Author: Mikke

No comments

Endless Enigma

  By ,

Kesän lähestyessä ja säilytyskapasiteettimme täyttyessä päätimme vielä panna saisonin. Alunperin suunnitelmana oli tehdä yksinkertainen SMASH -saison australialaisella Enigma -humalalla, mutta reseptistä kehittyi vähän monimutkaisempi. Lisäsimme mallaspohjaan vähän vehnämallasta monipuolistamaan sekä päätimme kokeilla nk. ”continuous hopping” -tekniikkaa humalien keittämiseen. Kyseinen tekniikka tarkoittaa siis humalan lisäämistä koko keiton ajan pienissä määrissä, jolloin humalan aromien pitäisi olla paremmin esillä.

Maltaat ja muut kuiva-aineet

Endless Enigma on myös ensimmäinen olut, johon käytämme Grainfatherin lisäosaa, Micropipeworksia, jolla saa siis tehtyä pienempiä määriä olutta ilman komplikaatioita laitteiston alkuperäisten putkistojen kanssa..

Saison on oluttyyli lähtöisin Belgian ranskaapuhuvasta eteläosasta. Sen tunnusmerkkejä ovat raikkaus, hedelmäisyys, mausteisuus ja jopa kirpeys. Se on sukua Biere De Garde -oluttyylille, mutta on sitä selkeästi kevyempi sekä humaloidumpi.

Enigma kuuluu aussihumalien kasvavaan ja laadukkaaseen kerhoon. Se on sekä katkero- että aromihumalointiin tarkoitettu ja korkean alfahappoinen. Aromiprofiililtaan se on vahvasti hedelmäiseen painottuva, mutta nimensä mukaisesti hiukan mysteeri. Tovereiden mielestä oikein hyvän tuoksuinen humalapelletti!

Grainfatherin lisäosalla, Micro Pipeworkilla, saamme siis tehtyä pienempiä määriä olutta, joten voimme rohkeammin testata reseptejämme ilman yhtä suurta riskiä siitä, että saamme jotain juomakelvotonta 20 litran verran (näinhän ei tietenkään koskaan ole tapahtunut). 

Tässä speksit:

Humalapelletit valmiina keittoon

Maltaat:

2,3 kg Viking Zero Pale Ale Malt (92%)

0,2 kg Viking Vehnämallas (8%)

Hopspider piti pirkoittaa, jotta humalat porisevat vierteen pinnan alla.

Vedensäätökemikaalit (Lisättiin mäskäyksen alussa):

1,5 tsp Kipsi

0,25 tsp Kalsiumkloridi

Mäskäys:

45 ºc / 20 min

65 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

~1,9 g/l Enigma pellettejä, jaettu tasaisesti 12 satsiin, joita sitten lisätään 5 min välein koko keiton ajan.

~0,5 g/l Enigma pellettejä kuivahumalointiin.

Hiiva:

Mangrove Jack’s French Saison Ale M29, 10 g

Panopäivä sujui ongelmitta ja micropipeworks toimi moitteettomasti! Humalien lisääminen 5 min välein oli hiukan vaivalloista, mutta toivottavasti näemme sen tuottaneen tulosta! French Saison Ale -hiiva vaatii yllättäen jopa 26 C asteen lämpötilan käydäkseen, joten lämpötilakontrollia ei tarvitse panoluolassa niinkään harjoittaa. Parin viikon päästä sitten maistelua!

28.5.: Tovereiden raporttina Enigma oli ihan hyvää mutta kuivaa. Kuulostaa lupaavalta! Pian päästään maistamaan.

.

Vastavirtajäähdytys

No comments

Brewcats – “Eka Kerta”

  By , ,

Eka Kerta 4,5%

Brewcatsin tytöt loivat yksissätuumin Sori Brewingin kanssa karviaismarjalla maustetun hapanoluen, joka päätyi laukkuuni mukaan olutkauppa Pienissä käydessäni. Olut oli selkeästi juuri lanseerattu, joten testataampas miten tyttöjen souri sopii kesäjuomaksi.

Oluen pinnalle muodostuu lyhyt, vaalea vaahto, hyvällä pitsillä. Lasissa olut on villin keltainen ja vähän samea. Valitettavasti olueeseen saattoi tulla hiukan hiivaa mukaan pohjalta.

Tuoksultaan olut on happaman makean sitruksinen. Karviaismarja on vahvasti läsnä. Berliner Weisselle ominainen mallaspohja on tervettulleesti hyvin läsnä, mutta oluessa on enemmänkin selkeää karviaismarjaista happamuutta, kuin maitohapoista tulevaa kompleksimpaa happamuutta. Syvempään tuoksutellessa oluessa havaitsi myös tuoreen leipätaikinan aromeja.

