Canopy Beer Co. – Into The Cold Dark Night

Into The Cold Dark Night 7,1%

“This strong stout will warm your cookies.”

Joulukuun alkupuolella kävin kaupunkilomalla Lontoossa, jossa vierailin Brixtonin kaupunginosassa pullokauppa Ghost Whalessa. Naapurissa, Herne Hillissä, toimii Canopy Beer Co., jonka tuotteita minulle lämpimästi suositeltiin. Mukaan lähti esimerkiksi tämä epäimperiaalinen talvistout, joka vielä näin jälkikäteen tulee vuoden talviolutkalenterin hännille.

Lasissa olut on tumma ja sen pinnalle muodostuu luonnonvaalea, mutta lyhyt vaahto. Olueeseen on lisätty perusaineiden lisäksi vehnää, kauraa, kardemummaa ja kaakaonibsejä. Mausteet juuri ovat voimakkaimpana oluen mausssa sekä kahvinen kitkerä paahteisuus. Oluessa tuntuu olevan runkoa, mutta varmuus siitä tulee vain yhdellä tapaa!

Kitkerä ja hapan paahteisuus ovat enemmän pinnalla oluen maussa, mausteiden ja makean suklaan ottaessa hiukan hillitymmän roolin. Kaneli tuntuu oluessa enemmän kuin maistuu. Into The Cold Dark Night on täyteläinen ja jälkimaku on pitkä, etenkin kardemumma maistuu vielä hetken juomisen jälkeenkin. Kokonaisuutena olut on verrattain tuju kokonaisuus, mutta silti ihan hyvä, Tovereiden mielestä Stonen Xocoveza oli kuitenkin parempi ja mielenkiintoisemmin maustettu talvistout.


Ulkonäkö: 8/10
Tuoksu: 13/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 5/10
Kokonaisuus: 25/40
Yhteispisteet: 63/100


 

Peppar Ale

Peppar Ale lisättiin tehtävien oluiden listalle yhden toverin paremman puoliskon pyynnöstä ja aluperäinen resepti olikin tuplapukille! Emme kuitenkaan ehtineet saada kegeraattoriamme toimivaan kuntoon tarpeeksi ajoissa, joten vaihdoimme hiukan lennosta lagerin aleksi. Hiivan muuttumista lukuunottamatta oluen resepti kuitenkin säilyi lähes samana; ehkäpä nyt kun kylmälaitteet toimivat, teemme Piparipukin seuraavaksi.

Piparimausteita ja muita lisukkeita.

Piparimausteiden määrien päättämisessä käytimme hyväksi BYO:n brewspices -kaaviota sekä Kinuskikissan piparkakkureseptiä mausteiden keskinäisten suhteiden määrittämiseksi. Käytimme kokonaisia mausteita ja tuoreita hedelmiä. Danstarin Windsor -hiiva valikoitui sen matalan attenuaation vuoksi, jolloin olueeseen jää enemmän käymättömiä sokereita eli saamme siitä makeamman ja täyteläisemmän. Lisäksi olueeseen tuli keiton lopussa siirappia ja laktoosia vielä lisäsäväytystä antamaan.


Resepti:

Maltaat:

2,25 kg Viking Organic Munich (55%)

1,6 kg Viking Organic Pale Ale (39%)

0,2 kg Viking Caramel Wheat (5%)

0,05 kg Simpson’s Chocolate Malt  (1%)

Mäskäys:

54 ºc / 35 min

68 ºc / 75 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

g/l  Hallertauer Mittelfrüh pellettejä, keiton alkaessa.

g/l  Hallertauer Mittelfrüh pellettejä, kun 10 min. keitosta jäljellä.

Extrat:

kanelitankoa

kardemummaa, kokonaisena

neilikkaa, kokonaisena

inkivääriä, tuoreena ja pilkottuna

pomeranssia

tummaa siirappia, sulautettu veteen erikseen ja lisätty keiton lopussa

laktoosia, sulautettu veteen erikseen ja lisätty keiton lopussa

Hiiva:

Lallemand Danstar Windsor, 10g


Mausteiden juuri oikein saaminen ensimmäisellä kerralla olisi ollut hiukan ihmeellistä, joten olimme varautuneet ylimaustuneeseen olueeseen. Valmista tuotetta maistaessa kuitenkin olut olisi voinut hyötyä vielä runsaammasta maustamisesta. Paitsi inkiväärin suhteen, mutta sekään ei puske liian voimakkaasti läpi, vain vähän enemmän muihin verrattuna.

Skool!


