Toveri Budapestissa: Olutta etsimässä

Budapest on ollut matkakohteenani jo useamman kerran, mutta nyt ensimmäistä kertaa perehdyin paikalliseen olutkulttuuriin. Pääpainona tässä raportissa ovat pienpanimot ja niiden oluet, mutta kirjoitan tähän alkuun vähän yleisestikin asioista. Ennen matkaani selvitin aika perusteellisesti, mihin kohteisiin käyn tutustumassa ja mitä oluita kannattaa kokeilla. Taustatutkimuksessani käytin Budapestin turisti-infoja sekä ratebeerin statistiikkaa.

Suomen hintatasoon tottuneena järkytyn aina hiukan, kun käyn Budapestissa; kaupasta saa jopa parempaa olutta (volttirajoja ei ole) kuin Suomen ruokakaupoista, ja vielä halvemmalla hinnalla (esim. Arany Ászok 0,5l maksoi n. 65 senttiä). Neljä suurinta panimoa ovat Arany Ászok, Dreher, Soproni ja Borsodi, joiden tuotteita löytyy useimmista kuppiloista ja baareista, kauden paikallisten ohella. Ruin-baarit ovat iso juttu Budapestissa ja niissäkin on mukavasti tarjolla pienpanimoiden tuotteita. Suosittelen kokeilemaan näitä vanhoihin raunioihin perustettuja klubeja, vaikken tällä kertaa itse ehtinytkään!

Yleisesti ottaen kaikissa käymissäni paikoissa oli ystävällinen palvelu ja englantia osattiin tarpeeksi hyvin. En kyllä yrittänytkään kysellä mitään yksityiskohtaista, mikä saattoi auttaa asiaa. Nuorempien paikallisten kielitaito on parantunut paljon viime vuosina. Valitettavasti tämä saattaa kertoa siitä, että he ovat mahdollisesti muuttamassa paremman elintason perässä ulkomaille. Toivottavasti tämä ei vaikuta negatiivisesti alaan tulevaisuudessa. Pienpanimo-oluiden hinta oli suuri verrattuna perusbisseen, muttei silti liian paljon. Kahden desin maisteluannos maksoi keskimäärin 2 euroa. Pienemmissä paikoissa turvauduttiin mielestäni liikaa craft beer vallankumouksen lippulaivaan, IPAan, mutta hyvältähän ne silti maistuivat.

Tässä lista käymistäni paikoista, mitä mieltä olin niistä ja mitkä olivat mielestäni parhaat juotavat. Kannattaa muuten tsekata aukioloaikoja ennen vierailua, sillä osa paikoista voi sulkea jo kymmeneltä illalla. Kaikki kohteet sijoittuivat Pestiin eli läntiselle puolelle Tonavaa, mutta minkäs teet jos Budalla ei oikein ole mitään tarjottavaa!

Macska (Bérkocsis u. 23)

Mukavan boheemi baari ja vegaaniruokala hiljaisella sivukadulla. Hanasta löytyi pari kauden paikallista olutta ja jääkaapista pieni (ja varmasti kantiksille räätälöity) valikoima oluita. Valikoiman rajoittuneisuus ei kuitenkaan häirinnyt, sillä laatua oli hyvässä määrin. Paitsi Laláh Dry Stout. Älkää edes kokeilko.

Hopaholic  – IPA 6,5%

Reketye – Amazon Blonde Witbier 4,5 %

X – Laláh Dry Stout 4,4%

Gólem – Mandarella APA 5%

Fóti – Geisha Herbal Beer 4,5%

Csak a Jó Sör – Only Good Beer (Kertész u. 42)

Pullokaupan, olohuoneen ja kulmabaarin hybridi. Sisustuksesta tuli Tallinnan Uba ja Humal mieleen, vaikka olikin  nuhjuisempi. Kaupalla oli vakuuttava, vaikkakin pienehkö valikoima maailman parhaita oluita. Valitettavasti paikallisten oluiden valikoima oli aika rajattu, ehkä korkeista kriteereistä, mutta silti. Only Good Beer kutsui juomaan tuopillisen jotain hyvää samalla, kun selailet korkeilta seinähyllyiltä, mitä viedä kotiin. Hintatasokin oli hyvä!