Yksi tovereista luonnehti ”Ekaa Kertaa” maultaan karviaismarjamehuksi. Kommentti ei ole totuudesta kaukana, sillä kyseinen marja on selkeässä pääosassa. Taustalla on myös pieni suolainen sivumaku. Leipätaikinan aromi on vähemmän esillä olutta maistellessa. Olutta juodessa suuhun jää happaman marjainen pinta kielelle. Happamuus saa myös ikinet irvelle, hyvällä tavalla. Yksi tovereista luonnehti olutta mummolassa kahvituksella tarjottuun karviaisleivokseen. Vaikka olueeseen saattoi pieni sakka tulla, oli olut silti erittäin nautittavaa ja varma valinta kesäiseksi janojuomaksi!

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 69/100

Mallikasta panemista ja mainiota karviaisen käyttöä.

 

No comments

The Flying Dutchman – Nomad More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison

  By , ,

Flying Saison 4,7%

Päädyin testaamaan Flying Dutchmanin saisonia Why Join: baarissa, valitettavien hanaongelmien vuoksi. Dutchman on pannut oluensa belgialaisen De Proefbrouwerijn kautta, joka on tehnyt esim. Mikkellerille olutta, joten ammattitaitoa ainakin löytyy. Etenkin humalien ja mausteiden käyttö on oluessa mielenkiintoista; aromeja tulee niin amerikkalaisista, englantilaisista kuin japanilaisistakin humalista, sekä appelsiininkuoresta että korianterin ja paratiisinsiemenistä.

Lasissa olut on kirkkaan keltainen ja hyvin hiilihapotettu, vaikkakin vaahto jää heikohkoksi eikä pitsiä näy paljoakaan. Yrttinen humalointi ja maustaminen toimivat hyvin tämän tyyliselle oluelle, tuohan saisonhiiva oman mausteisen tatsinsa. Kevyt mallaspohja antaa keveää makeutta tausta-aromina.

Olut on kovin raikas, mutta jä silti hiukan liian vetiseksi mielestäni. Pakko myöntää, että en ole maistanut näin kuivaa olutta vielä. Mother In Law on myös hyvin hapan ja taustalla vaikuttavat suolaisuus, sitrus sekä humalien yrttisyys. Jälkimaussa on hiukan katkeruutta, joka jää leijumaan kitalakeen. Lentävän hollantilaisen saisoni on erittäin miellyttävä lisä tulevan kesän janojuomiin, jota tulen myös suosittelemaan muille tovereilleni.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 66/100

Maukasta kuivuutta

 

No comments

Tovereiden Saunaolut

  By ,

Juhannuksen lähestyessä halusimme tehdä kesäpäivänseisauksen kunniaksi suomalaista saunakulttuuria kuvastavan oluen. Lähdimme liikkeelle tällä kertaa testaamalla uutta humalaa sekä california common/steam beer -tyyliä. Jos tämä kokeilu onnistuu hyvin, seuraavaan satsiin lisätään vähän savumallasta sekä esim. Prykmestarin Suvi -oluessa käytettyä koivunlehteä!

Höyryolut -tyyli on kotoisin USAn länsirannikolta, etenkin San Fransiscon alueelta, jossa Anchor Brewing on jopa trademarkannut nimen Steam Beer omalle tuotteellensa. Muut käyttävätkin nimitystä California Common. Periaatteessa tyylin pohjana on hyvin humaloitu lager, joka käytetään alelämmöissä. Näin se saa kivan monipuolisuuden mutta on yhä lagermaisen keveä ja raikas, ainakin teoriassa.

Galena -humala tuli Chinookin ohella tyylille suositellun Northern Brewerin ja Cascaden tilalle, sillä halusimme hiukan havuisuutta Chinookista ja kokeilla myös meille uutta humalaa. Hedelmäinen Galena on hyvin yleinen lagerhumala rapakon takana, mutta meille aika tuntematon. Toverit haukkuivatkin humalia punnitessa Galenan tuoksua vaikka millä rumalla nimellä. Olen kuitenkin optimistinen, että humala toimii lopputuotteessa.

Aloimme myös ensimmäistä kertaa käyttämään vedensäätökemikaaleja sekä tarkkailemaan pH:ta panopuuhissamme. Kemikaalit vaikuttavat panoveden mineraalipitoisuuteen sekä säätää pHta maltaiden entsyymien ideaalitoiminta-alueelle (5.2-5.6). Kemikaalien myös kuuluisi vaikuttaa siihen, tuntuuko olut enemmän maltaiselta vai humalaiselta. Mielenkiinnolla jatkamme kokeiluja tästedes.

