Horizont – Saison Witbier

Saison Witbier 6%

Tällä kertaa unkarilainen Horizont on yhdistänyt saisonin ja witbierin yhteen pulloon, paperilla ja huhupuheilla oikein hyvin; Beer To Go -kaupan kauppias suositteli olutta lämpimästi ja panimon sivuilla kerrotaan, että olut voitti ylivoimaisesti kultaa Dublin Craft Beer Cupissa vuonna 2017. Miten tovereille maistuu voittajahybridi?

Lasissa olut näyttää pilvisen ja vaalean keltaiselta, jonka pinnalle muodostuu eläväinen vaalea vaahto. Vaahdon hiukan laskettua olut muistuttaa vahvasti hiilihappoista limpparia. Yksi tovereista kommentoi olutta ”omenavispipuuron näköiseksi”. Tiedä häntä oliko kyseessä kritiikki vai kehu.

Saison Witbier tuoksuu vahvasti mausteiselta ja sitruksiselta. Taustalla on myös banaania ja neilikkaa, lopputuloksena raikas vaikutelma. Maultaan olut sisältää niin witin kuin saisoninkin ominaisuuksia; löytyy vehnäistä sitrusta, banaania, kuivuutta ja hiilihappoisuutta sekä happamuutta ja mausteisuutta.

Olut uppoaa enemmänkin kuin limu, eikä mausta jää paljon mieleen. Kesäiseksi terassijuomaksi olut olisi varmasti hyvä. Ruokasuosituksena fish & chips toimisi varmasti!


Ulkonäkö: 4/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 54/100

Mielenkiintoinen kokeilu, mutta tällä kertaa tuomarit ja toverit ovat eri mieltä.


Mad Scientist – Saison 17

Saison 17 5,5%

Mad Scientist on paikallinen pienpanimo Budapestissa, Unkarissa. Panimo on vielä kasvamassa, mutta on voittanut jo muutamissa kansainvälisissä kisoissa. Esimerkiksi maistossa olevan nuorempi inkarnaatio, Saison 15 voitti hopeaa Dublin Craft Beer Cupissa vuonna 2016!

Maistoin hullujen tiedemiesten saisonia ensimmäisen kerran Élesztőssä hanasta, jolloin uskoin löytäneeni Unkarin parhaan saisonin. Löytäessäni samaa kamaa pullokaupasta, pitihän se ottaa kotiin mukaan ja tarkemmin tutkittavaksi. Pakko sanoa, että pullon etiketöinti on erittäin mieleeni. Laboratoriokaavio, johon täytetään muistiinpanomaisesti oluen tiedot, on hauska idea. Olut on lasissa ulkonäöltään hunajainen, hiukan muita maistamiani saisoneita sameampi. Pinnalle muodostuu hyvin eläväinen ja samettinen vaahto, eli kokonaisuus on hyvin maittavan näköinen.

Saison 17 tuo kaksi oluttyyliä yhteen; kevyt täyteläisyys, raikkaus sekä hiivan ja hedelmien aromit tuoksussa että maussa tuovat vehnän mieleen. Toisaalta hiivan yrttisyys ja mausteisuus muistuttavat, että olut on syystä nimetty saisoniksi. Pieni vetisyys on läsnä suutuntumassa, sekä happamuus. En ollut ainoa, joka piti tätä erittäin hyvänä saisonina: toinenkin toveri mielsi oluen yhdeksi parhaista tyylilajissaan. Ruokasuositukseksi sopisi esimerkiksi kevyet kalaruuat. Toivottavasti tämän vuoden HBF:ssä, unkarilaisten oluiden osastolla, pääsen maistelemaan panimolta lisää.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 72/100

Parhaita saisoneita mitä olen maistanut.


 

Monyo Brewing Co. – Franky Four Fingers

Franky Four Fingers 13%

Monyo Brewingin toinen lippulaivaolut, Franky Four Fingers saapui tovereiden kouraan hiukan jälkijunassa, sillä pyysin sitä tuliaisiksi Budapestista maistettuani panimon Russian Imperial Stoutia, Borista. Edellämainitun oluen postauksessa on lisätietoa panimosta kiinnostuneille.

Franky kaatui lasiin tumman mahonkisena, siirappisen sameana ja mukavalla hiilihappoisuudella. Pinnalle muodostui kevyt lyhyt vaahto, pienellä pitsillä. Juha kommentoi olutta ”vaaleaksi tyylissään”. Tuoksussa maltaiden makeus, karamelli ja pieni alkoholin säväytys olivat erittäin hyvässä tasapainossa. Havaitsimme myös useita sivuaromeja Frankyssä, kuten marsipaania, ruista, taatelia ja appelsiinia.

