Month: November 2016

One Comment

Tovereiden jouluolutkalenteri

  By ,

Joulukuun lähestyessä huomasimme, että sekä Suomessa että maailmalla oluita sisältävä joulukalenteri on räjähtänyt suosiossa. Jokavuotiseen suklaakalenteriin kyllästyneinä (ja ihan omasta halustamme) päätimme, että tuotamme sivuillemme oman jouluolutkalenterin. Jotain vastarintaakin näitä kalentereita kohtaan bloggareiden keskuudessa jo olikin ;).

Testasimme siis maitokaupoista, Alkosta sekä ulkomailta napattuja jouluisia tai talvikauden oluita ja julkaisemme ne joulukalenterin tyyliin päivittäin sivustollamme, heti puolenyön jälkeen. Ehkäpä löydätte suosituksistamme jotain omaan joulupöytäänne!

Maukasta joulun odotusta!

oluttonttu

 

Vähitellen kasvava lista:

 

No comments

Panimo Hiisi – Raivoava Rakki

  By , ,

Raivoava Rakki on vakiinnuttanut paikkansa  Alkon hyllyistä ja monien IPA:n ystävien kaapeista. Itselläni on pyöreästi vuosi vierähtänyt siitä, kun tätä Panimo Hiisiltä aikanaan ensimmäistä oluttani, on tullut maistettua. Nyt sen voisi pistää syyniin arvioitavaksi.

 

Jääkaappikylmä Rakki haukahtaa auki raivokkaasti sihahtaen, tarjoten mystisesti pullonhuulilla leijailevaa savua. Ehtimättä edes lasiin tämä humalainen hurtta lupailee tuoksullaan katkeria karkeloita jo puolen kyynärän päästä – oikein kiva. Hetken käskytyksen jälkeen Rakki istuu kiltisti näytille tuoppiin, jossa sen voi todeta olevan sameahko, väriltään tumma oranssi, ehkä hieman punaista taittava. Raivoa rakista löytyy ainakin alun hiilihapporynnäkössä, kuplien kisaillessa kiivaasti kohti tuopin pinnalla majailevaa keskivahvaa, luonnonvalkeaa vaahtoa. Hetken aikaa rauhoituttuaan kuplavyöry kesyyntyy, mutta vaahto kestää kurillisesti.

Tuoksu tarjoaa ehdotusta  yllättävän vahvasta mallaspohjasta. Heti maltaan makeuden jälkeen isketään havuisella ja katkeralla humalakylvyllä. Tuoksun taustalla leikittelee myös hedelmäisyys ja kepeä sitruksisuus. Maku on miellyttävän hapan, makea, sitruksinen ja yllättävän maltainen. Tämä hauva ei pure aivan yhtä katkerasti, kun vuodentakaisesta muistelin – silti mukavan makuinen. Sanoisin tämän olevan melko “helppo IPA” joka varmasti uppoaa monelle.

 

Ulkonäkö 6/10

Tuoksu 14/20

Maku 14/20

Suutuntuma 6/10

Kokonaisuus 29/40

Yhteensä 69/100 – Jos koira on ihmisen paras ystävä, niin ei Rakkikaan kauas jää.

 

 

 

No comments

Päiväristeily Tallinnaan – Erikoisoluita ja panimoravintola

  By ,

Lauantai-aamuna löysimme itsemme Tallink Starilta, matkalla Tallinnaan epäsäännöllisen säännölliselle oluenhakureissullemme. Yleensä olemme vain käyneet satamassa Superalkossa ja palanneet laivalle, mutta tällä kertaa suunnitelma oli merkityksellisempi; käymme olut- ja kahvikauppa Uba Ja Humalissa hakemassa virolaisia ja ulkomaisia erikoisoluita!

Uba Ja Humal

Uba Ja Humal

Uba ja Humal sijaitsee n. 15 min kävelymatkan päässä satamasta (Võrgu 1, 10415 Tallinn, Estonia). Sisään päästyämme fiilis oli kuin lapsella karkkikaupassa. Valikoima oli hyvin kattava ja etenkin Virolaisia pienpanimoita oli mahtavasti esillä. Eipä ollutkaan siis ihme että eniten oluita meiltä lähti mukaan Põhjalalta ja Õllenautilta. Myös Englannin ja Belgian oluet olivat hyvin edustettuina ja mistä erityisesti pidimme, oli se että erityisen hyvin rankatut oluet (RateBeerin mukaan) ja liikkeen uutuudet oli merkattu selvästi. Kolmen toverin kesken ostimme 22 olutta about 15 oluttyylistä, n. 90 eurolla! Verrattuna Alkoon, mistä ei edes suurinta osaa ostamistamme oluista löytynyt, säästöä tuli. Ehdottomasti suosittelemme Uba Ja Humalissa vierailua, jos Tallinnassa tulee käytyä.

