No comments

Great Divide – Colette

  By , ,

Colette 7,3%

Great Divide Brewing Co on Denverin alueella toimiva, paikallisuuteen ja ympäristöstä huolehtimiseen vahvasti panostava panimo. Olen maistanut heiltä muutamaa erittäin maittavaa olutta, kuten Hibernation Alea, joten kun löysin alkosta Dividen tribuutin saison -oluttyylille, oli se pakko ottaa maistoon. Oluessa on käytetty ohran lisäksi vehnää ja riisiä, sekä NELJÄN eri hiivakannan erikoissekoitusta, ja se on käytetty korkeassa lämpötilassa. Olutta mainostetaan kompleksisena ja hienostuneena (pullon ruokasuosituksina esim. ankanmaksa sekä camembert -juusto), joten aika tutkia miten asia on!

Olut on samean keltainen ja hyvin hiilihapotettu. Pinnalle muodostuu lyhyt vaalea vaahto ja kevyt pitsi. Tuoksultaan olut on happamahko ja verrattain raskas. Tyylille perinteinen raikas mausteisuus on korvautunut enemmänkin hefeweizenin tai weizenbockin aromeilla. Taustalta havaitsen silti korianteria ja hentoa mausteisuutta. Colettessa on tyylille tuju mallaspohja, villiä happamuutta sekä pieni alkoholin maku ja jälkilämpö. Olut näytti paljon raikkaammalta mitä oikeasti on, jää vähän tunkkaiseksi. Jälkimaussa on myös läsnä hapanta imelyyttä.

Olut on kuitenkin tribuutti oluttyylille eikä pelkkä sen edustaja. Colette on hienostunut ja kompleksi olut, jota kannattaa nauttia raskaampien vehnäoluiden tyyliin rauhassa tai raskaiden ruokien seurana.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 26/40

Yhteispisteet: 69/100

This is a tribute.

 

No comments

Endless Enigma

  By ,

Kesän lähestyessä ja säilytyskapasiteettimme täyttyessä päätimme vielä panna saisonin. Alunperin suunnitelmana oli tehdä yksinkertainen SMASH -saison australialaisella Enigma -humalalla, mutta reseptistä kehittyi vähän monimutkaisempi. Lisäsimme mallaspohjaan vähän vehnämallasta monipuolistamaan sekä päätimme kokeilla nk. ”continuous hopping” -tekniikkaa humalien keittämiseen. Kyseinen tekniikka tarkoittaa siis humalan lisäämistä koko keiton ajan pienissä määrissä, jolloin humalan aromien pitäisi olla paremmin esillä.

Maltaat ja muut kuiva-aineet

Endless Enigma on myös ensimmäinen olut, johon käytämme Grainfatherin lisäosaa, Micropipeworksia, jolla saa siis tehtyä pienempiä määriä olutta ilman komplikaatioita laitteiston alkuperäisten putkistojen kanssa..

Saison on oluttyyli lähtöisin Belgian ranskaapuhuvasta eteläosasta. Sen tunnusmerkkejä ovat raikkaus, hedelmäisyys, mausteisuus ja jopa kirpeys. Se on sukua Biere De Garde -oluttyylille, mutta on sitä selkeästi kevyempi sekä humaloidumpi.

Enigma kuuluu aussihumalien kasvavaan ja laadukkaaseen kerhoon. Se on sekä katkero- että aromihumalointiin tarkoitettu ja korkean alfahappoinen. Aromiprofiililtaan se on vahvasti hedelmäiseen painottuva, mutta nimensä mukaisesti hiukan mysteeri. Tovereiden mielestä oikein hyvän tuoksuinen humalapelletti!

Grainfatherin lisäosalla, Micro Pipeworkilla, saamme siis tehtyä pienempiä määriä olutta, joten voimme rohkeammin testata reseptejämme ilman yhtä suurta riskiä siitä, että saamme jotain juomakelvotonta 20 litran verran (näinhän ei tietenkään koskaan ole tapahtunut). 

Tässä speksit:

Humalapelletit valmiina keittoon

Maltaat:

2,3 kg Viking Zero Pale Ale Malt (92%)

0,2 kg Viking Vehnämallas (8%)

Hopspider piti pirkoittaa, jotta humalat porisevat vierteen pinnan alla.

Vedensäätökemikaalit (Lisättiin mäskäyksen alussa):

1,5 tsp Kipsi

0,25 tsp Kalsiumkloridi

Mäskäys:

45 ºc / 20 min

65 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

~1,9 g/l Enigma pellettejä, jaettu tasaisesti 12 satsiin, joita sitten lisätään 5 min välein koko keiton ajan.