 

Grand Noel

Jälleen kerran maistelemme omia tuotoksiamme Olutkalenterin viimeisillä päivillä! Tänään on esittelyssä belgialaistyylinen vehnäolut, joka on tuunattu hiukan lämmittävämmäksi ja mausteisemmaksi, tuomaan tukea ja turvaa kylmään talveen.

Idea Grand Noeliin lähti syksyllä Budapestissa, Brasserie Henrin terassilla, josta tilasin pullon Hoegaardenin Grand Cruta. Olutta hörppiessäni tuli mieleen, voisimmeko tehdä jotain hiukan samanlaista, mutta jouluisemmalla ja pehmeällä teemalla? Olimme jo aiemmin kokeilleet tehdä witbieriä, mutta tällä kertaa päätimme tehdä sen kaikkien tyylin erikoispiirteiden mukaan: mallastamatonta vehnää runsaissa määrin, maustekimara mukana sekä oikea hiiva. Valitettavasti pienen väärinkäsityksen jälkeen käyttämään Safalen US-05 kuivaa alehiivaa, mikä ei kuitenkaan maailmanloppu ollut.

Keittoon heitettävien mausteiden mittailua.

Witbierin perinteisten mausteiden, korianterin siemenen ja pomeranssinkuoren lisäksi päädyimme lisäämään talvitunnelmaa appelsiininkuorella, kamomillateellä, hunajalla sekä appelsiinin lihalla sekundäärissä. Lisäksi alkoholin määrä on vähän normaalia kovempi, jotta voimme olutta pokkana kutsua talviseksi lämmittäjäksi.


Maltaat:

1,6 kg Brewferm Wheat Flakes (42%)

1,6 kg Viking Organic Pilsner (42%)

0,3 kg Simpson’s Malted Oats (8%)

0,3 kg Viking Organic Munich (8%)

Mäskäys:

65 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

3 g/l  Hallertau Saphir pellettejä, keiton alkaessa.

1,5 g/l  Hallertau Saphir pellettejä, 10 min. ennen keiton loppua.

Appelsiininlihan valmistelua sekundääriin.

Extrat:

korianterin siementä, kevyesti murskattuna

pomeranssin kuorta

appelsiinin kuorta

kamomillateetä, valmistettu erikseen ja lisätty keiton lopussa

appelsiininkukkahunajaa, sulautettu kevyesti veteen ja lisätty keiton lopussa.

appelsiinin lihaa, pakkasesta sitruunahapon kautta sekundääriin.

Hiiva:

Fermentis Safale US-05, 10g

 

 

Panopäivä sujui ongelmitta, paitsi että unohdimme ottaa huomioon heikomman tehokkuuden prosessissa mallastamattoman vehnän vuoksi. Ensi satsiin tätä korjaamaan suunnittelemme kaurankuorien lisäämistä, 20 minuutin betaglukaanitaukoa 45 ºC:ssä sekä hitaampaa huuhtelua, jos mahdollista. Myös witbierhiivan lisäys on listalla.

Olut on mielestäni yksi onnistuneempia kokeilujamme, etenkin siinä mielessä millainen lopputulos on verrattuna suunniteltuun olueeseen. Grand Noel on yhtaikaa verrattain raikas, mutta silti aika monisyinen witbier. Pitänee tehdä useamminkin witbierejä, vaiva ei ollut normaalia suurempi, mutta tulokset ovat aika maukkaita!


Kippis!

 

Saimaan – Brewer’s Special Life After Caffeine

Life After Caffeine 5,8%

Saimaan juomatehdas on tuonut talven markkinoille stoutin, joka on maustettu laktoosilla ja Indonesialaisella, kylmäuutetulla kahvilla, mikä hiukan toimii oluen nimeä vastaan.. Suutuntumaa on myös parantamassa satsi kauraa perinteisen ohramaltaan ohella.

Lasissa olut on verrattain tumman musta, josta ei paljoa läpi näy. Sen pinnalle muodostuu kermainen luonnonvaalea vaahto, joka säilyy ohuena kerroksena pitkään. Tuoksultaan olut on pääasiassa makean suklainen ja kahviliköörinen, mutta taustalta löytyy myös pistävää kitkeryyttä.

Olutta maistaessa edellä mainittu kitkeryys kuitenkin tasoittuu laktoosin ja oluen rungon ansiosta. Jotenkin olut tuntuu jopa leipäiseltä. Joka tapauksessa oluen maku on paljon tasapainoisempi ja pehmeämpi kuin sen tuoksu, joka parantaa kokonaiskuvaa Life After Caffeinesta. Suussa olut maistuu ensin kitkerän happamalta, mutta makeus voittaa lopulta jälkimaussa ja kevyt lämmittävyyskin alkaa tuntua.

