CBH Ullanlinna 2018

Hiljainen alku illalle

Rautatientorin tapahtuman lisäksi Craft Beer Helsinki 2018 jatkui Craft Beer Ullanlinnalla (23.-25.8.), keskustan sijaintia huomattavasti suuremmalla tontilla. Lisälääni ei kuitenkaan paljoa vaikuttanut tarjonnan määrään, enemmänkin liikkuma- ja istumatilaan. Saavuin tapahtumaan perjantaina neljän aikaan, ja paikka oli vielä hyvin hiljainen. Tilanne oli täydellinen, sillä toivoinkin pääseväni nopeasti kokeilemaan tiettyjen panimoiden uutuuksia. Valitettavasti jälleen kerran olutlistat eivät olleet ajan tasalla enkä päässyt kokeilemaan kaikkea haluamaani. Löysin kuitenkin hyvän määrän maistettavaa. Hintataso oli 2dl annoksesta 3-4€:n luokkaa. Ruokapuolella oli paljon hampurilaisia ja raneja tarjolla, itse testasin Penalty Burgerin juustohampurilaisen, todella maukasta. Rautatientorilla nähty pullokauppa teki täällä paluun, muttei näyttänyt yhtä hyvältä valikoimaltaan mielestäni.

Cool Head w/Puhaste & Zagovor – DDH Lemon Sherbet 6.5%

Cool Headin kollaboraatio-olut on siis moninaisilla mausteilla (intialaiset korianterin siemenet, limenkuori, laktoosi?) ehostettu imperial berliner weisse. Väriltään samean keltainen, olut on nimensä mukaisesti hyvin sitruksisen raikas. Niin humalointi kuin mausteet toimivat hyvin yhdessä luodakseen raikkaan, hiukan makean sitruunan maun, joka peittää tyylille yleensä liian vahvan alkoholipitoisuuden hyvin alleen. Jotkut ihmiset varmasti alkaisivat väittelemään, että onko tämä enää edes olutta, mutta mielestäni Cool Headilla on erikoinen taito puskea tyypillisten oluttyylien rajoja mielenkiintoisilla ja usein maistuvilla tavoilla!

Mikkeller – Nelson Sauvin BA Chardonnay w/Orange & Passionfruit 9%

Olen halunnut maistaa Nelsonia jo pitkään, mutta hinta on ollut aina suolainen, jopa budapestin pullokaupoissa. Tässä nyt erikoisversio siitä. Lasissa Nelson on lyhyt valkoinen vaahto ja sävyltään se on kirkkaan kiiltävän pihkainen. Olut tuoksuu voimakkaan viinimäisen alkoholiselle, mutta aromi ei kuitenkaan ole yksiulotteinen. Nelson on ehkä lähimpänä valkoviiniä maultaan, mitä olen koskaan oluesta maistanut. Ehkä jopa liian päällekäyvän kuiva ja hapan, maultaan olut on hedelmäviinimäinen, vahva ja hienostunut. Hedelmien osuus olisi voinut olla isompi, mutta kokonaisuutena hyvin hieno juotava.

Mikkeller – La Sirenita 4.7%

Päädyin vielä kolmannen kerran Mikkellerin kojulle ostamani purilaisen kanssa. Päätin ottaa ruokajuomakseni La Sirenitan eli Pientä Merenneit0a, josta kehkeytyi yksi suosikkilagereistani tähän mennessä. Olut on kuin craft -henkinen sol; hyvin juotava, raikas ja napakan jyväinen. Kitkerä hapan jälkimaku antaa vähän makeudelle tilaa. Joisin tätä niin paljon jos litrahinta olisi taloudellisesti järkevää!

Cervesa Guineu – Lolly Sour 6.5%

Guineun pisteellä silmääni pisti tynnyrikypsytetty hapanolut, Lolly Sour. Nimensä mukaisesti olut on karkkinen, makea ja vahvan tuoksuinen. Lasissa se on punaisen samea ja lyhytvaahtoinen. Valitettavasti miellyttävä ensimmäinen hörppy kehkeytyi epämiellyttäväksi, “ummehtuneeksi” ja liian vahvaksi. Olisin kiinnostunut kokeilemaan kevyempää, tynnyritöntä versiota, sillä taustalla tuntuu olevan hyvä olut ja panimo.