Brew Your Mind – Love Session #1, Vermont ed. IPA 5%

Only Good Beer, Jonas Craft Beer House, Hopaholic, Hrabal

Hopaholic – In Hop We Trust (Akácfa u. 38)

Only Good Beerin pöydältä löytyneessä pamfletissa ehdotettiin, että kun kauppa suljetaan yhdeksältä, lähistöltä löytyy saman omistajan baari Hopaholic. Sisustus oli jotain pullokaupan ja steampunkbaarin välimaastossa. Valikoima oli kattava, vaikkakin IPAa oli muutama liikaa hanoissa omasta mielestäni, kuten Only Good Beerissäkin. Baarimikko varoitteli ottamasta Esthajnal ’16:ta sanoen sen muistuttavan After Eightia, mikä kummastutti allekirjoittanutta: pidetäänkö stouteja ja portereita alempiarvoisempina Unkarissa?

Brew Your Mind – Peach Please, Vermont ed. IPA 6,5%

Szent András – Esthajnal ’16 Mint Chocolate Stout 7%

Neked Csak Dezső! (Dohány u. 7)

Juutalaiskorttelin pienpanimobaari, missä tarjolla sekä unkarilaista että tšekkiläistä. Yläkerrassa isot, pitkät pöydät isommille porukoille. Hanasta irtosi pääasiassa Synthesis Brewlabin tuotteita. Ehkä vähän “hipsterimpi” verrattuna Hopaholiciin.

Synthesis – One Night Seduction Imperial Stout 8,2%

Synthesis – Big Red Button Smoked Red Ale 5,3%

Jónás Craft Beer House (Fővám tér 11)

Modernin gallerian/kauppakeskuksen kyljessä, Tonavan rannalla sijaitseva pienpanimobaari ja kahvila on miellyttävä paikka viettää päivää, etenkin kesällä. Lämmin kesäaurinko ja viileä jokituuli komppaavat varmasti kivasti Reketyen panimon tuotteita, joita täällä pääasiassa tarjoillaan (onhan omistaja sama).

Brandecker – Hangover Rasta Red IPA 6,5%

Reketye – Ravasz Hód Brown Ale 6,5%

Buda Porter

Élesztő (Tűzoltó u. 22)

Tiiliskivisen sisäpihan yhdellä seinustalla sijaitseva Budapestin craft beer skenen timantti, Élesztő tarjoaa eniten hanatuotteita kaikista käymistäni baareista. Ja kaikki ovat unkarilaisia pienpanimo-oluita, ilman suurempaa puolueellisuuta. Sisustus on aika minimalistinen, mutta selvästi tarkoituksella. Täältä sai maukasta olutta.

Synthesis – Hoplager For Hitchikers Pale Lager 5,3%

Mad Scientist – Saison 17 5,5%

Élesztő Sörműhely / Yeast Wörks – Black Mamma Stout 6%

MONYO – American Beauty APA 5,6%

Élesztő, Hopaholic, Neked Csak Dezső!

Léhűtő (Holló u. 12-14)

Valitettavasti visiittini läheni loppuaan ja jouduin käymään Léhűtőssa “juoksukaljalla”. Silmääni iski kuitenkin heti sisään astuessani laajan valikoiman lisäksi yksi olut, jota olin etsinyt koko Budapestin reissullani: Csuporin Bunny Hop Apa. Se kun oli esitutkimukseni perusteella maistamisen arvoinen. Baarimikkokin suositteli myös kyseistä olutta ja valitteli, etten ehtinyt pientä suurempaa tuoppia nauttia. Léhűtő on varmasti muihin verrattuna hieman kalliimpi, sijaitseehan se lähempänä turistikortteleita, mutta laatua löytyy hinnan vastapainoksi. Ja Suomeen verrattuna silti halpaa. Hiukopalaksi oli tarjolla tapasta!

