Horizont – Saison Witbier

Saison Witbier 6%

Tällä kertaa unkarilainen Horizont on yhdistänyt saisonin ja witbierin yhteen pulloon, paperilla ja huhupuheilla oikein hyvin; Beer To Go -kaupan kauppias suositteli olutta lämpimästi ja panimon sivuilla kerrotaan, että olut voitti ylivoimaisesti kultaa Dublin Craft Beer Cupissa vuonna 2017. Miten tovereille maistuu voittajahybridi?

Lasissa olut näyttää pilvisen ja vaalean keltaiselta, jonka pinnalle muodostuu eläväinen vaalea vaahto. Vaahdon hiukan laskettua olut muistuttaa vahvasti hiilihappoista limpparia. Yksi tovereista kommentoi olutta ”omenavispipuuron näköiseksi”. Tiedä häntä oliko kyseessä kritiikki vai kehu.

Saison Witbier tuoksuu vahvasti mausteiselta ja sitruksiselta. Taustalla on myös banaania ja neilikkaa, lopputuloksena raikas vaikutelma. Maultaan olut sisältää niin witin kuin saisoninkin ominaisuuksia; löytyy vehnäistä sitrusta, banaania, kuivuutta ja hiilihappoisuutta sekä happamuutta ja mausteisuutta.

Olut uppoaa enemmänkin kuin limu, eikä mausta jää paljon mieleen. Kesäiseksi terassijuomaksi olut olisi varmasti hyvä. Ruokasuosituksena fish & chips toimisi varmasti!


Ulkonäkö: 4/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 54/100

Mielenkiintoinen kokeilu, mutta tällä kertaa tuomarit ja toverit ovat eri mieltä.


Mad Scientist – Saison 17

Saison 17 5,5%

Mad Scientist on paikallinen pienpanimo Budapestissa, Unkarissa. Panimo on vielä kasvamassa, mutta on voittanut jo muutamissa kansainvälisissä kisoissa. Esimerkiksi maistossa olevan nuorempi inkarnaatio, Saison 15 voitti hopeaa Dublin Craft Beer Cupissa vuonna 2016!

Maistoin hullujen tiedemiesten saisonia ensimmäisen kerran Élesztőssä hanasta, jolloin uskoin löytäneeni Unkarin parhaan saisonin. Löytäessäni samaa kamaa pullokaupasta, pitihän se ottaa kotiin mukaan ja tarkemmin tutkittavaksi. Pakko sanoa, että pullon etiketöinti on erittäin mieleeni. Laboratoriokaavio, johon täytetään muistiinpanomaisesti oluen tiedot, on hauska idea. Olut on lasissa ulkonäöltään hunajainen, hiukan muita maistamiani saisoneita sameampi. Pinnalle muodostuu hyvin eläväinen ja samettinen vaahto, eli kokonaisuus on hyvin maittavan näköinen.

Saison 17 tuo kaksi oluttyyliä yhteen; kevyt täyteläisyys, raikkaus sekä hiivan ja hedelmien aromit tuoksussa että maussa tuovat vehnän mieleen. Toisaalta hiivan yrttisyys ja mausteisuus muistuttavat, että olut on syystä nimetty saisoniksi. Pieni vetisyys on läsnä suutuntumassa, sekä happamuus. En ollut ainoa, joka piti tätä erittäin hyvänä saisonina: toinenkin toveri mielsi oluen yhdeksi parhaista tyylilajissaan. Ruokasuositukseksi sopisi esimerkiksi kevyet kalaruuat. Toivottavasti tämän vuoden HBF:ssä, unkarilaisten oluiden osastolla, pääsen maistelemaan panimolta lisää.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 72/100

Parhaita saisoneita mitä olen maistanut.


 

Monyo Brewing Co. – Franky Four Fingers

Franky Four Fingers 13%

Monyo Brewingin toinen lippulaivaolut, Franky Four Fingers saapui tovereiden kouraan hiukan jälkijunassa, sillä pyysin sitä tuliaisiksi Budapestista maistettuani panimon Russian Imperial Stoutia, Borista. Edellämainitun oluen postauksessa on lisätietoa panimosta kiinnostuneille.

Franky kaatui lasiin tumman mahonkisena, siirappisen sameana ja mukavalla hiilihappoisuudella. Pinnalle muodostui kevyt lyhyt vaahto, pienellä pitsillä. Juha kommentoi olutta ”vaaleaksi tyylissään”. Tuoksussa maltaiden makeus, karamelli ja pieni alkoholin säväytys olivat erittäin hyvässä tasapainossa. Havaitsimme myös useita sivuaromeja Frankyssä, kuten marsipaania, ruista, taatelia ja appelsiinia.

