Mallaskosken – Winter Warmer Doppelbock

Joulu lähestyy, kelit kylmenevät ja hanki kasvaa. Loistavia syitä siis täyttää lasi hieman tummemmalla ja vahvemmalla oluella! Kehiin siis Mallaskosken Winter Warmer doppelbock.

 

 

Joulurauhais-hiljaisen sihahduksen saattelemana tuopin valtaa tumman ruskea, lähes musta, bocki. Tummuus on todella intensiivinen – olut ei vuoda lävitseen valoa, poislukien olutlasin muodosta juontuvan pienen pilkahduksen aivan lasin pohjalla; siellä Bockin väri liukuu tummasta vaaleanruskean kautta aina aavistuksen punertavaan karamelliin asti. Mukavan jouluinen visuaalinen vivahde, jos onnistuu oikeasta kulmasta lasiaan ihailemaan.

Oluen kaatovaiheessa olen haistavinani aavistuksen pienen piiskaisun alkoholia – eikä ihmekään, kun kyseessä on kuitenkin yli 7 -prosenttinen olut. Winter Warmer haalii päälleen hennon luonnonvaalean vaahdon, joka tuntuu viipyvän oluen pinnalla aina välipäiviin saakka – se ei siis hevillä katoa. Vaahto myös jättää lasinreunalle kevyen pienikuplaisen pitsin, joka kuitenkin vetäytyy hetken kuluttua takaisin lasiin.

Oluen tuoksu on paahteisen mallasvetoinen, mutta sen seasta löytyy myös muitakin vivahteita. Kahvinen, pähkinäinen ja aavistuksen lakritsimainen – olen myös poimivinani vivahduksen tuttua “navettaa”. Taustalta saattaa havaita pienen kuiskauksen humalan katkeroa. Suutuntumaltaan olut on täyteläinen ja samettinen – oluen viipyilevän maun jälkeen suuhun jää tyylikkään hillitty humalan kuivuus. Makupuolelta olisi tuoksun perusteella odottanut hieman enemmän potkua. Alkoholi ei ole maussa läsnä lainkaan yhtä voimakkaasti kuin tuoksussa. Olut on miellyttävän maltainen ja paahteinen, mutta samalla yllättävän kevyt. Näkisin tämän menevän oikein mainiosti ruokaoluena joulupöydässä laatikoiden ja kinkun painikkeena.

 


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 29/40

Yhteispisteet: 68/100

Vahvasti joulupöydästä paikkansa ansaitseva doppelbock.


 

Zoller-Hof – Fidelis Hefe Hell

Zoller-Hof – Fidelis 5.1%

Zoller-Hofilta Alkoon saapunut sesonkibisse on Fidelis, jouluteemainen, hiivainen vehnäolut. Samean, heinäisen ja pihkaisen sävyisen oluen pinnalle muodostuu hetkeksi valkoista, kuplivaa vaahtoa. Tämän hetken jälkeen olut näyttää kovin hiilihapottomalta.

Tuoksultaan Zoller-Hofin jouluvehnä on metallinen ja vahvan vehnähiivainen eli banaaninen/neilikkainen. Lisäksi hapan sitrus tuntuu taustalla. Olut tuoksuu verrattain raikkaalta, mutta makea, “teollinen” ja vanha aromi taustalla häiritsee. Fidelis tuntuu myös vähän ohuelta.

Maultaan olut on pistelevä, hapan ja metallinen. Jäljellä olleet hiilihapot ovat maisteluun mennessä karanneet liikaa. Taustalla on karvautta, sitruksista happamuutta ja ohutta, makeaa vehnähiivaisuutta. Suutuntumaltaan olut on aika mauton. Hapan, karvas jälkimaku jää pistelemään kieltä hetkeksi. Oluen paksuus ja runko ovat ihan hyviä, mutta muuten on liikaa puutteita.

Olen tottunut saksalaisten oluiden saralla tietyntasoiseen tasalaatuisuuteen, mutta Fidelis menee mielestäni tämän riman alle. Maultaan se on aika mitäänsanomaton ja hiilihappojen puute häiritsee paljon.


Ulkonäkö: 4/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 2/10

Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 49/100

Hapottomuus on harmillista.