 

Uba Ja Humal sisältä

Uba Ja Humal sisältä

Päädyimme vielä Kochi Aidadin panimoravintolaan (sijaitsee Superalkon vieressä), lounaalle ja viettämään viimeiset hetket ennen laivalle paluutamme. Ruoka oli tavernalle sopivaa ja olutvalikoima hyvä. Yksi tovereista päätti tilata Kochin panimon maisteluvalikoiman, joka oli yllättävä hintaansa nähden (9,90€ 6x25cl). Panimon oluista parhaita olivat belgi, vahva altbier ja maittava tumma lager, häntäpäähän jäi vehnä, joka oli liian banaaninen. Hinta-laatu suhde oli erittäin hyvä!

 

Taverna Kochi Aidad

Taverna Kochi Aidad

whatsapp-image-2016-11-21-at-17-49-01

Kochi Aidad maistelulautanen!

Toverit toteavat, että Tallinna kaipaisi runsaasti syvääluotaavamman katsauksen kuin mitä olimme ehtineet nähdä. Palaamme siis luultavasti keväällä takaisin Viron olutkulttuuriin! Ehkäpä Põhjalan panimolle?

 

No comments

Mikkeller – Oktoberpretzel

  By ,
Mikkeller Oktoberpretzel 5,8%

Mikkeller Oktoberpretzel 5,8%

Sorrun aina silloin tällöin markkinoinnin uhriksi, kun valitsen olutta Alkon oluthyllyllä. Tällä kertaa mielenkiintoni herätti erikoinen etiketti ja nimi, joka muistuttaa yhtä lempisuolaistani oluen kanssa. Minua varoitettiin toisten tovereiden taholta etten ehkä tule pitämään tästä Mikkellerin suolarinkelioluesta, ainakin internetin perusteella. Olin kuitenkin positiivisesti yllättynyt!

Märzeninä Oktoberpretzel on aika keskiluokkaa: maltainen, kullanruskea ja miedon tuoksuinen. Kaataessa muodostui kiva vaahto ja humalointi oli hillittyä, mistä pidän. Lukiessani pullosta ainesosia pisti silmään, että panemisprosessissa oli käytetty 0,7 prosenttia ihan oikeaa suolarinkeliä! Niinpä nimi oli hiukan järkevämpi ja lievä suolaisuus oluessa selittyi.

Mikkellerin Oktoberpretzel pisti miettimään, mitä kaikkea me toverit voisimme lisätä omiin tuotoksiimme tulevaisuudessa; sopisiko suolarinkeli johonkin meidän tulevaan olueeseen? Entäpä vaikka ruisleipä mistä kuulin huhua? Mahdollisuudet ovat rajattomat!

Ruokasuosituksina tälle oluelle suosittelisin ensinnäkin suolarinkeliä (hehe…). Tuli myös mieleen jonkunlainen Thai salaatti tai vaikkapa Pad Thai. Oktoberpretzelissä on hiukan runkoa ja se on tarpeeksi mieto, joten se sopisi juuri jonkin hiukan kevyemmän ruoan seuraksi.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 11/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Arvosana: 69/100

IHAN HYVÄÄ

No comments

Ruosniemen panimo – Olutparoni @Varusteleka

  By , ,
img-20161112-wa00051

Olutparoni 6,1%

Viime lauantaina toverit päätyivät Varustelekan Sotimaan Ruosniemen panimon maistelutilaisuuteen. Maistelu oli mielenkiintoinen katsaus panimon menneisyyteen ja tulevaisuuteen. Tapahtuman jälkeen päätimme jatkaa vielä hetken Sotimassa ja silmään pistikin esitelmää pitäneen panimon portteri, Olutparoni. Hintaa pullolla oli huimat 3 euroa, mikä helpotti kummasti ostopäätöstä. Olutparonia ei myöskään löydy muualta kuin Varustelekan baarista!