Siirappinen imelyys ja Frankyn tukeva mallasrunko luovat raskaan pohjan, joka hiilihappojen avulla raikastuu ja keveytyy yllättävän helposti nautittavaksi. Tiukahko humalointi myös maistuu taustalla, muttei liian voimakkaasti. Vahva alkoholiprosentti ei maistu oikeastaan muuten kuin miellyttävänä lämpönä kurkussa. Seistyään hetken huoneenlämmössä Frankyssä alkoivat etenkin taatelin ja rusinan maut voimistua.

Ruokasuosituksena ovat luonnollisesti sinihomejuusto ja lisäksi kaurarieska, joita toverit mutustelivat tätä olutta arvostellessa. Suosittelen Frankya hyvänä astinlautana barley winejen maailmaan.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 78/100


Ensi vuonna tämä ja Boris kellariin kypsymään.

Monyo Brewing Co. – Boris The Blade

 

Boris The Blade 8%

Monyo Brewingin Boris The Blade oli ensimmäisiä laukkuuni sujahtaneita oluita Budapestin reissultani. Ensinnäkin pullon muotoilu ja elokuvaan Snatch viittaava nimi ja etiketöinti loivat mielenkiintoa herättävän vaikutelman. Toisekseen Boris oli selvästi kalliimpi kuin mikään muu paikallinen olut, joten varmastikin se on laadukkaampaa?

Monyon Snatch -oluet Boris Ja Franky Four Fingers (barley wine) ovat panimon palkintoja voittaneita lippulaivoja, joita valmistetaan rajoitettu määrä joka vuosi. Kotisivujen mukaan reilu sata pulloa jokavuotisista satseista kellaroidaan, jotta saadaan vuosikertoja jakoon jossakin vaiheessa. Kyseinen panimo jäi valitettavasti pois vierailemistani panimopubeista aikarajoitteiden vuoksi, mutta on varmasti kohteenani ensi vierailulla!

Boris The Blade on synkän tumma Russian Imperial Stout, jonka pinnalle muodostuu kaataessa kevyt vaaleanruskea vaahto. Tämä ei yllätä, sillä mallaspohjaan on tungettu 7:ää mallasta, kuten munichia, brown maltia ja paahdettua ohraa. Tuoksultaan Boris on makean maltainen, jossa on vahva kahvin aromi, pienellä suklaan häivähdyksellä. Eräs toveri havaitsi myös havuisuutta. Stoutin lämmetessä myös lakritsinen aromi tuli pinnalle.

Maussa vahva mallaspohja on myös läsnä, mutta oluen kuivuus yllätti toverit. Myös brittihumalien katkeruus ja aromit tulivat esille. Lämmenneenä Boriksen kahvisuus vahvistui huomattavasti. Suutuntumaltaan Monyon tuotos ei ollut kaikkein täyteläisin, mutta miellyttävän raikas ja kompleksinen kokonaisuus. Eräs toveri kommentoi olutta ”mässäilyolueksi”, joka onkin kovin osuva: Boris The Blade kannattaa juoda hitaasti ja nautiskellen!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 77/100

Mässäilyolut!


 

Toveri Budapestissa: Olutta etsimässä

Budapest on ollut matkakohteenani jo useamman kerran, mutta nyt ensimmäistä kertaa perehdyin paikalliseen olutkulttuuriin. Pääpainona tässä raportissa ovat pienpanimot ja niiden oluet, mutta kirjoitan tähän alkuun vähän yleisestikin asioista. Ennen matkaani selvitin aika perusteellisesti, mihin kohteisiin käyn tutustumassa ja mitä oluita kannattaa kokeilla. Taustatutkimuksessani käytin Budapestin turisti-infoja sekä ratebeerin statistiikkaa.

Suomen hintatasoon tottuneena järkytyn aina hiukan, kun käyn Budapestissa; kaupasta saa jopa parempaa olutta (volttirajoja ei ole) kuin Suomen ruokakaupoista, ja vielä halvemmalla hinnalla (esim. Arany Ászok 0,5l maksoi n. 65 senttiä). Neljä suurinta panimoa ovat Arany Ászok, Dreher, Soproni ja Borsodi, joiden tuotteita löytyy useimmista kuppiloista ja baareista, kauden paikallisten ohella. Ruin-baarit ovat iso juttu Budapestissa ja niissäkin on mukavasti tarjolla pienpanimoiden tuotteita. Suosittelen kokeilemaan näitä vanhoihin raunioihin perustettuja klubeja, vaikken tällä kertaa itse ehtinytkään!