Lumi – Stonewater 5.5%

Tuore satsi englantilaista pale alea. Lasissa olut on samea, pihkainen, luonnonvaalealla vaahtokerroksella. Tuore englantilainen humalointi iskevät miellyttävästi olutta tuoksutellessa. Pehmeä, makean humalaisen katkera maku säilyvät suussa kivasti. Stonewater on luonteikas ja kivan raikas bitteri, joka on toinen hyvä olut Lumilta. Jatkakaa samaan malliin.

Atom – Oblivion 9.5 %

Viimeiseksi oluekseni festarilla jäi Atomin vadelmalla ja vaniljalla maustettu imperial stout. Lasissa olut näyttää tyylipuhtaalta stoutilta: luonnonruskea lyhyt vaahto peittää sysimustaa juomaa. Vadelma on pääroolissa Oblivionissa; sen hapan ja makea läsnäolo dominoivat tuoksua ja tekevät siitä hiukan liian makean makuisen. Paahteinen maltaisuus ja makea vanilja komppaavat vadelmaa ja ottavat enemmän roolia olutta maistaessa. Jälkimaussa on mukavan vaihtelun tuovaa kitkerää paahdetta. Vähän turhan makea siis minulle, mutta mielenkiintoinen ja intensiivinen olut.


 

Hopping Brewsters – Thora @CBH2017

Thora 4,9%

Hopping Brewstersin Thoraa on muistaakseni tullut ennenkin maistettua olutfestareilla. Tällä kertaa otin kyseisen muinaisoluen maistoon tarpeeksi ajoissa, jotta siitä vielä jotain sanottavaakin riittää jälkipolville.

Samean vaaleanpunainen Thora tuoksuu marjaisen makealta, yrttiseltä sekä sitruksiselta eli hapokkaalta. Etenkin happamuus iskee vahvasti olutta maistaessa, menee jopa hampaat irveen! Lisää maistellessa tulee myös purkka tai hattara mieleen, sellainen hiukan tahmea makeus. Vahvempaan serkkuunsa Grimriin verrattuna Thora on raikkaampi ja helpommin lähestyttävä gruitti. Aika oli kullannut muistot eli olut ei ollut aivan yhtä hyvää kuin muistin, mutta jos vaihtoehtoisia oluita on etsimässä, kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Bidassoa – Nexus @CBH2017

Nexus 10,2%

Craft Beer Helsingin tarjontaa kierrellessäni päädyin baskilaisen Bidassoan panimon kojulle, jossa ei jostain syystä ollut liiemmälti asiakkaita. Kaikki taisivat olla jonottamassa Omnipollolle tai lataamassa lisää rahaa maksukortilleen.

Pintapuolisen tarkastelun perusteella tapahtuman ainoa belgiquad Nexus on lasissa erittäin maittavan tummanpunainen, luonnonvaalealla vaahdolla. Vahvempien belgioluiden tapaan se tuntuu vahvalta ja keveältä yhtäaikaa, aromien pitäytyessä imelän siirappisessa rusinassa ja raikkautta tuovassa sitruksessa. Suussa olut on miellyttävän täyteläinen, mutta kivan raikas samanaikaisesti, joka mielestäni on merkki onnistuneesta tämäntyyppisestä oluesta. Nexus antoi mielestäni jopa madeiramaisia vivahteita!

Etukäteen tutkimieni oluiden joukosta Bidassoan Nexus ylsi aika korkealle sijalle, kun oli aika itse oluiden maistamiselle. Suosittelen kaikille CBH:ssa kävijöille.

 

Craft Beer Helsinki 2016

Mitä tapahtuu, kun Oluttovereiden kotinurkilla järjestetään uusi pienpanimotapahtuma? Ei varmasti tarvitse kahta kertaa arvata, että sinnehän mennään! Valitsimme Craft Beer Helsinki vierailupäiväksemme torstain 30.6. ja uhmasimme googlen varoituksia “kaatavasta vesisateesta”. Paikalle päästyämme vesisadetta luvattiin edelleen, vaan keli oli mitä mainion; +23-25c lämpöä ja pientä cumulusta lukuunottamatta kirkasta.

crafbeercropattu

Saapuminen

Tapahtuma-alueelle saavuimme ihan hyvissä ajoin, noin klo 15:45 – alue oli vielä tähän aikaan silminnähden tyhjä, eikä jonoakaan vielä ollut kuin muutamien kymmenien ihmisten verran. Tästä järjestäjille seuraavaa kertaa varten kehitysehdoitus; jono virtasi alueelle hyväksymättömän hitaasti, vaikkei ihmisiä ollut vielä paikalla edes ruuhkaksi asti. Somea selaillessa ja jonon toimintaa paikanpäällä seuranneena voidaan todeta, ettei tahti ainakaan merkittävästi kiihtynyt iltaa myöten.