Vaahto on pitsinen ja paronin väri on musta kuin mieli. Portteriksi erittäin aromikas, tuoksuna yllättävän voimakas havu sekä suklaa ja kahvi. Maku on paahteinen, jälkimaussa hiukan suklaata, katkeruutta ja savua. Paroni oli hiukan laiha, pieni lisäsiirappisuus olisi auttanut. Paljon parempi juoda hiukan lämmenneenä.

Tovereita yllätti tämän portterin stouttimaisuus. Kaikki kuitenkin nauttivat ja joisivat mielellään tätä uudestaan. Ruokasuosituksena raskaat jälkiruoat. Joulupiparit, joita Sotimassa oli joka pöydässä, maistuivat olutparonin kanssa myös erittäin hyvin!

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 29/40

Arvosana: 71/100

SUOSITTELEN

No comments

Toveri Japanissa

  By ,

Olipa Toveri joka piipahti työn ohessa maapallon toisella puolella, Iskikawan prefektuurissa ja siellä Kanazawan pienessä (n.500.000 asukasta) kaupungissa.

Kävin siis Japanissa viikon työmatkalla ja jo etukäteen vähän pohdin mitä maalla olisi tarjota pienpanimoiden suhteen, Japanistahan ei paljon oluista kuulu tänne päin.

Kanazawassa oli jo etukäteen katsottuna Oriental brewingin pienpanimo jota mieleni teki käydä testaamassa, mutta ikävä kyllä kaupungin kartan epäselvyydet, sijainti hotellista ja vähäinen vapaa-aika tekivät vierailusta mahdotonta. Parhaimmillaan pääsin Oriental brewingistä 20 metrin päähän kun viimeisenä päivänä turistikierroksen päätteeksi näin panimon ja sitten pitikin nousta taksiin jotta ehtii Osakan junaan.

Pienpanimovierailu meni siis mönkään, mutta onneksi löysin paikallisesta kaupasta kolmen Kanazawalaisen pienpanimo-oluen paketin, jonka mukanani toin suomeen. Kanazawa Hyakymangoku Beer käsittää kolme tölkkiä olutta, jotka makunsa mukaan (tämä toveri ei saanut selvää mitä tölkissä lukee) ovat: Pale lager, Pale ale ja Stout.

joonajapani2

Vasemmalta oikealle: Pale lager, Pale ale ja Stout

Mikään näistä kolmesta oluesta ei niin eronnut geneerisestä tyylistään että niistä olisi pitkälti kannattanut kertoa, mutta pale ale oli raikas ja runsaasti humaloitu ale, pale lager maistui pitkälti Stadin panimon american lagerilta ja Stoutti oli suhteellisen mitäänsanomaton paahteinen olut jossa lievästi maistui mallas.

Pientä pettymystä oli havaittavissa muista tovereista jotka tuliaisoluita maistoivat, mutta on pidettävä mielessä että Japani ei itsessään ole erityisen tunnettu olutmaa. Maistoin kyllä paikan päällä lähes kaikkia kaupasta löytyviä peruslagereita (oli kiriniä, Asahia ja Umamiolutta) vain todetakseni että eivät paikalliset oluet kovin eroa pohjoismaalaisista nelosoluista (paikallinen alkoholiprosentti meni pitkälti 5,6% paikkeilla). Tarjolla oli toki sakella höystettyjä “olutmixejä” mutta nämä jääköön huomioon ottamatta ja pienpanimoiden oluet loistivat poissaolollaan.

joonajapani1

Erikoisimpia löytöjä kaupasta: Umamin makuinen olut

Voisin tiivistää Kanazawan olutkulttuurin olevan perusoluiltaan pitkälti Eurooppalaisella tasolla, mutta pienpanimot odottavat vielä läpimurtoaan nousevan auringon maassa.

-Joona

No comments

Panimo Hiisi – Kyyttö

  By ,

20161030_1434421

Lähdin ensimmäistä kertaa kokeilemaan milk stoutia ja alkujärkytyksen jälkeen koin mukavan yllätyksen Hiiden Kyytössä. Tumman ja voimakasvaahtoisen stoutin tuoksu oli mielestäni kovin outo ja tunkkainen. Kenties juuri lakujuuren aromi hämmensi minua.

