Tampere – Pyynikki 5v ja uuden panimon avajaiset!

Saimme kutsun Tampereelle juhlistamaan Pyynikin uuden käsityöläispanimon avajaisia. Pari toveria otti kutsusta vaarin ja lähtivät mansea katsomaan.

Matkamme alkoi panimoravintola Plevnasta johon poikkesimme lounastamaan ja huuhtomaan matkan pölyt kurkuistamme. Plevnahan on jo itsessään syy tulla käymään Tampereella, joten pyynikin kutsu tarjosi erinomaisen tekosyyn käydä ohimennen visiitillä koskipanimossa. Plevnan olut oli luonnollisesti erinomaista, ja kulautettuamme ensimmäisen pilsnerin (Perinteinen pirkanmaalainen Petolintu Pils) ja tumman lagerin (Plevnan tumma) olikin jo lounasaika.

Plevnan klassikot tulivat valituiksi, ja kermainen pyttipannu sekä Tampereen perinneruoka – mustamakkara, katosivat yhtä nopeasti kuin tulivatkin. Palvelu oli nopeaa, sillä  ruoka oli pöydässä alle kymmenessä minuutissa.

Ruokailun jälkeen teimme pientä lenkkiä keskustassa ja päädyimme ottamaan nopeat oluet Ukko-Nooassa, ja Pyynikin Brewhousen avauduttua suunnistimme sinne. Matkaa Ukkoa-Nooasta oli varmaankin kolmekymmentä metriä, ja puitteet olivat varsin komeat. August von Trappen tilalle lähipäivinä avatulla panimoravintolalla on rakennuksesta käytössään alakerta kokonaisuudessaan, ja pihalta löytyi myös suurehko alue terassille.

Tilasimme Cloudberry saisonin sekä Papan vaniljastoutin. Molemmat todettiin erinomaisiksi ja kulautettiin vauhdilla, koska alkoi jo olla kiire itse illan tapahtumaan. Myös hinta oli kohdallaan, koska maksoimme enemmän aikaisemmasta tuopillisesta koffia.

Pyynikin uusi panimo sijaitsee vanhan naapurissa, joten muuttomatka tulee olemaan armollisen lyhyt. Alkukättelyiden ja nopean narikan jälkeen meidät ohjattiin suoraan buffettilinjastoon, jossa mm. nyhtöpossu, coleslaw, muusi ja jälleen kerran mustamakkara näkyivät tekevän hyvinkin kauppansa. Tilaisuuden pääsali oli tulevan panimorakennuksen lähettämössä, ja sinne olikin saatu aika mukavasti pakattua paikat n. 300 kutsuvieraalle. Jokaiseen pöytäkuntaan oli tuotu tölkeissä panimon omia tuotteita, ja kun nämä oli saatu tyhjennettyä oli takaseinällä vielä rakennettuna hanat 4 muulle tuotteelle joita sai vapaasti käydä nauttimassa.

Ruokailun ohessa kuultiin hieman panimon kasvun nykytilannetta: Entisen rakennuksen valmistuskapasiteetti oli ollut vuositasolla n. 500 000 litraa ja tämä on ollut laitteiden ehdoton maksimikapasiteetti. Uuden rakennuksen laitteistoilla voidaan tehdä olutta 5000l erissä joten tämä on melkoisen suuri kapasiteetin nosto. Ilta sattui olemaan muuten melkoisen lähellä pyynikin panimon perustamispäivää joten samalla juhlittiin myös panimon viidensiä syntymäpäiviä. Pitkälle on päästy näinkin lyhyessä ajassa.

Olutmestari Tuomas Pere piti tunteikkaan puheen, jossa kertoi panimon nykyisen suosion olevan erityisesti mm. Suomalaisen olutharrastajien, ystävien sekä yhteistyökumppaneiden ansiota. Hyville panimotuotteille on kysyntää ja pyynikki on sitä mielellään tarjoamassa. Pere myös kertoi saaneensa kysymyksiä voiko Pyynikkiä enää pienpanimoksi kutsua, mutta muistutti pienpanimon rajan suomessa olevan n. 14 miljoonaa litraa vuodessa, ja vaikka kapasiteetti reilusti kasvaakin tehdään oluet silti laadukkaana käsityönä. Puheensa jälkeen olutmestari saikin raikuvat aplodit.

