Panimo Hiisi – Kaiku Hefeweizen

Kaiku 4,5%

Kaiku 4,5%

Hiiden Kaiku pisti sattumalta silmääni Kouvolan S-Marketissa, viime vuoden lopulla. Olimme tovereiden kanssa käyneet Varustelekan Sotimassa Ruosniemen panimon maistelutilaisuudessa, missä he esittelivät uutta “Talven Kaiku” -nimistä altbieriään, jonka pullossa paistatteli “Kymijoen beer festivalin” logo. Hiukan taustaa tutkittuani selvisikin, että kyseisellä festivaalilla on aina nimikko-oluensa ja viime kesänä se oli Panimo Hiiden Kaiku Hefeweizen! Enpä siis voinut muuta kuin kokeilla tätä harvinaisuutta.

Kaikussa on ilmava vaahto, samean kultainen ja hunajainen väri sekä reilusti hiilihapokkuutta. Tuoksussa havaitsen ensimmäisenä hiivan ja vehnän. Sitrus ja banaanikin ovat edustettuina. Maussa Hiiden weizen jatkaa samaa linjaa, mutta mukaan liittyy myös kirpeyttä ja katkeruutta. Juha kommentoi Kaikua mausteiseksi verrattuna muihin maistamiinsa hefeihin. Ruoaksi suosittelisin aasialaisia makuja, kuten vaikkapa sweet & sour salaattia.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 26/40

Yhteispisteet: 65/100


Kelpo Hefe, pitänee ensi vuonna vierailla festivaaleilla!

Panimo Hiisi – Raivoava Rakki

Raivoava Rakki on vakiinnuttanut paikkansa  Alkon hyllyistä ja monien IPA:n ystävien kaapeista. Itselläni on pyöreästi vuosi vierähtänyt siitä, kun tätä Panimo Hiisiltä aikanaan ensimmäistä oluttani, on tullut maistettua. Nyt sen voisi pistää syyniin arvioitavaksi.

 

Jääkaappikylmä Rakki haukahtaa auki raivokkaasti sihahtaen, tarjoten mystisesti pullonhuulilla leijailevaa savua. Ehtimättä edes lasiin tämä humalainen hurtta lupailee tuoksullaan katkeria karkeloita jo puolen kyynärän päästä – oikein kiva. Hetken käskytyksen jälkeen Rakki istuu kiltisti näytille tuoppiin, jossa sen voi todeta olevan sameahko, väriltään tumma oranssi, ehkä hieman punaista taittava. Raivoa rakista löytyy ainakin alun hiilihapporynnäkössä, kuplien kisaillessa kiivaasti kohti tuopin pinnalla majailevaa keskivahvaa, luonnonvalkeaa vaahtoa. Hetken aikaa rauhoituttuaan kuplavyöry kesyyntyy, mutta vaahto kestää kurillisesti.

Tuoksu tarjoaa ehdotusta  yllättävän vahvasta mallaspohjasta. Heti maltaan makeuden jälkeen isketään havuisella ja katkeralla humalakylvyllä. Tuoksun taustalla leikittelee myös hedelmäisyys ja kepeä sitruksisuus. Maku on miellyttävän hapan, makea, sitruksinen ja yllättävän maltainen. Tämä hauva ei pure aivan yhtä katkerasti, kun vuodentakaisesta muistelin – silti mukavan makuinen. Sanoisin tämän olevan melko “helppo IPA” joka varmasti uppoaa monelle.

 

Ulkonäkö 6/10

Tuoksu 14/20

Maku 14/20

Suutuntuma 6/10

Kokonaisuus 29/40

Yhteensä 69/100 – Jos koira on ihmisen paras ystävä, niin ei Rakkikaan kauas jää.