Maistettuani kyyttöä helpotus iski ja lakujuuren maku miellytti. Olisin odottanut enemmän runkoa eikä jälkimakua jäänyt kielelle, mutta kaiken kaikkiaan kyyttö oli maittavaa! Kyyttö toimisi mainiosti suklaisen jälkiruoan toverina.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 7/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 30/40

Arvosana: 67/100

IHAN HYVÄÄ

No comments

Mäskileipä

  By ,

Osallistuttuani toverien panohommiin jo useampaan otteeseen olen yrittänyt keksiä, miten oluen panemisen sivutuotteita, etenkin mallasmäskiä, saisi vielä hyötykäytettyä. Yksi parhaista tavoista mielestäni on mallasmäskin käyttö leivonnassa.
Käytin reseptissä omasta Apastamme ylijäänyttä mallasmäskiä (85,5% Viking Pale Ale, 14,5% Caraplus10), joka oli ollut hiukan hienompaa kuin olimme toivoneet. Leivontaan se kuitenkin soveltui erittäin hyvin. Kuivatin mallasmäskiä ohuena kerroksena matalalämpöisessä (alle 100 °C) uunissa, välillä sekoittaen, jolloin se sai leseen tai rouheen kaltaisen rakenteen. Näin se toimii erityisen hyvin leipä- ja sämpylätaikinoissa. Kostea mallasmäskikin toimisi; pitää vain kompensoida muilla kuivilla aineilla.

~15 sämpylää tai ~3 leipää
Leipäjuuri:
10g kuivahiivaa (tuplamäärä tuoreella hiivalla)
5dl/500g kylmää vettä
7,5dl/500g vehnäjauhoja
– Sekoita ainekset, anna hiivan kasvaa huoneenlämmössä tunnin tai pari. Siirrä jääkaappiin yöksi (säilö juuri astiassa jossa on tarpeeksi tilaa, jotta se ei nouse yli).

Leipätaikina:
leipäjuuri
4dl/400g vettä
26g suolaa (n. prosentti koko taikinan painosta)
2dl pellavansiemeniä
n. 2dl kuivattua mäskiä (lisää ihmeessä lisää mäskiä jos haluat rouheisemman lopputuloksen!)
2dl/110g ruisjauhoja
n. 15dl/975g vehnäjauhoja
– Sekoita kaikki ainekset, paitsi vehnäjauhot kulhossa. Lisää vehnäjauhoja 1 dl kerrallaan, tarkkaillen taikinan koostumusta. Kun leipätaikina juuri ja juuri irtoaa kulhon reunoista, ala vaivaamaan sitä, lisäten jauhoa tarpeen mukaan. Vaivaa taikinaa ainakin 5 minuuttia, jotta siihen muodostuu sitkoa. Nostata taikinaa muutama tunti, kunnes taikina on noussut vähintään kaksinkertaiseksi.

Sämpylät: Esilämmitä uuni 250 °C asteeseen. Levitä noussut taikina kevyesti jauhotetulle pinnalle. Levitä jauhoja myös taikinan päälle. Leikkaa taikinasta siistejä neliöitä ja siirrä ne uunipellille. Ripottele hiukan vettä pellille ja paista sämpylöitä uunissa 10 minuttia. Laske uunin lämpötila 180 °C asteeseen ja paista vielä 20 minuuttia. Ota sämpylät huoneenlämpöön jäähtymään. Parhaiten sämpylöiden kypsyyden huomaa kullanruskeasta pinnasta ja pohjasta.
Vuokaleivät: Skippaa taikinan nostatusvaihe, jos valmistat vuokaleipiä. Jaa leipätaikina kolmeen osaan ja jauhota ne joka puolelta. Siirrä taikinat kulhoihin ja nostata vähintään tunti, tai kunnes taikinat ovat kaksinkertaisuneet. Esilämmitä uuni 250 °C asteeseen. Kumoa leivät uunipellille, ripottele hiukan vettä ja siirrä heti uuniin. Paista 10 minuuttia ja laske uunin lämpötila 180 °C asteeseen. Paista leipiä vielä 30 minuuttia. Ota leivät huoneenlämpöön jäähtymään.

Toivottavasti maistuu, palataan asiaan tulevissa postauksissa!