~0,5 g/l Enigma pellettejä kuivahumalointiin.

Hiiva:

Mangrove Jack’s French Saison Ale M29, 10 g

Panopäivä sujui ongelmitta ja micropipeworks toimi moitteettomasti! Humalien lisääminen 5 min välein oli hiukan vaivalloista, mutta toivottavasti näemme sen tuottaneen tulosta! French Saison Ale -hiiva vaatii yllättäen jopa 26 C asteen lämpötilan käydäkseen, joten lämpötilakontrollia ei tarvitse panoluolassa niinkään harjoittaa. Parin viikon päästä sitten maistelua!

28.5.: Tovereiden raporttina Enigma oli ihan hyvää mutta kuivaa. Kuulostaa lupaavalta! Pian päästään maistamaan.

.

Vastavirtajäähdytys

No comments

Amager Bryghus – Wrath

  By , ,

Jälleen kerran testeihin on päässyt Amager Bryghusin Sinner Series-sarjan olut. Tällä kertaa juodaan Wrathiä.

Vihaa!

Harmittavan surkean valikoiman takia ei Sinner Series -sarjan oluita pahemmin maamme pitkäripaisesta löydy, joten tämäkin olut tuli haettua Virolaisesta Uba&Humalista.

Ulkonäöltään Wrath on punertavanruskea ja kaatuu lasiin kivan vaahdon kera, joka jättää juodessa reunoille vahvan pitsin. Erikoisen näköinen saisoniksi tulee toisilta tovereilta kommentiksi.

Tuoksua dominoi vahva punaviini. Ei epäilystäkään. On jopa vähän liiankin vahva tuoksu, sillä muita aromeita saa oikein työllä etsiä. Kuitenkin havaittavissa on niin marjaisuutta (luultavasti sekin punaviinistä kotoisin) kuin lieviä maltaan ja humalan aromeita.

Maultaan olut on parempi kuin tuoksultaan. Täyteläisen pehmeä ja kuiva on jännä combo, mutta toimii mukavasti. Katkeruutta löytyy reilustikin mutta silti olut on kaikin puolin tasapainoinen. Ei yhtään hassumman makuinen.

Suutuntuma on jo edellämainitusti pehmeä ja siitä löytyy jännästi ei-humalaista katkeruutta.

Yleisarvosanaltaan Wrath ei ikävä kyllä ole sitä korkeinta huippua. Amagerin Viha on vähintäänkin erikoinen olut: punaviinitynnyrissä kypsytetty saison, mutta siitä puuttuu se jokin, jonka takia se voisi lunastaa nimensä. Olut on itsessään mainio, mutta silti takaraivoon jää kolkuttamaan tunne, että tätä en ehkä hetkeen halua juoda uudestaan.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 7/10

Yleisarvosana: 26/40

Yhteensä: 69/100

Suosittelen olutta punaviinin ystäville!

No comments

Brewcats – “Eka Kerta”

  By , ,

Eka Kerta 4,5%

Brewcatsin tytöt loivat yksissätuumin Sori Brewingin kanssa karviaismarjalla maustetun hapanoluen, joka päätyi laukkuuni mukaan olutkauppa Pienissä käydessäni. Olut oli selkeästi juuri lanseerattu, joten testataampas miten tyttöjen souri sopii kesäjuomaksi.

Oluen pinnalle muodostuu lyhyt, vaalea vaahto, hyvällä pitsillä. Lasissa olut on villin keltainen ja vähän samea. Valitettavasti olueeseen saattoi tulla hiukan hiivaa mukaan pohjalta.

Tuoksultaan olut on happaman makean sitruksinen. Karviaismarja on vahvasti läsnä. Berliner Weisselle ominainen mallaspohja on tervettulleesti hyvin läsnä, mutta oluessa on enemmänkin selkeää karviaismarjaista happamuutta, kuin maitohapoista tulevaa kompleksimpaa happamuutta. Syvempään tuoksutellessa oluessa havaitsi myös tuoreen leipätaikinan aromeja.

Yksi tovereista luonnehti ”Ekaa Kertaa” maultaan karviaismarjamehuksi. Kommentti ei ole totuudesta kaukana, sillä kyseinen marja on selkeässä pääosassa. Taustalla on myös pieni suolainen sivumaku. Leipätaikinan aromi on vähemmän esillä olutta maistellessa. Olutta juodessa suuhun jää happaman marjainen pinta kielelle. Happamuus saa myös ikinet irvelle, hyvällä tavalla. Yksi tovereista luonnehti olutta mummolassa kahvituksella tarjottuun karviaisleivokseen. Vaikka olueeseen saattoi pieni sakka tulla, oli olut silti erittäin nautittavaa ja varma valinta kesäiseksi janojuomaksi!