Hankimme Panimonurkasta hiukan lisätarvikkeita!

Panopäivä sujui seuraavanlaisesti:

Saunaoluen mäskäystä

Maltaat:

3,7 kg Viking Zero Pale Ale Malt (82,2%)

0,45 kg Viking Caramel 50 (10%)

0,2 kg Viking Vienna (4,4%)

0,15 kg Château Special B (3,3%)

Pitkään kesti huuhdella…

Vedensäätökemikaalit (Lisättiin mäskäyksen alussa):

2 tsp Kipsi

0,2 tsp Jodioimaton pöytäsuola

0,5 tsp Kalsiumkloridi

Mäskäys:

68 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

1,2 g/l Chinook pellettejä @ 60 min

0,6 g/l Galena pellettejä @ 10 min

0,3 g/l Chinook pellettejä @ 5 min

0,3 g/l Galena pellettejä @ 5 min

0,9 g/l Galena pellettejä kuivahumalointiin viideksi päiväksi, kun suurin osa primäärikäymisestä oli ohi.

Hiiva:

Mangrove Jack’s M54 California Lager, 10 g

Käyminen:

Pääkäymisen ja pullotuksen jälkeen kellaroimme oluet 3-4 viikoksi, jotta olut kirkastuisi.

Saunaoluemme käy siis ihan huoneenlämmössä, mikä on helpotus: lagerointifasiliteettimme ovat vielä aika puutteelliset. Mäskillä kesti yllättävän kauan huuhtoutua, mutta tuloksena oluen OG olikin aika paljon suurempi kuin arvioitu. Lopulta sitten myös FG ei ollut ihan mitä toivoimme, mutta ei liian suurikaan. Palaamme asiaan kunhan kypsyminen ja kellarointi on ohi!

Vasemmalla Amber Alemme ja oikealla Höyryolut. Lupaavalta näyttävät!

 

No comments

Cool Head Brew – Sour Head Maracuja

  By , ,

Maracuja 4%

Cool Headin passionhedelmällä maustettu Berliner Weisse tarttui kouraani keskustan Pien -olutkaupassa. Passion on yksi lempihedelmistäni, joten sillä valmistettu hapanolut oli auttamatta pakko maistella! Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Lasiin Maracuja kaatuu samean keltaisena, jonka pinnalle muodostuu vahvan kermainen vaahto, jättäen kevyen pitsin jälkeensä. Oli virkistävää huomata, että oluen kuvaus vastasi täsmälleen olutta: oluen happamuus ja passionhedelmän tuoksu ja maku ovat puhtaasti esillä! Suutuntuma on hyvin kevyt, mutta silti voimakas. Tätä joisi mielellään rannalla auringon paahtaessa.

Ruokasuosituksena itse tölkissä kehuttiin tankoparsaa. Pitänee kokeilla tätä pairingia tulevaisuudessa. Muilta tovereilta sateli myös kehuja: ”kauppaoluiden kärkikastia”.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 70/100

Erittäin maukas sour täynnä intohimoa.

 

No comments

Brekeriet – Picnic Sunrise

  By , ,

Picnic Sunrise 2,7%

Pien -pullokauppaan oli  tullut ruotsalaisen Brekeriet panimon rajoitetun erän hapanoluita, joten pitihän ainakin yksi niistä napata mukaan. Tällä kertaa maistossa kolmen Ek- veljeksen Picnic Sunrise (vadelma sour ale).

Kaataessani olutta lasiini mieleeni tuli ensimmäisenä yksi lempilimuistani, veriappelsiini jaffa: Olut näytti sumuisen vaaleanpunaiselta, hyvin hiilihappoiselta eikä vaahtoa ollut nimeksikään. Tuoksultaan olut toi mieleeni ensin passionhedelmän, mutta tarkemmin haistellessa vadelma, maitohappojen tuoma happamuus sekä bretta -hiiva eroittuivat joukosta.

Vadelman ohella maussa erottui pieni mausteisuus ruismaltaasta ja villihiivasta. Pieni vetisyys todisti, että oluesta puuttui hiukan runkoa, joka olisi nostanut sen parhaiden joukkoon. Suutuntumaltaan Picnic Sunrise oli vakuuttavan hapan ja kitkerä, mutta myös tarpeeksi makea ollakseen hyvässä tasapainossa kaiken kaikkiaan. Toistaiseksi Brekerietin sour on paras tyylilajissaan, jota olen maistanut.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 75/100

Monipuolinen ja maittava sour.