Yleisesti ottaen kaikissa käymissäni paikoissa oli ystävällinen palvelu ja englantia osattiin tarpeeksi hyvin. En kyllä yrittänytkään kysellä mitään yksityiskohtaista, mikä saattoi auttaa asiaa. Nuorempien paikallisten kielitaito on parantunut paljon viime vuosina. Valitettavasti tämä saattaa kertoa siitä, että he ovat mahdollisesti muuttamassa paremman elintason perässä ulkomaille. Toivottavasti tämä ei vaikuta negatiivisesti alaan tulevaisuudessa. Pienpanimo-oluiden hinta oli suuri verrattuna perusbisseen, muttei silti liian paljon. Kahden desin maisteluannos maksoi keskimäärin 2 euroa. Pienemmissä paikoissa turvauduttiin mielestäni liikaa craft beer vallankumouksen lippulaivaan, IPAan, mutta hyvältähän ne silti maistuivat.

Tässä lista käymistäni paikoista, mitä mieltä olin niistä ja mitkä olivat mielestäni parhaat juotavat. Kannattaa muuten tsekata aukioloaikoja ennen vierailua, sillä osa paikoista voi sulkea jo kymmeneltä illalla. Kaikki kohteet sijoittuivat Pestiin eli läntiselle puolelle Tonavaa, mutta minkäs teet jos Budalla ei oikein ole mitään tarjottavaa!

Macska (Bérkocsis u. 23)

Mukavan boheemi baari ja vegaaniruokala hiljaisella sivukadulla. Hanasta löytyi pari kauden paikallista olutta ja jääkaapista pieni (ja varmasti kantiksille räätälöity) valikoima oluita. Valikoiman rajoittuneisuus ei kuitenkaan häirinnyt, sillä laatua oli hyvässä määrin. Paitsi Laláh Dry Stout. Älkää edes kokeilko.

Hopaholic  – IPA 6,5%

Reketye – Amazon Blonde Witbier 4,5 %

X – Laláh Dry Stout 4,4%

Gólem – Mandarella APA 5%

Fóti – Geisha Herbal Beer 4,5%

Csak a Jó Sör – Only Good Beer (Kertész u. 42)

Pullokaupan, olohuoneen ja kulmabaarin hybridi. Sisustuksesta tuli Tallinnan Uba ja Humal mieleen, vaikka olikin  nuhjuisempi. Kaupalla oli vakuuttava, vaikkakin pienehkö valikoima maailman parhaita oluita. Valitettavasti paikallisten oluiden valikoima oli aika rajattu, ehkä korkeista kriteereistä, mutta silti. Only Good Beer kutsui juomaan tuopillisen jotain hyvää samalla, kun selailet korkeilta seinähyllyiltä, mitä viedä kotiin. Hintatasokin oli hyvä!

Brew Your Mind – Love Session #1, Vermont ed. IPA 5%

Only Good Beer, Jonas Craft Beer House, Hopaholic, Hrabal

Hopaholic – In Hop We Trust (Akácfa u. 38)

Only Good Beerin pöydältä löytyneessä pamfletissa ehdotettiin, että kun kauppa suljetaan yhdeksältä, lähistöltä löytyy saman omistajan baari Hopaholic. Sisustus oli jotain pullokaupan ja steampunkbaarin välimaastossa. Valikoima oli kattava, vaikkakin IPAa oli muutama liikaa hanoissa omasta mielestäni, kuten Only Good Beerissäkin. Baarimikko varoitteli ottamasta Esthajnal ’16:ta sanoen sen muistuttavan After Eightia, mikä kummastutti allekirjoittanutta: pidetäänkö stouteja ja portereita alempiarvoisempina Unkarissa?

Brew Your Mind – Peach Please, Vermont ed. IPA 6,5%

Szent András – Esthajnal ’16 Mint Chocolate Stout 7%

Neked Csak Dezső! (Dohány u. 7)

Juutalaiskorttelin pienpanimobaari, missä tarjolla sekä unkarilaista että tšekkiläistä. Yläkerrassa isot, pitkät pöydät isommille porukoille. Hanasta irtosi pääasiassa Synthesis Brewlabin tuotteita. Ehkä vähän “hipsterimpi” verrattuna Hopaholiciin.