Siirappinen imelyys ja Frankyn tukeva mallasrunko luovat raskaan pohjan, joka hiilihappojen avulla raikastuu ja keveytyy yllättävän helposti nautittavaksi. Tiukahko humalointi myös maistuu taustalla, muttei liian voimakkaasti. Vahva alkoholiprosentti ei maistu oikeastaan muuten kuin miellyttävänä lämpönä kurkussa. Seistyään hetken huoneenlämmössä Frankyssä alkoivat etenkin taatelin ja rusinan maut voimistua.

Ruokasuosituksena ovat luonnollisesti sinihomejuusto ja lisäksi kaurarieska, joita toverit mutustelivat tätä olutta arvostellessa. Suosittelen Frankya hyvänä astinlautana barley winejen maailmaan.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 78/100


Ensi vuonna tämä ja Boris kellariin kypsymään.

Monyo Brewing Co. – Boris The Blade

 

Boris The Blade 8%

Monyo Brewingin Boris The Blade oli ensimmäisiä laukkuuni sujahtaneita oluita Budapestin reissultani. Ensinnäkin pullon muotoilu ja elokuvaan Snatch viittaava nimi ja etiketöinti loivat mielenkiintoa herättävän vaikutelman. Toisekseen Boris oli selvästi kalliimpi kuin mikään muu paikallinen olut, joten varmastikin se on laadukkaampaa?

Monyon Snatch -oluet Boris Ja Franky Four Fingers (barley wine) ovat panimon palkintoja voittaneita lippulaivoja, joita valmistetaan rajoitettu määrä joka vuosi. Kotisivujen mukaan reilu sata pulloa jokavuotisista satseista kellaroidaan, jotta saadaan vuosikertoja jakoon jossakin vaiheessa. Kyseinen panimo jäi valitettavasti pois vierailemistani panimopubeista aikarajoitteiden vuoksi, mutta on varmasti kohteenani ensi vierailulla!

Boris The Blade on synkän tumma Russian Imperial Stout, jonka pinnalle muodostuu kaataessa kevyt vaaleanruskea vaahto. Tämä ei yllätä, sillä mallaspohjaan on tungettu 7:ää mallasta, kuten munichia, brown maltia ja paahdettua ohraa. Tuoksultaan Boris on makean maltainen, jossa on vahva kahvin aromi, pienellä suklaan häivähdyksellä. Eräs toveri havaitsi myös havuisuutta. Stoutin lämmetessä myös lakritsinen aromi tuli pinnalle.

Maussa vahva mallaspohja on myös läsnä, mutta oluen kuivuus yllätti toverit. Myös brittihumalien katkeruus ja aromit tulivat esille. Lämmenneenä Boriksen kahvisuus vahvistui huomattavasti. Suutuntumaltaan Monyon tuotos ei ollut kaikkein täyteläisin, mutta miellyttävän raikas ja kompleksinen kokonaisuus. Eräs toveri kommentoi olutta ”mässäilyolueksi”, joka onkin kovin osuva: Boris The Blade kannattaa juoda hitaasti ja nautiskellen!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 77/100

Mässäilyolut!


 

Hedon – Credo

Credo 5,8%

Ensimmäisenä Budapestin tuliasistani arvosteluun pääsee Hedon Breweryn SMaSH IPA nimeltä Credo. Ostin Credon Beer To Go -pullokaupasta, sitä kehuneen artikkelin perusteella. Kyseinen panimo on saanut paljon kehuja oluistaan ja myös etikettiensä suunnittelusta.

SMaSH -tyylin mukaisesti panemisessa on käytetty vain Munich- mallasta ja Citra -humalaa. Lasiin kaatuva neste on sameaa ja väriltään pullon kuvauksen mukainen: puoliruskean ja amberin sekoitus. Vaahto oluessa on keveä.

Tuoksu tuo vahviten esille arvatenkin citran sitruksisuuden ja kukkaisuuden. Taustalla uumoilee munichin tuoma maltaisuus. Maku on vahvan katkera ja humalainen, kuten IPAlta odottaisikin, mutta myös maltainen runko on miellyttävästi läsnä. Suutuntumaltaan Credo on täyteläinen, jälkimaultaan kovin katkera ja hiukan hapan. Mielestäni Credo olisi ollut vielä parempaa, jos siihen olisi lisätty jotain tasapainottavaa humalaa mukaan citran lisäksi. Olut uppoaa kuitenkin hyvin mukavasti. Pitänee tutustua Hedoniin lähemmin seuraavalla Budapestin reissulla, tai jos Helsinki Beer Festivalissa on tänä vuonna heiltä jotain!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 26/40

Yhteispisteet: 65/100

Simppeli ja mielenkiintoinen sitruspommi.