 

 

Hailuodon Panimo – Talvivehnä

Hailuodon Panimo – Talvivehnä 4.1%

Hailuodon luomupanimo tuottaa saksalaistyylisiä, tyylipuhtaita oluita. Talvivehnä on kevyehkö vehnäolut, jossa on tummia maltaita antamassa lisäluonnetta. Lasissa runsaan, likaisen, kermaisen ja voimakkaasti kuplivan vaahdon alle muodostuu sävyltään tumman mahonkinen ja punainen olut. Mielestäni talvioluiden joukossa tämä on yksi herkullisisimman näköisistä.

Talvivehnän tuoksu on täyteläinen, makea ja aika syvä näin kevyeksi olueksi. Maltillista vehnäistä banaania, karamellia, ruohoisuutta ja paahdetta löytyy. Aromimaailma on hienostunut, muttei kovin voimakas. Maultaan olut on vähän outo: paahteisuus tulee oudosti läpi, eikä mielestäni sekoitu hyvin muuhun olueeseen. Talvivehnä on pehmeä, hapan, hiukan sitruksinen, mutta tuoksun perusteella odotin vähän syvempää makua.

Suutuntumaltaan oluen maku tuntuu vähän tyssäävän, jättäen jälkeensä vain kitkerää happamuutta. Hailuodon Talvivehnä on aluksi lupaava, mutta tummat maltaat eivät mielestäni tee oluelle palveluksia.


Ulkonäkö: 10/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 8/20

Suutuntuma: 4/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 57/100

Tummat maltaat sekoittavat pakkaa.


 

Brasserie d’Achouffe – N’Ice Chouffe

Brasserie d’Achouffe – N’Ice Chouffe 10%

Begialaisen d’Achouffen panimon talviolut, N’Ice Chouffe, on siirapilla, appelsiininkuorella ja timjamilla maustettu voimakas ale. Lasissa kirkkaan, syvän tummanpunaisen värisen oluen päälle muodostuu runsas luonnonvaalea vaahto, joka jättää jälkeensä kauniin pitsin.

Mausteinen, kristallisen luumuinen tuoksu sisältää myös sitrusta, timjamia ja hentoa alkoholisuutta. Kokonaisuus tuntuu aika raikkaalta, mutta makeus vähän huolettaa. Aika hyvä mielestäni tähän mennessä. Olutta maistaessani pelkoni tulevat hiukan toteen; kristallimallas on maussa voimakkaasti läsnä, antaen oluelle aika makean fiiliksen. Alkoholi on nyt tuntuvammin taustalla läsnä. Mausteiden käyttä keventää ja lisää luonnetta oluelle tervetulleesti.

Humalan käyttö on hillittyä, mutta mausteet luovat lakritsista, lääkemäistä makua, etenkin jälkimaussa. Suussa N’Ice lämmittää kivasti. Jälkimaussa tuntuu myös happamuutta ja makeutta. Runko on mielestäni oikein hyvä, mutta aggressiivinen makeus häiritsee turhan paljon.

Olen tutustunut panimon tunnetumpaan tuotteeseen, La Chouffeen, aiemmin, jonka vuoksi odotin ehkä suhteettoman paljon tältä oluelta. Ymmärrän, että tähän olueeseen on syydetty paljon ammattitaitoa ja intohimoa, mutta kokonaisuus kaipaisi mielestäni vähemmän makeutta. N’Ice voisi sopia hyvin vähän mausteisempien ja tukevampien jouluruokien kanssa.


Ulkonäkö: 10/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 64/100

Hyvä, mutta liian makea.


 

Shepherd Neame – Christmas Ale

Joulu lähenee ja sitä odotellessa lasiin kaatuu Brittiläisen Shepherd Neamen Christmas ale.

Favershamista, Kentistä tulee tämänkertainen jouluolut ja nyt voi sanoa ettei etiketistä voi erehtyä. Alkon hyllyltä poimittuna pullo oikein huutaa jouluisuutta ja erottuu kaikista muista jouluoluista hyvinkin selvästi. Olut itsessään on kirkkaan tummanpunertavaa ja kaadettaessa jättää pinnalle kevyen vaahdon. Oikein kivan näköinen.

Tuoksu tarjoaa pääasiassa lähinnä karamellia ja sivussa vähän luumumaista aromia. Ei huono, mutta vähän jää jotain muutakin odottamaan.