 

No comments

Brooklyn Brewery – Naranjito

  By , ,

Naranjito 4,5%

Martinlaakson Jyväsessä oli tarjolla Brooklyn Breweryn Naranjito Pale Alea, joka on erityisesti Suomeen ja Norjaan kohdistettu kevään uutuus. Panoprosessissa on panostettu appelsiinisiin aromeihin, mikä jo nimessäkin ilmenee, sillä naranjito tarkoittaa espanjaksi “pientä appelsiinia”.

Olut on väriltään kirkkaan meripihkainen, pale aleksi hyvin lagermainen. Pinnalle muodostuu kevyen kellertävä vaahto sekä pitsi. Nimi on enne: Naranjito tuoksuu vahvan appelsiiniselle ja muutenkin sitruksiselle, taustalla häämöttää humalien kevyt katkero. Maku on hyvin raikas ja sitruksisen kukkainen. Jälkimaun katkeruus on pehmeää. Oluessa on lievä vetisyyden tunne, mutta ei häiritsevässä määrin.

En ole kummemin tutustunut Brooklyn Breweryn tuotteisiin, mutta tämän oluen antamalla vaikutelmalla maistelen varmasti heidän oluitaan tulevaisuudessakin! Olut on tehty meksikolainen ruoka mielessä, joka onkin erittäin hyvä paritus.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 67/100

Miellyttävä ja raikas janonsammuttaja.

 

No comments

Tovereiden Sadonkorjuuolut

  By ,

Kesän lähestyessä sesonkioluet ja tulevat terassikelit ovat tovereilla eniten mielessä. Siksi halusimme kokeilla Bière De Garden tyylistä olutta, mikä ehtisi mukavasti kypsyä ennen kesää ja tervehtisi raskaista töistään palaavia tovereita raikkaudella ja tyjyydellään! Suunnittelin ensimmäistä kertaa oluen itse, tietenkin kokeneempien tovereitteni avustuksella; panokset ovat siis verrattain korkealla. Tyyli on myös aika kiistanalainen, monet eivät tykkää lainkaan.

Bière De Garde on farmhouse ale -tyyli Ranskasta, Belgian rajan tuntumasta ja on ikäänkuin saisonin makeampi, maltaisempi serkku. Kyseessä on vahva pale ale, johon tällä kertaa tavoittelimme hyvää toffeisuutta, erityisesti erikoismaltaiden valinnan ja tumman ruokosokerin kautta. Jalohumalointia (Saaz) on vain nimellisesti antamassa hyvin kevyen kukkaisen/mausteisen aromin, komppaamaan mallasta. Olut ei ihan bulkkikulutuskamaa ole, joten teinme hiukan pienemmän, 13,5 litran satsin nyt alkuun.

Resepti olikin kovin simppeli:

Maltaat:

3,5 kg Thomas Fawcett Pearl Pale Ale (78%)

0,5 kg Simpson’s Munich (11%)

Vierre

Garden lappoamista

0,5 kg Simpson’s Crystal T50 (11%)

Mäskäys:

47 ºc / 20 min

65 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

2,1 g/l Saaz pellettejä @ 60 min

Hiiva:

Mangrove Jack’s M42 New World Strong Ale, 10 g

Käyminen alelämmöissä, jonka jälkeen pitkähkö kellarointi.

  • Paneminen Grainfatherilla sujui todella hyvin, käymään lähtenyt vierre näytti ja maistui hyvin lupaavalta.

  • Huomasimme valitettavasti, että olut oli lähtenyt turhan korkealla lämpötilalla käymään: toivottavasti ei vaikuta liikaa lopputulokseen.

  • Oltuaan viikon pari pullossa, en malttanut odottaa: olut maistuu aika hyvältä! Kuinkakohan maku kehittyy kesään mennessä…

Tovereiden Garde 1-2vk

Palaamme siis asiaan, kun olut on kypsynyt loppuun!

No comments

Mad Scientist – Saison 17

  By , ,

Saison 17 5,5%

Mad Scientist on paikallinen pienpanimo Budapestissa, Unkarissa. Panimo on vielä kasvamassa, mutta on voittanut jo muutamissa kansainvälisissä kisoissa. Esimerkiksi maistossa olevan nuorempi inkarnaatio, Saison 15 voitti hopeaa Dublin Craft Beer Cupissa vuonna 2016!