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 69/100

Mallikasta panemista ja mainiota karviaisen käyttöä.

 

No comments

The Flying Dutchman – Nomad More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison

  By , ,

Flying Saison 4,7%

Päädyin testaamaan Flying Dutchmanin saisonia Why Join: baarissa, valitettavien hanaongelmien vuoksi. Dutchman on pannut oluensa belgialaisen De Proefbrouwerijn kautta, joka on tehnyt esim. Mikkellerille olutta, joten ammattitaitoa ainakin löytyy. Etenkin humalien ja mausteiden käyttö on oluessa mielenkiintoista; aromeja tulee niin amerikkalaisista, englantilaisista kuin japanilaisistakin humalista, sekä appelsiininkuoresta että korianterin ja paratiisinsiemenistä.

Lasissa olut on kirkkaan keltainen ja hyvin hiilihapotettu, vaikkakin vaahto jää heikohkoksi eikä pitsiä näy paljoakaan. Yrttinen humalointi ja maustaminen toimivat hyvin tämän tyyliselle oluelle, tuohan saisonhiiva oman mausteisen tatsinsa. Kevyt mallaspohja antaa keveää makeutta tausta-aromina.

Olut on kovin raikas, mutta jä silti hiukan liian vetiseksi mielestäni. Pakko myöntää, että en ole maistanut näin kuivaa olutta vielä. Mother In Law on myös hyvin hapan ja taustalla vaikuttavat suolaisuus, sitrus sekä humalien yrttisyys. Jälkimaussa on hiukan katkeruutta, joka jää leijumaan kitalakeen. Lentävän hollantilaisen saisoni on erittäin miellyttävä lisä tulevan kesän janojuomiin, jota tulen myös suosittelemaan muille tovereilleni.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 66/100

Maukasta kuivuutta

 

No comments

Tovereiden Saunaolut

  By ,

Juhannuksen lähestyessä halusimme tehdä kesäpäivänseisauksen kunniaksi suomalaista saunakulttuuria kuvastavan oluen. Lähdimme liikkeelle tällä kertaa testaamalla uutta humalaa sekä california common/steam beer -tyyliä. Jos tämä kokeilu onnistuu hyvin, seuraavaan satsiin lisätään vähän savumallasta sekä esim. Prykmestarin Suvi -oluessa käytettyä koivunlehteä!

Höyryolut -tyyli on kotoisin USAn länsirannikolta, etenkin San Fransiscon alueelta, jossa Anchor Brewing on jopa trademarkannut nimen Steam Beer omalle tuotteellensa. Muut käyttävätkin nimitystä California Common. Periaatteessa tyylin pohjana on hyvin humaloitu lager, joka käytetään alelämmöissä. Näin se saa kivan monipuolisuuden mutta on yhä lagermaisen keveä ja raikas, ainakin teoriassa.

Galena -humala tuli Chinookin ohella tyylille suositellun Northern Brewerin ja Cascaden tilalle, sillä halusimme hiukan havuisuutta Chinookista ja kokeilla myös meille uutta humalaa. Hedelmäinen Galena on hyvin yleinen lagerhumala rapakon takana, mutta meille aika tuntematon. Toverit haukkuivatkin humalia punnitessa Galenan tuoksua vaikka millä rumalla nimellä. Olen kuitenkin optimistinen, että humala toimii lopputuotteessa.

Aloimme myös ensimmäistä kertaa käyttämään vedensäätökemikaaleja sekä tarkkailemaan pH:ta panopuuhissamme. Kemikaalit vaikuttavat panoveden mineraalipitoisuuteen sekä säätää pHta maltaiden entsyymien ideaalitoiminta-alueelle (5.2-5.6). Kemikaalien myös kuuluisi vaikuttaa siihen, tuntuuko olut enemmän maltaiselta vai humalaiselta. Mielenkiinnolla jatkamme kokeiluja tästedes.

Hankimme Panimonurkasta hiukan lisätarvikkeita!