Makua hallitsee vahvasti brittiläiseen tapaan karamellimallas. Olut ei kuitenkaan ole ylitsevuotavan makea kuten jotkut brittiläiset lajitoverinsa, vaan jopa yllättävänkin miedon makuinen. Piti oikein tarkastaa pullosta että olihan tämä varmasti se 7% olut joka mukaan tarttui. Olihan se, sillä jälkimaku kuivasi suun ja toi mukanaan vähän konjakkimaisen fiiliksen.

Suutuntuma on pehmeä ja lämmittävä pienellä alkoholin puraisulla.

Yleisesti voisin sanoa että olut ei hirveästi säväytä. Pelkkä karamellimaltaan maku ei nostata vettä kielelle eikä tuoksu hivele sieraimia. Nyt testattuna en ostaisi tätä jouluksi uudestaan, mutta miedon makuisten brittioluiden ystävät varmasti arvostavat tätä jouluvanukkaan ohella tai takan ääressä nautittuna.


Ulkonäkö 8/10

Tuoksu 7/20

Maku 9/20

Suutuntuma 5/10

Kokonaisuus 14/40

Yhteispisteet 44/100

Brittiolut jossa on joulua vain pullon etiketissä.


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Tuomas Hopfenweizen

Tällä kertaa arviossa Laitilan jouluinen vehnäolut Tuomas Hopfenweisse.

Uutuusolut on nimetty vuoden 2017 Hyvän Tuomaan Mikko Salmen mukaan joka oli mukana oluen kehittelyssä Laitilan panimopäällikön Ville Vilenin seurana.

Olut laskeutuu lasiin vehnäoluelle ominaiseen tapaan vahvan vaahdon saattelemana. Väritys on samean hunajan ja pihkan välimaastoa ja näyttää oikein hyvältä.

Tuoksusta huomaa sitruksista humalointia jota ryydittää vahvasti hefeweizenille tyypillinen hiivan tuoksu. Kiva kombinaatio joka vain vahvistuu kun hieman lämpiää kädessä pidettäessä.

Ensimmäinen maisto kääntää tuoksuun verrattaen oluen aika päälaelleen. Katkero puskee eturintamaan peittäen suun raikkaan humaisella maulla peittäen hiivan maun lähes kokonaan. Ei ollenkaan huono, mutta hefeweizenissä vähän kyllä toivoisi myös hiivaisuutta maistavansa. Olut kylläkin sitoo nämä kaksi pääaromia toimivasti yhteen ja lasi tyhjenee aika hyvään tahtiin. Suutuntuma on kirpeän pehmeä ja jälkimaussa havaitsee happamuutta.

Kokonaisuutena Tuomas Hopfenweizen on miellyttävä lisä Laitilan olutvalikoimaan. Jokunen oluen ystävä saattaa yllättyä Hopfenweizenista jouluoluena, mutta en usko heidän pettyvän. Sen verran maukas tuote on kyseessä.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 29/40

Yhteispisteet: 69


Maistuva uutuus kaikille humalasta ja vehnäoluesta pitäville!

Tornion Panimo – Joulu Porter

Tornion Panimo – Joulu Porter 5.2%

Tornion Panimon portteriperinnettä kunnioittaen markkinoille on tänä vuonna saapunut kauralla, pomeranssilla ja vaniljalla maustettu jouluolut. Joulu Porter on hyvin tumma, mutta kivan hapokkaan oloinen olut, jonka pinnalle muodostuu kylläinen, vaaleanruskea vaahto.

Tuoksultaan olut on verrattain neutraali; makea paahteisuus leikkautuu erikoisesti sitruksisen aromin ansiosta. Odottaisin juotavuuden olevan aika kiitettävä. Olut on maultaan mielestäni vähän ristiriitainen: pehmeä portteripohja peittyy kummallisen maustesekoituksen alle. Pomeranssi ja humalointi tuovat katkeruutta ja sitruksista hapokkuutta. Vanilja taas tuo makeutta mukaan pohjaan, jossa sitä on jo tarpeeksi. Kieltämättä juotavuus on mielestäni silti aika hyvässä kuosissa.