Maistoin hullujen tiedemiesten saisonia ensimmäisen kerran Élesztőssä hanasta, jolloin uskoin löytäneeni Unkarin parhaan saisonin. Löytäessäni samaa kamaa pullokaupasta, pitihän se ottaa kotiin mukaan ja tarkemmin tutkittavaksi. Pakko sanoa, että pullon etiketöinti on erittäin mieleeni. Laboratoriokaavio, johon täytetään muistiinpanomaisesti oluen tiedot, on hauska idea. Olut on lasissa ulkonäöltään hunajainen, hiukan muita maistamiani saisoneita sameampi. Pinnalle muodostuu hyvin eläväinen ja samettinen vaahto, eli kokonaisuus on hyvin maittavan näköinen.

Saison 17 tuo kaksi oluttyyliä yhteen; kevyt täyteläisyys, raikkaus sekä hiivan ja hedelmien aromit tuoksussa että maussa tuovat vehnän mieleen. Toisaalta hiivan yrttisyys ja mausteisuus muistuttavat, että olut on syystä nimetty saisoniksi. Pieni vetisyys on läsnä suutuntumassa, sekä happamuus. En ollut ainoa, joka piti tätä erittäin hyvänä saisonina: toinenkin toveri mielsi oluen yhdeksi parhaista tyylilajissaan. Ruokasuositukseksi sopisi esimerkiksi kevyet kalaruuat. Toivottavasti tämän vuoden HBF:ssä, unkarilaisten oluiden osastolla, pääsen maistelemaan panimolta lisää.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 72/100

Parhaita saisoneita mitä olen maistanut.

 

No comments

Brauerei Heller – Schlenkerla Fastenbier, tynnyrituoreena @Kitty’s

  By , ,

Fastenbier 5,5% ja oluen tapitusta

Brauerei Hellerin Schlenkerla Fastenbieriä oli tänään tarjolla valituissa HOK oluthuoneissa ja panimon 6. sukupolven omistaja, Matthias Trum, oli vielä tapittamassa olutta. Löysin tieni keskustan Kitty’siin, jossa oli viiden aikoihin jo hiukan jonoa täyden oluttynnyrin vieressä. Matthias piti lyhyen esitelmän oluesta ja panimostaan, jonka jälkeen olutta alkoi virrata nopeaan tahtiin.

Brauerei Heller mainostaa itseään “olutmaailman dinosaurukseksi”, sillä se on ainoita panimoita maailmassa, joka vielä mallastaa viljansa perinteisin menetelmin, jolla panimolle tunnusomainen savuaromi saavutetaan. Fastenbier aka Lentbier on perinteisesti pääsiäisen paastonaikaa varten pantu “nestemäinen leipä”, jolla korvattiin kiinteä ruoka. Olut on viime vuosina siirtynyt myös pulloihin, mutta aiemmin sitä sai vain Schlenkerlan panimonbaarista paastonaikaan.

Tuopissa olut näyttää samealta ja tumman mahonkiselta. Pinnalle on muodostunut täyteläinen ja luonnonvaalea vaahto, josta jää jäljelle kermainen pitsi. Tuoksussa savuisuuden ohella on karamellisuutta, rusinaa/taatelia ja humalista tulevaa sitruksista raikkautta. Kuvittelisi, että Fastbierissä olisi enemmän prosentteja kuin 5,5%, sillä olut tuoksuu hyvin raskaalta.

Olut maistuu erittäin maukkaalle. Oluen tuoksussa kuvailtujen aromien lisäksi oluessa maistuu myös pieni metallinen sivumaku. Olut ei tunnu ihan yhtä savuiselta kuin muut maistamani panimon oluet, joka johtuu siitä, että Fastbierissä on käytetty myös savustamatonta mallasta. Suutuntumaltaan olut on yksi täyteläisimpiä ja pehmeimpiä, joita olen maistanut. Hiilihappoja ei ole paljoa, mutta olut onnistuu silti olemaan hyvin raikas ja helposti juotava. Humalien katkeruus ja makea leipäisyys ovat pääosassa jälkimaussa, joka myös lämmittää mukavasti.

Matthias Trum neuvoi Kitty’sissä, että heidän savuoluensa on tottumiskysymys: yleensä olut alkaa tottumattomille olemaan hyvää kolmannella tuopilla. Itselläni jo ensimmäinen tuoppi toimi! Jos jotain tämän nestemäisen lounaan kanssa haluaisit vielä syödä, suosittelisin jotain kevyttä, sillä olut on aika raskas.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 9/10

Kokonaisuus: 35/40

Yhteispisteet: 84/100

Jonottamisen arvoista ehdottomasti.