Tuoppiennouto ja oluenostosaldon latauspiste oli ilmeisesti kompaktiuden nimissä isketty saman katoksen alle heti portin eteen – tämä ei tuntunut toimivan käytännössä yhtä hyvin kuin paperilla. Tarjolla oli kahtaa erilaista (ja eri hintaista) tuoppia, joiden ominaisuuksista lähes jokainen jonottaja tahtoi keskutella henkilökunnan kanssa. Innovatiivinen erilliselle kortille ladattava arvo – jolla olutta pystyi kojuilta ostamaan – oli ideana hyvä, muttei kaikille kuitenkaan itsestäänselvyys ja täten hidasti sisäänvalumista.

Panimot

Kun via dolorosa – joka jonona tunnetaan – oli lusittu, avautui tapahtuma kojuineen ja 23 panimon edustuksineen. Tapahtumasta löytyivät edustettuina seuraavat panimot:

  • Atom Beers
  • Beer Hunter’s Panimo
  • Bidassoa Basque Brewery
  • BrewDog
  • Brouwerij de Molen
  • Browar Wąsosz
  • Cerveja LETRA
  • Founders Brewing Co.
  • Panimoyhtiö HIISI
  • Hopping Brewsters Beer Company
  • Humalove Brewing
  • La Quince Brewery
  • Lehe Pruulikoda
  • Maku Brewing
  • Malmgårdin Panimo
  • Olarin Panimo
  • Pyynikin Käsityöläispanimo
  • Radbrew
  • Ruosniemen Panimo
  • Sori Brewing
  • Stone Brewing
  • Tanker Brewery
  • Vallilan Panimo

Alue

Tapahtuma-alueen layout oli onnistunut; ruoka- ja juomakojut olivat loogisesti sijoiteltu ja niiden kapasiteetti tuntui riittävän vallan mainiosti – kertaakaan en joutunut jonottamaan olutta kuin korkeintaan 1-2 henkilön verran. Tuopinpesu- ja vesipisteetkin oli hajautettu pariin paikkaan, eikä niillekään tuntunut suurempaa jonoa syntyvän. Myös saniteettitiloja vaikutti olevan tarpeeksi. Jonoa tuntui syntyvän lähinnä vain pisteelle, jossa tapahtuman kortille pystyi lataamaan lisää arvoa – hyvä olut ilmeisesti ylitti ihmisten odotukset. Alue olisi voinut hyötyä ehkä muutamasta useammasta varjokatoksesta, sillä arska tykitti taivaalta kyllä täydellä teholla.

Yhteenveto

Tässä täytynee verrata hieman SOPP:iin, sillä tapahtumat ovat samalla paikalla ja lähes identtisiä. Ne eroavat toisistaan vain oikeastaan niin, että SOPP :ssa edustaa vain suomalaisia panimoita, kun taas CBH on kaikille avoin. Mukana oli muunmuassa panimoita Portugalista, Englannista, USA:ta, Virosta ja Puolasta. SOPP joutunee parantamaan jatkossa omaa ruokavalikoimaansa, sillä Craft Beer Helsinki oli tässä askeleen edellä. Ruokaa sai useammalta kojulta, ja suuria annoksia. Ei siis maailman kalleinta sipsi- ja nakkilautasta.

Muutamia tuntejahan siinä kansallisteatterin edustalla tuli istuskeltua, mitä mainioimmista oluista nautiskellen. Ristiinmaistelut mukaan laskettuna tuli varmasti lähemmäs kahtaakymmentä uutta juomaa maistettua. Kun katsettaan nosti tuopista ja vilkuili ympärille, huomasi alueella loppujen lopuksi olevan melkoinen määrä porukkaa. Suurimmalle osalle tuntui löytyvän istumapaikkakin ja ihmiset vaikuttivat olevan hyvillä tuulilla. Itse en päässyt todistamaan alkoholin ylilyöntejäkään, vaan porukka käyttäytyi ainakin meidän läheisyydessämme oikein mallikkaasti. Kaunis keli, kivat kaverit, kylmä kalja – ei jättänyt kylmäksi!

Mieleenpainuneita oluita:

Juha: Tanker / Van Moll – Animal Instinct

Joona: Wasosz / Humalove – Polska

Mikko: Radbrew – Ivy Mike

 

WeizenPortugal