Saimaan sesonkistout on aika mukava kahvistoutti, jota ei talviolutmarkkinoilla usein löydä. Suosittelemme nauttimaan oluen pitkän kaavan mukaan, jolloin siitä saa eniten irti.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 12/20
Maku: 13/20
Suutuntuma: 6/10
Kokonaisuus: 24/40
Yhteispisteet: 64/100


 

Laitilan – Tuomas

 

Tuomas 4.7%

Vuoden 2016 Hyvän Tuomaan, Timo Huttusen, kanssa yhteistyössä kehitetty kullankeltainen pintahiivaolut on Laitilan virvoitusjuomatehtaan lisä tämän vuoden talvioluiden kategoriaan. Tyylikin on hiukan harvemmin esillä Suomessa, ja vielä enemmän jouluoluiden saralla. Lisäksi oluessa on käytetty uusia Viking Maltin maltaita, Golden Alea ja Caramel Sweetia.

Lasissa Tuomas on kullankeltainen, hyvin kirkas ja tuntuu hiilihappoiselta, vaikka ei vaahtoudukaan mainittavasti. Mallaspohjan karamellinen maltaisuus ja etenkin humalauutteiden tuoma kukkaisuus ovat tuoksussa verrattain hyvin esillä. Olut muistuttaa jopa lageria, toisaalta tyyli onkin alunperin luotu kilpailemaan niiden kanssa.

Tuomaasta tuntuu puuttuvan tasapainottava elementti taistelemaan kukkaisen, hunajaisen ja maltaisen pohjan kanssa. Lopputulos on imelä ja hiukan tunkkainen, jonka jälkimaussa on keveää happamuutta. Osan tovereista mielestä olut on jopa suorastaan mauton. Tuomaan on varmasti tarkoitus olla hienostunut ja monisyinen talven hitti, mutta se ei iske meihin niillä tavoin, jota tällaiselta oluelta toivomme.


Ulkonäkö: 2/10
Tuoksu: 6/20
Maku: 6/20
Suutuntuma: 1/10
Kokonaisuus: 10/40
Yhteispisteet: 25/100


 

Olvi – Xmas IPA

Xmas IPA 4,7%

Olvin jouluteemainen Red IPA on löytynyt jo useamman vuoden kaupan hyllyiltä, mutta nyt on tullut aika maistella Xmas IPAa hiukan syvemmin.

Runsaan kermaisen vaahdon alta löytyy hyvin hiilihapotettu, punertavan pihkainen olut. IPA -tyylille ominaisesti humalointi tuntuu tuoksussa eniten; sitruksinen, hiukan metallinen ja havuinen aromimaailma toimii, hiukan karamellisen mallaspohjan tukemana. Tämä taas on sopivaa Red -osuudelle oluen tyylissä. Valitettavasti pieni vetisyys häiritsee kokonaisuutta.

Mallaspohjan makeus ja humalien katkeruus on aika hyvässä tasapainossa Xmas IPAssa. Maukas sitruksisuus, karamellisuus, sekä pieni metallisuus maistuvat selkeästi suussa. Tuntuu jotenkin, että katkerohumalointi on vähän hakusessa. Aromihumalointi on kunnossa. Olut tuntuu täyteläiseltä, mutta mutta ehkä vähän turhan ohuelta tai kuivalta. Jälkimaussa tuntuu katkeruuttta, mutta ei tarpeeksi.

Olvin Xmas IPA on pehmeä ja tasapainoinen olut, jossa on jonkun verran hyvää. Olut saattaa olla hyvä joulupöydässä etenkin puolivahvojen juustojen ja muiden hiukan tuntuvampien ruokien kanssa.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 11/20
Suutuntuma: 6/10
Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 57/100


 

Mallaskosken – Frost Bite

 

Frost Bite 4,7%

Mallaskosken talvilager väittää humalointinsa purevan “kuin talven ensimmäiset todella kylmät päivät”.

Lasissa olut on miellyttävän kirkas, pihkainen ja hyvin hiilihapotettu. Pinnalle muodostuu lyhyt vaalea vaahto. Todellakin, humalointi on etusijalla Frost Biten tuoksussa; havuinen, hiukan mentholinen ja hedelmäinen katkero luo purevan ja raikkaan aromin. Ehkä myös kevyt karamellimaltaan makeus löytyy myös taustalta. Tovereiden mielipide oluen tuoksusta vaihteli tiskirätistä ihan toimivaan.