Puheen jälkeen alkoi illan muu ohjelma josta alkuun vastasivat Tampereenkielisten uutisten parivaljakko, jotka muistivat vitseissään muutaman kerran Panimomestari Pereä ja paikalle kertyneitä vieraita. Tämän jälkeen esiintyi mm. kuoro joka Sibeliuksen päivän kunniaksi lauloivat Finlandian, ja vähän myöhemmin myös metallibändi jotka myöskin vetäisivät Finlandian. Suosittu kappale ja hauska kuulla se eri sovelluksina.

Ilta huipentui kierrokseen panimon uusissa tiloissa jotka vielä keskeneräisinäkin olivat kunnioitettavan suuret. Kapasiteettiä on siis mahdollista vielä nostaa reilustikin.

Pyynikki tarjosi illan jälkeen kyydin kaikille paikallaolijoille Pyynikin Brewhouseen, jossa ehdimme piipahtaa aikaisemmin päivällä. Ravintola on perustettu vanhaan venäläisaikaiseen rakennukseen – sisätilat ovat puuta ja tiiltä jotka ovat omiaan luomaan tunnelmallisen tilan. Valikoimaa löytyy 20 hanan verran sekä siihen päälle pullot ja tölkit. Ehdimme ennen viimeisen junan lähtöä hädintuskin juoda oluitamme, kun tajusimme illan viimeisen junan Helsingin suuntaan jo kohta lähtevän. Ruokapuolta emme tällä kertaa lähteneet testaamaan, mutta keittiöstä kantautui sen verran hyviä tuoksuja että seuraavalla kerralla Tampereella käydessä lienee velvollisuus käydä lista lävitse.

Kokonaisuudessaan ilta oli tunnelmallinen, ja Pyynikin Panimo erinomainen isäntä. Viihdyimme erinomaisesti! Kiitos kutsusta ja toivotammekin uudelle panimolle onnea ja menestystä pitkälle tulevaisuuteen!

 

 

 

Päiväristeily Tallinnaan – Erikoisoluita ja panimoravintola

Lauantai-aamuna löysimme itsemme Tallink Starilta, matkalla Tallinnaan epäsäännöllisen säännölliselle oluenhakureissullemme. Yleensä olemme vain käyneet satamassa Superalkossa ja palanneet laivalle, mutta tällä kertaa suunnitelma oli merkityksellisempi; käymme olut- ja kahvikauppa Uba Ja Humalissa hakemassa virolaisia ja ulkomaisia erikoisoluita!

Uba Ja Humal

Uba Ja Humal

Uba ja Humal sijaitsee n. 15 min kävelymatkan päässä satamasta (Võrgu 1, 10415 Tallinn, Estonia). Sisään päästyämme fiilis oli kuin lapsella karkkikaupassa. Valikoima oli hyvin kattava ja etenkin Virolaisia pienpanimoita oli mahtavasti esillä. Eipä ollutkaan siis ihme että eniten oluita meiltä lähti mukaan Põhjalalta ja Õllenautilta. Myös Englannin ja Belgian oluet olivat hyvin edustettuina ja mistä erityisesti pidimme, oli se että erityisen hyvin rankatut oluet (RateBeerin mukaan) ja liikkeen uutuudet oli merkattu selvästi. Kolmen toverin kesken ostimme 22 olutta about 15 oluttyylistä, n. 90 eurolla! Verrattuna Alkoon, mistä ei edes suurinta osaa ostamistamme oluista löytynyt, säästöä tuli. Ehdottomasti suosittelemme Uba Ja Humalissa vierailua, jos Tallinnassa tulee käytyä.

 

Uba Ja Humal sisältä

Uba Ja Humal sisältä

Päädyimme vielä Kochi Aidadin panimoravintolaan (sijaitsee Superalkon vieressä), lounaalle ja viettämään viimeiset hetket ennen laivalle paluutamme. Ruoka oli tavernalle sopivaa ja olutvalikoima hyvä. Yksi tovereista päätti tilata Kochin panimon maisteluvalikoiman, joka oli yllättävä hintaansa nähden (9,90€ 6x25cl). Panimon oluista parhaita olivat belgi, vahva altbier ja maittava tumma lager, häntäpäähän jäi vehnä, joka oli liian banaaninen. Hinta-laatu suhde oli erittäin hyvä!

 

Taverna Kochi Aidad

Taverna Kochi Aidad

whatsapp-image-2016-11-21-at-17-49-01

Kochi Aidad maistelulautanen!

Toverit toteavat, että Tallinna kaipaisi runsaasti syvääluotaavamman katsauksen kuin mitä olimme ehtineet nähdä. Palaamme siis luultavasti keväällä takaisin Viron olutkulttuuriin! Ehkäpä Põhjalan panimolle?