Cool Head Brew + Ice Beaver – Mango Sour

Mango Sour 4,1%

Cool Headin ja Ice Beaverin yhteistyöolut on kattilahapatettu vehnä, johon on ympätty runsaat määrät mangopyrettä. Pyre on tehty Alphonso -mangolajikkeesta, johon Cool Headin omistajalla on henkilökohtainen side: hänen lapsuudenkodissaan Brasiliassa kasvoi kyseisen lajikkeen puita! Panimovierailullamme saimme kyseistä olutta mukaan maisteltavaksi. Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Lasissa olut muistuttaa tovereita appelsiinijaffasta ja appelsiinimehusta; olut on kirkkaan keltaisen oranssia ja hiukan sameaa. Pinnalle muodostuu kupliva vaahto, joka kuitenkin katosi nopeasti. Oluen ulkonäkö aiheutti hiukan väittelyä tovereiden kesken, sillä osa olisi toivonut oluelle tältä osa-alueelta suurempaa arvosanaa. Tuoksultaan Mango Sour on nimensä mukainen: hapan ja mangoinen aromi on kovin vahvana esillä. Taustalla löytyy kuitenkin voimainen aromi, joka kertoo diasetyylin muodostumisesta panon aikana. Vaikkakin diasetyyliä pidetään useimmiten virhemakuna, poikkeuksiakin löytyy eikä se tällä kertaa haitannut.

Maultaan olut seuraa tuoksun kanssa samoja linjoja, paitsi että voimaisuus katoaa. Mangopyre ja maitohappo luovat yksinkertaisen mutta toimivan kombinaation, jota on helppo juoda. Olutta juodessa happamuus tuntuu ikenissä asti! Oluen jälkimaussa on hiukan maltaisuutta, mikä oluen lämmetessä vahvistuu niin tuoksussa kuin maussakin. Mielestämme Cool Headin Mango Sour on helppo ja hyvällä tavalla erilainen esittely Suomessa harvinaisempaan oluttyyliin.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 75/100

Kannullinen tätä terdelle!


 

Brekeriet – Picnic Sunrise

Picnic Sunrise 2,7%

Pien -pullokauppaan oli  tullut ruotsalaisen Brekeriet panimon rajoitetun erän hapanoluita, joten pitihän ainakin yksi niistä napata mukaan. Tällä kertaa maistossa kolmen Ek- veljeksen Picnic Sunrise (vadelma sour ale).

Kaataessani olutta lasiini mieleeni tuli ensimmäisenä yksi lempilimuistani, veriappelsiini jaffa: Olut näytti sumuisen vaaleanpunaiselta, hyvin hiilihappoiselta eikä vaahtoa ollut nimeksikään. Tuoksultaan olut toi mieleeni ensin passionhedelmän, mutta tarkemmin haistellessa vadelma, maitohappojen tuoma happamuus sekä bretta -hiiva eroittuivat joukosta.

Vadelman ohella maussa erottui pieni mausteisuus ruismaltaasta ja villihiivasta. Pieni vetisyys todisti, että oluesta puuttui hiukan runkoa, joka olisi nostanut sen parhaiden joukkoon. Suutuntumaltaan Picnic Sunrise oli vakuuttavan hapan ja kitkerä, mutta myös tarpeeksi makea ollakseen hyvässä tasapainossa kaiken kaikkiaan. Toistaiseksi Brekerietin sour on paras tyylilajissaan, jota olen maistanut.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 75/100

Monipuolinen ja maittava sour.


 

Rekolan panimo – Kaksi kotia vailla humalaa “Suomi-Lambic” @SOPP 2016

“Täysin ilman humalaa pantu olut. Sisältää vettä, ohramallasta, siankärsämöä, apilaa, pakuria, pujoa, kanervaa ja mesiangervoa. Hapokkuus/katkeruus tulee villiyrteistä, varsinkin pujosta.”

KaksiKotiaVaillaHumalaa.jpg

 

Joonan kommentti oli että “Hitot humalasta, heitetään ämpäriin puutarhajäte!”.

Tuoksu on tosiaankin kivan yrttinen, jos palettini olisi yhtään laajempi, saattaisin jopa erottaa yrtit toisistaan. Nyt tämä on vain tuoksujen kirjoa, eikä se missään nimessä paha.

Kiva janojuoma, oli ensimmäinen maistosta mieleen noussut ajatus. Appiukko-kokelas totesi että ei souria vapaaehtoisesti joisi.

Happamuus on tässä kuitenkin aika mieto, joten jos souri epäilyttää niin tästä voi olla ihan kiva aloittaa. Kylmänä parempi.

Herkkua, jos saisin tätä kamaa kohtuuhintaan niin tulisi varmasti osteltua. Humalaa ei oikeastaan edes kaipaa.