Kevyt runko auttaa korostamaan humalointia ja katkeruutta, vähän liiankin tehokkaasti. Taustamakuina on happamuutta ja havuisuutta, arvatenkin humaloinnista. Ensipuraisu on enemmänkin makea, mutta katkero alkaa pian nousemaan ja säilyy suussa verrattain hyvin. Mallaskosken “metsäinen” humalainen lager on ihan hyvä perusolut, mutta ei sen enempää.


Ulkonäkö: 8/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 11/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 18/40

Yhteispisteet: 52/100


 

Saimaan Juomatehdas – Joulu Olutta

Joulu Olutta 4,5%

Saimaan Juomatehtaan Joulu Olut on aurinkoenergialla tuotettua viennalaakeria, jonka valmistuksessa  on käytetty lähiluomutuotteita.

Lasissa Joulu Olut näyttää samean tumman pihkaiselta. Lyhyt vaalea vaahto muodostuu sen pinnalle, jonka ansiosta olut näyttää aika hyvältä. Pirtsakka tupakka tulee ensimmäisenä mieleen olutta haistellessa. Makeahko maltaisuuus ja maamainen jalohumala löytyvät myös taustalta.

Katkera kuivuus ja makea karamelli toimivat oluen pääasiallisina makuina. Kaura tuo hiukan pehmeyttä lisää ja auttaa suutuntumassa, saaden sen tuntumaan hiukan täyteläisemmältä. Humalan katkero tuntuu etenkin jälkimaussa. Lopputulos on hiukan kuivempi muihin maisteltuihin jouluviennoihin verrattuna.

Saimaan Joulu Olut jotekin muistutttaa omista panohommista. Ehkä oluessa on jotain hiukan luonnollisempaa kuin muissa massatuotetuissa lagereissa? Olut on loppujen lopuksi vähän keveä, mutta pätevä. Joulusaunaan mukaan!


Ulkonäkö: 7/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 5/10
Kokonaisuus: 19/40

Yhteispisteet: 54/100


 

Olvi – Jouluolut

Jouluolut 4,7%

“Miedompi vaihtoehto viinanhimon villitsemille kansalaisille.”

Olvin Jouluolut kaatuu lasiin tummanpunertavan pihkaisena, jonka pinnalle muodostuu hyvin runsas, vaalea ja kermainen vaahto. Olut tuoksuu pistävän raikkaalle ja happamalle, taustalla löytyy myös metallia ja ruohoista humalaa. Muiden viennalagereiden tyyliin oluessa on miellyttävää makeaa maltaisuutta, niin tuoksussa kuin maussakin, mutta ei silti yllä tarpeeksi rungokkaaksi. Humalointi on olutta maistellessa verrattain pehmeää ja karamellimallas lisää syvyyttä.

Kaiken kaikkiaan olut on ihan pehmeä ja miellyttävä. Olvin peruslageriin verrattuna Jouluolut on selvä parannus, mutta matkaa on vielä; miedompia vaihtoehtoja kansalle löytyy muualtakin.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 9/20
Maku: 11/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 53/100


 

Radbrew – Global Cooling

Global Cooling

Radbrewin Ydintalviolut pisti silmään lähikaupan hyllystä, etenkin erikoisen teemansa ja etikettinsä vuoksi. Vaikkakin tovereiden kalenterilista oli jo täyttynyt, täytyi olut ottaa maistoon! Munich -maltaan käyttö pohjana lupaa hyvin mallasvoittoista kokemusta.

Lasiin kaatuu tumman punertava ja hiukkasen samea ale, jonka päälle muodostuu lyhyt luonnonvaalea vaahto. Tuoksultaan Global Cooling muistuttaa red alea; kristallimallas, hento suklaamallas ja havuinen humalointi muodostavat syvän ja aika monipuolisen tuoksun.

Valitettavasti maku on vaihteeksi jälleen pettymys. Lupaavan tuoksun aromit päätyvät vetisen oluen ansiosta aika mauttomiksi. Kevyt happamuus tulee taustalta läpi. Jälkimaussa jäkäläistä imelyyttä, joka oli yllättävää. Todennäköisesti Radbrewin Global Cooling ei päädy tovereiden juomapöytään, ehkä alennuksella saunakaljaksi korkeintaan.


Ulkonäkö:6/10
Tuoksu: 13/20
Maku: 7/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 19/40
Yhteispisteet: 49/100