Csupor – Bunny Hop APA 4,5%

BEER To GO (Ráday u. 7)

Mukava pieni pullokauppa, johon törmäsin etsiessäni yhtä toista kauppaa. Muistuttaa Helsingin Pien -olutkauppaa. Erona muihin kauppoihin BEER To Go ei myynyt kuin unkarilaisia pienpanimoiden tuotteita. Kotimainen valikoima oli ehkä laajin, mutta hiukan puolueellinen; MONYO Brewing Companyn oluita oli leijonanosa. MONYOn oma baarikin sijaitsi lähistöllä. Täältä lähti suurin osa tuliaisistani takaisin Suomeen.

BeerOdalom (Kis Salétrom u)

Monipuolisin pullokauppa, jossa vierailin. Täältä löytyi niin paikallisia (puolueettomasti), kuin myös ulkomaisia pienpanimotuotteita. Kaiken lisäksi BeerOdalom myi myös panimotarvikkeita ja pullohyllyjen alla oli laatikoittain maltaita! Hyvä hintataso.

Hrabal (Rákóczi út 11)

Tšekkiläinen olutravintola, joka on nimetty tšekkiläisen kirjailijan Bohumil Hrabalin mukaan. Tämä näkyykin sisustuksessa, sillä joka seinällä on ainakin 5 taulua miehestä. Hrabal tarjoilee siis maahantuotuja tšekkiläisiä oluita. Valikoima on hyvä ja maittava, käykää ihmeessä jos tällaiset oluet maistuvat.


Kohteet, jotka jäivät tällä kertaa käymättä (mutta ovat seuraavana listalla):

Belgian Brasserie Henri (Bem rkp. 12)

MONYO Cafe (Kálvin tér 7)

Legenda Sörfőzde Pub (Király u. 78)

Rizmajer Kézműves Sörház (Táncsics Mihály u. 110)


Suosittelen Budapestia lämpimästi oluen ystäville. Pienpanimoita löytyy kivasti ja heidän oluitaan tarjoilevia kapakoita myös. IPAt ja APAt vievät ehkä turhan paljon hanatilaa, mutta maistuvia muiden oluttyylien edustajia löytyi myös. Kannattaa vähän tutkia etukäteen paikkoja ja niiden sijainteja ennen matkaa Budapestiin. Jotkut pullokaupat ja kapakat olivat pienillä sivukaduilla piilossa.


Tähän listaan tuliaisoluiden arvosteluja:

 

Craft Beer Helsinki 2016

Mitä tapahtuu, kun Oluttovereiden kotinurkilla järjestetään uusi pienpanimotapahtuma? Ei varmasti tarvitse kahta kertaa arvata, että sinnehän mennään! Valitsimme Craft Beer Helsinki vierailupäiväksemme torstain 30.6. ja uhmasimme googlen varoituksia “kaatavasta vesisateesta”. Paikalle päästyämme vesisadetta luvattiin edelleen, vaan keli oli mitä mainion; +23-25c lämpöä ja pientä cumulusta lukuunottamatta kirkasta.

crafbeercropattu

Saapuminen

Tapahtuma-alueelle saavuimme ihan hyvissä ajoin, noin klo 15:45 – alue oli vielä tähän aikaan silminnähden tyhjä, eikä jonoakaan vielä ollut kuin muutamien kymmenien ihmisten verran. Tästä järjestäjille seuraavaa kertaa varten kehitysehdoitus; jono virtasi alueelle hyväksymättömän hitaasti, vaikkei ihmisiä ollut vielä paikalla edes ruuhkaksi asti. Somea selaillessa ja jonon toimintaa paikanpäällä seuranneena voidaan todeta, ettei tahti ainakaan merkittävästi kiihtynyt iltaa myöten.