Panopäivä sujui seuraavanlaisesti:

Saunaoluen mäskäystä

Maltaat:

3,7 kg Viking Zero Pale Ale Malt (82,2%)

0,45 kg Viking Caramel 50 (10%)

0,2 kg Viking Vienna (4,4%)

0,15 kg Château Special B (3,3%)

Pitkään kesti huuhdella…

Vedensäätökemikaalit (Lisättiin mäskäyksen alussa):

2 tsp Kipsi

0,2 tsp Jodioimaton pöytäsuola

0,5 tsp Kalsiumkloridi

Mäskäys:

68 ºc / 90 min

78 ºc / 5 min

Humalat (60 min keittoaika):

1,2 g/l Chinook pellettejä @ 60 min

0,6 g/l Galena pellettejä @ 10 min

0,3 g/l Chinook pellettejä @ 5 min

0,3 g/l Galena pellettejä @ 5 min

0,9 g/l Galena pellettejä kuivahumalointiin viideksi päiväksi, kun suurin osa primäärikäymisestä oli ohi.

Hiiva:

Mangrove Jack’s M54 California Lager, 10 g

Käyminen:

Pääkäymisen ja pullotuksen jälkeen kellaroimme oluet 3-4 viikoksi, jotta olut kirkastuisi.

Saunaoluemme käy siis ihan huoneenlämmössä, mikä on helpotus: lagerointifasiliteettimme ovat vielä aika puutteelliset. Mäskillä kesti yllättävän kauan huuhtoutua, mutta tuloksena oluen OG olikin aika paljon suurempi kuin arvioitu. Lopulta sitten myös FG ei ollut ihan mitä toivoimme, mutta ei liian suurikaan. Palaamme asiaan kunhan kypsyminen ja kellarointi on ohi!

Vasemmalla Amber Alemme ja oikealla Höyryolut. Lupaavalta näyttävät!

 

No comments

Tanker – Hallucination

  By , ,

Tänään maistovuoron saa yksi etelänaapurimme Viron pienpanimoskenen kärkikastin, Tankerin, olut – Hallucination. Ensimmäisen kerran kyseistä olutta tuli maistettua toissa vuonna Kaapelitehtaalla ja se lunasti samoin tein paikan sydämessäni. Erityisesti tässä Imperial pale lagerissa allekirjoittaneeseen iski oluen särmä humalointi; kokonaiset 25 grammaa humalaa per litra. Valtavasta humalamäärästään huolimatta Hallucination säilyttää kuitenkin suht maltilliset 65 IBUa ja suurin osa humalasta tuntuukin aromin puolella.

Väriltään olut on samean kellertävä ja se loihtii päälleen vahvan valkoisen vaahdon. Tuoksusta irtoaa nenän täydeltä miellyttäviä hedelmäisiä aromeita: greippiä, sitrusta, ehkä jopa hieman mangoa. Humala tuoksuu oluessa erinomaisesti ja erittäin intensiivisesti – tätä imppaillessa menee lähes pää pyörälle… oluen nimi lunastaa lupauksensa.

Hallucination kieltämättä hyppää yhdeksi suosikkioluekseni. Olut tarjoaa intensiivisellä humaloinnillaan herkullisia aromeita, mutta ei sorru monen muun humalapommin tavoin liikaan katkeroon. Olutta tuntuu olevan vielä artikkelin kirjoitushetkellä hyvin hankala saada Suomessa käsiinsä; tällä hetkellä sitä löytynee parhaiten oluttapahtumissa joissa Tanker edustaa. Tosin kyseessä on sen verta mainio olut, että sen perässä sietää jopa tehdä pieni risteily Tallinnaan. Ainakin sataman kupeessa sijaitsevassa Uba ja Humal -kaupassa tuote tuntuisi kuuluvan valikoimiin.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 19/20

Suutuntuma: 8/10

Maku: 18/20

Kokonaisuus: 37/40

Yhteensä: 90/100

Hallusinoivaa humalan hekumaa!

 

No comments

Takatalo & Tompuri – Kaski Kylmäsavulager

  By , ,

Aina on pantu, ja sitten pari maanviljelijää Ravijärven kylästä keksivät ruveta valmistamaan olutta!

Ensimmäisen kosketuksen panimoon sain taannoin Helsinki Beer Festivaleilla, kun kaverit pitivät käsittääkseni ensimmäistä kertaa tapahtumassa kojua pystyssä. Yksinkertainen viestintä kahdesta kepillistä heittämässä olleesta viljelijästä, ja maanläheiset oluttyypit purivat meikäläiseen heti. Harva voi sanoa, että tässä on olut joka on valmistettu tavarasta jota oma suku on jo noin 300 vuotta viljellyt.

Maistoin tapahtumassa Pilsneriä, Kauraportteria sekä tietenkin Kylmäsavulageria. En pettynyt yhteenkään, mutta Kaski tuntui jo silloin varsinaiselta  savustuksen taidonnäytteeltä. Ajattelin heti että nyt on kyllä ehtaa tavaraa, vaikka aluksi hieman epäilinkin.

