Radbrew – Global Cooling

Global Cooling

Radbrewin Ydintalviolut pisti silmään lähikaupan hyllystä, etenkin erikoisen teemansa ja etikettinsä vuoksi. Vaikkakin tovereiden kalenterilista oli jo täyttynyt, täytyi olut ottaa maistoon! Munich -maltaan käyttö pohjana lupaa hyvin mallasvoittoista kokemusta.

Lasiin kaatuu tumman punertava ja hiukkasen samea ale, jonka päälle muodostuu lyhyt luonnonvaalea vaahto. Tuoksultaan Global Cooling muistuttaa red alea; kristallimallas, hento suklaamallas ja havuinen humalointi muodostavat syvän ja aika monipuolisen tuoksun.

Valitettavasti maku on vaihteeksi jälleen pettymys. Lupaavan tuoksun aromit päätyvät vetisen oluen ansiosta aika mauttomiksi. Kevyt happamuus tulee taustalta läpi. Jälkimaussa jäkäläistä imelyyttä, joka oli yllättävää. Todennäköisesti Radbrewin Global Cooling ei päädy tovereiden juomapöytään, ehkä alennuksella saunakaljaksi korkeintaan.


Ulkonäkö:6/10
Tuoksu: 13/20
Maku: 7/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 19/40
Yhteispisteet: 49/100


 

Radbrew – Beerman

Beerman 4,7%

Radbrewin hiukan rungokkaampi session IPA iski silmääni etenkin etiketissä seikkailevan ”Beermanin” (Megamanin paras muoto) vuoksi. Oluen mallaspohjaan on lisätty karamellimaltaita sekä vehnää, humalina Citraa sekä harvemmin Suomessa käytettyä El Doradoa.

Beerman on ulkonäöltään hunajainen, hiilihappoinen ja kirkas. Oluen pinnalle muodostuu lyhyt ja kevyt vaalea vaahto. Tuoksultaan olut nojaa vahvasti amerikkalaiseen humalointiinsa, vaikkakin taustalla on pieni vehnäisyys ja karamellimaltaan makeus.

Maultaan Beerman tuotti pienen pettymyksen. Hedelmäisten humalien maku ja katkeruus peittyy liian vahvasti runsaan mallasrungon alle. Täyteläisyydestä huolimatta olut on suutuntumaltaan mukavan raikkaahko ja kyllä sitä katkeruuttakin irtoaa jälkimaussa voimakkaammin, kuten myös lievää happamuutta. Beerman sopisi varmasti hyvin hiukan tukevammialle aterioalle kuin kevytrunkoisemmille ipoille suosittelisin.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 67/100

Kyllä tällä seuraavalle tasolle pääsee.


 

Radbrew – Ivy Mike @SOPP2016

Toveri-Mikko maistoi tätä olutta Craftbeer Helsinki -tapahtumassa itseni jo poistuttua. Hänen mukaansa tässä olisi ollut, josta pitäisin. Pakko ottaa.


Todentotta. Kerrankin double-IPA, jossa ei vallitse maltaan makeus. Raikas ja just sopivasti humaloitu. Prosenttejakin on 8,5% joten isompikin mies (miksei myös nainen) tulee iloiseksi. Erittäin hyvä olut.

Radbrew & Varusteleka – Der Rote Baron rotes ale

IBU 31
ABV 4,7%
Humalat: Warrior, Nelson sauvin, Wai-iti, Hallertau blanc
Maltaat: Pale ale, melanoid, roasted barley
Hiiva: US-05

Tuli tuossa männä päivänä käytyä Konalan syvimpien viidakoiden kätköissä tutustumassa Varustelekan olutvalikoimiin. Mukaan tarttui muun muassa Radbrewin Lekalle panema Der Rote Baron -red ale. Lasiin kaadettaessa olut vaahtoaa reippaanlaisesti; väriltään se on tummaa punertavan ruskeaa ja puskee päälleen reippaan valkoisen vaahdon. Valon vuotaessa läpi väri on lähes kirkkaan punainen. Kovasti vaikuttaisi olevan hiilihappoja, sillä tuopinreunoille tarttuu paljonlaisesti kuplaryppäitä. Olut on etiketin mukaan maustettu myös tyrnimehulla.

rotebaron

 

Tuoksultaan tämä on raikas. Kivasti humalaa, sekä happamahko makean vivahde – vissiin se tyrni? Jokin tuoksussa myös muistuttaa etäisesti stoutista – aika jees. Oluen alkumaku on raikas, mutta hieman vetinen, nopeasti se kuitenkin taittuu kuivaan katkerohumalaan. Hedelmäisiä vivahteitakin oluesta löytyy – vissiin se tyrni? Maitokauppavahvuiseksi tämä on ihan kelpo tavaraa – veikkaan, että olut voisi toimia korkeammilla volteillakin, jolloin runko olisi hieman tukevampi.

Radbrewista en ole vielä onnistunut muodostamaan mielipidettä, sillä heidän oluitaan on tämän lisäksi tullut maistettua vain kerran Helsinki Beerfestivalilla. Der Rote Baron tosin lupaa ihan hyvää – ei mitään tajunnanräjäyttävää, mutta hyvää.