Pehmeä suutuntuma ohenee verrattain nopeasti olutta hörppiessä. Jälkimaussa tuntuu vähän lyhyttä paahteista makeutta. Kaiken kaikkiaan Tornion Joulu Porter on ihan hyvä jouluolut, vaikkakin vähän unohdettava. Jälkimaun hapan katkeruus on vähän luotaantyöntävää, mutta muuten olut on aika hyvää juotavaa ja on siinä luonnettakin.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 23/40

Yhteispisteet: 61/100

Keskitasoinen, mukiinmenevä jouluportteri.


 

Fiskars – Joulun Tähti

Fiskarsin Panimo – Joulun Tähti 5.5%

Fiskarsilta kauppoihin saapui tänä talveksi Joulun Tähti, kevyesti rukiinen maltainen lager. Lyhyen runsaan valkoisen vaahdon alle kätkeytyy sävyltään tumman punertava ja mahonkinen, kirkas ja hyvin hiilihapotettu olut.

Tuoksultaan Joulun Tähti on mausteisen ruohoinen, lagerhiivainen ja tarpeeksi maltainen. Taustalla tuntuu yrttinen, kukkainen ja mentholinen jalohumalan aromi. Olutta maistaessa sen voimakas maltainen tuntuma ja maku yllättivät. Rukiinen mausteisuus ja humalan yrttisyys leikkaavat mallasta hyvin, mutta kokonaisuus on mielestäni vähän turhan paksua. Suutuntumaltaan olut on jopa kermainen ajoittain ja jättää jälkimaussa jälkeensä katkeran, happaman marenkisuuden suuhun.

Fiskarsin Joulun Tähti on mielenkiintoinen joululaakeri, joka ei ole täysin omaan makuuni, mutta ei todellakaan ole huono lisä joulupöytään. Etenkin jos etsii lagerpohjaista, suomalaista joulujuotavaa.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 64/100

Persoonallinen.


 

 

Weltenburger Kloster – Winter-Traum

Weltenburger Kloster – Winter-Traum 5.4%

Baijerista on saapunut meille Suomeen asti Weltenburger Klosterin jouluinen unelma. Runsaan, valkoisen vaahdon alla kuplii voimakkaasti kirkas ja pihkan sävyinen lager. Tuoksultaan Winter-Traum tasapainoilee karhean humalaisuuden ja selkeän, karamellisen ja keksisen mallaspohjan kanssa, aika onnistuneesti.

Suussa olut on raikas ja helppo kokonaisuus; makea karamelli ja monimuotoisuutta tuova lämmin karvaus antavat tarpeeksi luonnetta oluelle, kuitenkaan häiritsemättä juotavuutta. Jälkimaussa on happamuutta ja katkeruutta, mutta myös siirappinen kerros jää kielelle.

Weltenburger Klosterin joululager on suositeltava, raikas ja maukas. Saksalaista selkeää laatua. Toisaalta ehkä vähän liian turvallinen myös.


Ulkonäkö: 10/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 29/40

Yhteispisteet: 60/100

Hyvä saksalainen lager.


 

Panimo Honkavuori – Joulun Taiga

Honkavuori – Joulun Taiga Porter 5.2%

Honkavuoren jouluolut on terästetty vehnämaltaalla ja siirapilla, jotka antavat vähän potkua ja makeutta tähän porteriin ehkä jopa liiaksi asti.

Joulun Taiga on kirkas, musta olut, jonka pinnalla on lyhyt, vaaleanruskea vaahto. Tuoksultaan se on aika mitäänsanomaton, mielestäni ainoastaan siirappista makeutta ja ohutta paahdetta tulee läpi. Kuten edellä mainitsin, Honkavuoren jouluportteri on aika makea maultaan. Paahteinen siirappisuus yltyy keveähkön alkumaun jälkeen. Olutta enemmän juodessa kokonaisuus muuttui vähän pehmeämmäksi ja miellyttävämmäksi. Silti Joulun Taigasta puuttuu taikaa.

Jälkimaku on imelä ja pistelevän hapan. Ohut kokonaisuus pelastuu siirappisella suutuntumalla. Kaiken kaikkiaan tämä olut on makuuni liian makea, etenkin turhan kevyen ja ohuen rungon kanssa. Joulupöydässä en ehkä kovin makeiden ruokien kanssa ottaisi, mutta piparit voisivat sopia.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 10/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 4/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 54/100

Ohut siirappinen kevytportteri.