Pullollisen kylmäsavulageria sai festivaalien aikoihin muistaakseni vain muutamasta raflasta ja oluen kotiseudulta. Nyt sitten löysin pullollisen Myyrmäen Citymarketista, ja päätin laittaa sen testiin.

Nimi “Kaski” sarjalle on tekijöiden mukaan syntynyt siitä, että Takatalon ja Tompurin tiloilla on jo miesten esi-isien aikaan kaadettu ja poltettu metsää eli kaskettu. Kylmäsavulagerin valmistuksessa on käytetty miesten omilta tiloilta tulevaa mallasohraa, kauraa sekä vettä mikä on aika törkeän siistiä. Jopa kylmäsavustus onnistui kotikonnuilla. Oikeaa lähiölliä.

Kirkas ja kauniin kullankeltainen olut kaatuu lasiin komealla vaalealla vaahtopäällä. Tuoksussa makeaa savuisuutta, puuta, ruohoisuutta. Maltaisuus ja jenkkihumalointi(?) puskee ehkä hennosti savun läpi. Kepeä runko antaa raikkaan vaikutelman mikä on usein raskaille savuoluille mukavaa vaihtelua. Raikas vaikkakin mieto humalointi tehostaa vaikutelmaa entisestään. Kevyt jälkikatkero pyyhkii maun nopeasti pois. Erinomaisen helppoa juotavaa, vaikkakaan maku ei ole kovinkaan riittoisa. Harvassa ovat rauchit joita voisi väittää juovansa myös terassihelteissä.

Kokonaisuus on ehkä hieman lattea, mutta eipä tämä mitään Aecht Schlenkerlaa olekkaan. Makea savuisuus kevyen rungon ja humaloinnin kanssa luo raikkaan vaikutelman. Yksinkertainen taidolla valmistettu olut ilman vippaskonsteja. Nostan tämän omalla listallani parhaaksi miedoksi rauchbieriksi mitä olen kurkustani kaatanut, savu on erittäin onnistunut. Kiitos!

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Suutuntuma: 6/10

Maku: 16/20

Kokonaisuus: 32/40

Yhteensä: 75/100

Pankaa jatkossakin!

 

No comments

Pyynikin Big4Sun

  By

Big4Sun

Saimme lähetyksen Pyynikin käsityöläispanimolta, joka sisälsi neljä heidän edustusoluitaan, puolen litran tölkeissä. Paketti on ilmeisesti lähdössä ihan kansainväliseen levitykseen, luottoa siis paketin toimivuuteen löytyy!

Paketti sisälsi pääasiassa maukkaita oluita, kivalla vaihtelevuudella. Viime vuosina tällaisia paketteja on alkanut näkymään hiukan useammin, muttei näin isoissa tölkeissä tai niin, että mukana on jopa palkintoja voittanutta olutta. “Iso nelonen” hälvensi osan tovereista epäluuloja Pyynikin panimoa kohtaan; edellinen heidän myymänsä sixpäkki oli lievä pettymys, etenkin hinta-laatusuhteeltaan. 

Ohessa linkit Big4Sunin oluiden yksilöllisiin arvosteluihin:

Pyynikin – Ruby Jazz Ale

Pyynikin – Cloudberry Saison

Pyynikin – American IPA

Pyynikin – Dammer Pils

No comments

Pyynikin – Dammer Pils

  By , ,

Dammer 4,7

Saimme Pyynikin Käsityöläispanimolta Big4Sun -olutpaketin, josta löytyi heidän ensimmäinen yrityksensä pilsin tyyliseen olueen, Dammer.

Valitettavasti Dammer ei noussut muiden Big4Sun -oluiden tasolle, vaan osoittautui tovereille pieneksi pettymykseksi. Lasiin kaadettuna olut näyttää ihan hyvältä, muttei herätä janoa kovemmin. Olut on kellertävän kirkas, vaalealla lyhyellä vaahdolla.

Tuoksua kuvailtiin esim. ”ummehtuneen makeaksi hedelmäksi”, eikä maussa ollut paljon lisättävää. Löysimme kuitenkin kevyttä humalointia ja mallaspohjaa, mutta aivan liian kovan hakemisen jälkeen. Suutuntumaltaan olut on helposti uppoava, mutta hiilihappoja puuttuu ja juomasta ei jää paljon jälkikäteen mieleen. Tovereiden mielestä olut ei ole hyvä pils.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 15/40

Yhteispisteet: 47/100

Ehkä tästä opitaan ja seuraava pils on parempi.