Tuoppiennouto ja oluenostosaldon latauspiste oli ilmeisesti kompaktiuden nimissä isketty saman katoksen alle heti portin eteen – tämä ei tuntunut toimivan käytännössä yhtä hyvin kuin paperilla. Tarjolla oli kahtaa erilaista (ja eri hintaista) tuoppia, joiden ominaisuuksista lähes jokainen jonottaja tahtoi keskutella henkilökunnan kanssa. Innovatiivinen erilliselle kortille ladattava arvo – jolla olutta pystyi kojuilta ostamaan – oli ideana hyvä, muttei kaikille kuitenkaan itsestäänselvyys ja täten hidasti sisäänvalumista.

Panimot

Kun via dolorosa – joka jonona tunnetaan – oli lusittu, avautui tapahtuma kojuineen ja 23 panimon edustuksineen. Tapahtumasta löytyivät edustettuina seuraavat panimot:

  • Atom Beers
  • Beer Hunter’s Panimo
  • Bidassoa Basque Brewery
  • BrewDog
  • Brouwerij de Molen
  • Browar Wąsosz
  • Cerveja LETRA
  • Founders Brewing Co.
  • Panimoyhtiö HIISI
  • Hopping Brewsters Beer Company
  • Humalove Brewing
  • La Quince Brewery
  • Lehe Pruulikoda
  • Maku Brewing
  • Malmgårdin Panimo
  • Olarin Panimo
  • Pyynikin Käsityöläispanimo
  • Radbrew
  • Ruosniemen Panimo
  • Sori Brewing
  • Stone Brewing
  • Tanker Brewery
  • Vallilan Panimo

Alue

Tapahtuma-alueen layout oli onnistunut; ruoka- ja juomakojut olivat loogisesti sijoiteltu ja niiden kapasiteetti tuntui riittävän vallan mainiosti – kertaakaan en joutunut jonottamaan olutta kuin korkeintaan 1-2 henkilön verran. Tuopinpesu- ja vesipisteetkin oli hajautettu pariin paikkaan, eikä niillekään tuntunut suurempaa jonoa syntyvän. Myös saniteettitiloja vaikutti olevan tarpeeksi. Jonoa tuntui syntyvän lähinnä vain pisteelle, jossa tapahtuman kortille pystyi lataamaan lisää arvoa – hyvä olut ilmeisesti ylitti ihmisten odotukset. Alue olisi voinut hyötyä ehkä muutamasta useammasta varjokatoksesta, sillä arska tykitti taivaalta kyllä täydellä teholla.

Yhteenveto

Tässä täytynee verrata hieman SOPP:iin, sillä tapahtumat ovat samalla paikalla ja lähes identtisiä. Ne eroavat toisistaan vain oikeastaan niin, että SOPP :ssa edustaa vain suomalaisia panimoita, kun taas CBH on kaikille avoin. Mukana oli muunmuassa panimoita Portugalista, Englannista, USA:ta, Virosta ja Puolasta. SOPP joutunee parantamaan jatkossa omaa ruokavalikoimaansa, sillä Craft Beer Helsinki oli tässä askeleen edellä. Ruokaa sai useammalta kojulta, ja suuria annoksia. Ei siis maailman kalleinta sipsi- ja nakkilautasta.

Muutamia tuntejahan siinä kansallisteatterin edustalla tuli istuskeltua, mitä mainioimmista oluista nautiskellen. Ristiinmaistelut mukaan laskettuna tuli varmasti lähemmäs kahtaakymmentä uutta juomaa maistettua. Kun katsettaan nosti tuopista ja vilkuili ympärille, huomasi alueella loppujen lopuksi olevan melkoinen määrä porukkaa. Suurimmalle osalle tuntui löytyvän istumapaikkakin ja ihmiset vaikuttivat olevan hyvillä tuulilla. Itse en päässyt todistamaan alkoholin ylilyöntejäkään, vaan porukka käyttäytyi ainakin meidän läheisyydessämme oikein mallikkaasti. Kaunis keli, kivat kaverit, kylmä kalja – ei jättänyt kylmäksi!

Mieleenpainuneita oluita:

Juha: Tanker / Van Moll – Animal Instinct

Joona: Wasosz / Humalove – Polska

Mikko: Radbrew – Ivy Mike

 

WeizenPortugal