Synthesis – One Night Seduction Imperial Stout 8,2%

Synthesis – Big Red Button Smoked Red Ale 5,3%

Jónás Craft Beer House (Fővám tér 11)

Modernin gallerian/kauppakeskuksen kyljessä, Tonavan rannalla sijaitseva pienpanimobaari ja kahvila on miellyttävä paikka viettää päivää, etenkin kesällä. Lämmin kesäaurinko ja viileä jokituuli komppaavat varmasti kivasti Reketyen panimon tuotteita, joita täällä pääasiassa tarjoillaan (onhan omistaja sama).

Brandecker – Hangover Rasta Red IPA 6,5%

Reketye – Ravasz Hód Brown Ale 6,5%

Buda Porter

Élesztő (Tűzoltó u. 22)

Tiiliskivisen sisäpihan yhdellä seinustalla sijaitseva Budapestin craft beer skenen timantti, Élesztő tarjoaa eniten hanatuotteita kaikista käymistäni baareista. Ja kaikki ovat unkarilaisia pienpanimo-oluita, ilman suurempaa puolueellisuuta. Sisustus on aika minimalistinen, mutta selvästi tarkoituksella. Täältä sai maukasta olutta.

Synthesis – Hoplager For Hitchikers Pale Lager 5,3%

Mad Scientist – Saison 17 5,5%

Élesztő Sörműhely / Yeast Wörks – Black Mamma Stout 6%

MONYO – American Beauty APA 5,6%

Élesztő, Hopaholic, Neked Csak Dezső!

Léhűtő (Holló u. 12-14)

Valitettavasti visiittini läheni loppuaan ja jouduin käymään Léhűtőssa “juoksukaljalla”. Silmääni iski kuitenkin heti sisään astuessani laajan valikoiman lisäksi yksi olut, jota olin etsinyt koko Budapestin reissullani: Csuporin Bunny Hop Apa. Se kun oli esitutkimukseni perusteella maistamisen arvoinen. Baarimikkokin suositteli myös kyseistä olutta ja valitteli, etten ehtinyt pientä suurempaa tuoppia nauttia. Léhűtő on varmasti muihin verrattuna hieman kalliimpi, sijaitseehan se lähempänä turistikortteleita, mutta laatua löytyy hinnan vastapainoksi. Ja Suomeen verrattuna silti halpaa. Hiukopalaksi oli tarjolla tapasta!

Csupor – Bunny Hop APA 4,5%

BEER To GO (Ráday u. 7)

Mukava pieni pullokauppa, johon törmäsin etsiessäni yhtä toista kauppaa. Muistuttaa Helsingin Pien -olutkauppaa. Erona muihin kauppoihin BEER To Go ei myynyt kuin unkarilaisia pienpanimoiden tuotteita. Kotimainen valikoima oli ehkä laajin, mutta hiukan puolueellinen; MONYO Brewing Companyn oluita oli leijonanosa. MONYOn oma baarikin sijaitsi lähistöllä. Täältä lähti suurin osa tuliaisistani takaisin Suomeen.

BeerOdalom (Kis Salétrom u)

Monipuolisin pullokauppa, jossa vierailin. Täältä löytyi niin paikallisia (puolueettomasti), kuin myös ulkomaisia pienpanimotuotteita. Kaiken lisäksi BeerOdalom myi myös panimotarvikkeita ja pullohyllyjen alla oli laatikoittain maltaita! Hyvä hintataso.

Hrabal (Rákóczi út 11)

Tšekkiläinen olutravintola, joka on nimetty tšekkiläisen kirjailijan Bohumil Hrabalin mukaan. Tämä näkyykin sisustuksessa, sillä joka seinällä on ainakin 5 taulua miehestä. Hrabal tarjoilee siis maahantuotuja tšekkiläisiä oluita. Valikoima on hyvä ja maittava, käykää ihmeessä jos tällaiset oluet maistuvat.


Kohteet, jotka jäivät tällä kertaa käymättä (mutta ovat seuraavana listalla):

Belgian Brasserie Henri (Bem rkp. 12)

MONYO Cafe (Kálvin tér 7)

Legenda Sörfőzde Pub (Király u. 78)

Rizmajer Kézműves Sörház (Táncsics Mihály u. 110)


Suosittelen Budapestia lämpimästi oluen ystäville. Pienpanimoita löytyy kivasti ja heidän oluitaan tarjoilevia kapakoita myös. IPAt ja APAt vievät ehkä turhan paljon hanatilaa, mutta maistuvia muiden oluttyylien edustajia löytyi myös. Kannattaa vähän tutkia etukäteen paikkoja ja niiden sijainteja ennen matkaa Budapestiin. Jotkut pullokaupat ja kapakat olivat pienillä sivukaduilla piilossa.


Tähän listaan tuliaisoluiden arvosteluja: