Founders – KBS

KBSTänään tarttui kaupasta mukaan Foundersin Kentucky Breakfast stout, valintaan vaikutti suuresti tekemämme tutkimus netissä- olihan tämä olut saanut huikean hyviä arviointeja (mm 100/100 ratebeerissä). Pakkohan sitä on maistaa!

Olut kaatuu lasiin pikimustana ja sen pinnalle muodostuu runsas vaalean ruskea vaahto, joka jättää reilusti paksua pitsiä lasin reunoille. Kauniiltahan olut lasissa näyttää, eikä vuoda valoa läpi lainkaan, hiilihappokuplien vieriessä lasinreunaa pitkin pinnalle.

Stoutti tuoksuu oikein kivalta; voimakas tumma suklaa ja kylmä kahvi. Pidemmillä nuuhkaisuilla erottaa tammisen viskinkin tuoksun. Maku jatkaa samoilla linjoilla – erittäin voimakas, mutta pehmeä. Paahteista kahvia, suklaamallasta, sekä jälkimaussa vahva viskitynnyrin puraisu. Maku viipyy suussa pitkään ja olut lämmitää mukavasti matkallaan alas. Vaikka olut onkin 12,4% ei alkoholi maistu lainkaan läpi.

 

Tuomio:

Mikko: Tästä juomastahan tulee känniin.

Juha: Kannattaa ehdottomasti kokeilla.

Joona: Tosi lämmittävä.

 

 

Kotimaiset bulkkilagerit sokkotestissä

Mikä olisikaan helatorstaina ollut mieltänostattavampaa, kuin haastaa vuosien varrella harjaantuneet makunystyrät oikein kunnon tulikasteeseen juomalla Suomalaisten lempijuomaa – kolmoskaljaa. Totta puhuen on usein käynyt mielessä, että pitäisi ottaa valikoima kotimaisia maitokaupan sankareita ja pistää ne koetukselle rinta rinnan ja nyt se tuli viimein tehtyä.

Valitsimme satunnaisesti itsellemme seitsemän entuudestaan täysin tuntematonta uutuutta

  • Karhu 4,6%
  • Koff 4,5%
  • Pirkka 4,5%
  • Sandels 4,7%
  • Lapin kulta 4,5%
  • Olvi 4,5%
  • Karjala 4,5%
Pahat pojat

Pahat pojat

Haastoimme toisemme tunnistamaan kaikki seitsemän hermoja kutkuttelevaa juomaa asiaankuuluvasti suoraan pahvimukista. Oluet kaadettiin numeroituihin mukeihin, ja ylös kirjattiin mitä kukin muki sisältää. Testin uhri on mukien sisällöstä täysin tietämätön ja hänen tuli arvata/tietää/valehdella tietävänsä mukissa oleva olut ja lopuksi valita sokkotestin suosikkinsa.

 

ROUND 1, Mikko

Rivi 1, Riissanen

Rivi 1, Mikko

Olut 1 – Sandels | Arvaus: Olvi

Olut 2 – Olvi | Arvaus: Pirkka

Olut 3 – Pirkka | Arvaus: Sandels

Kommentti: Pieni hedelmäinen tuoksu, yllättävän hyvää. Verrattuna kahteen edelliseen ensimmäinen tästä löytyi maku. Ei jälkikatkeruutta.

Olut 4 – Lapinkulta | Arvaus: Koff

Kommentti: Tuoksultaan hieman pistävämpi kuin aikaisempi. Jännä.

Olut 5 – Karhu | Arvaus: Karhu

Kommentti: Olkien kohautus ”en tiiä,  Karhu?”

Olut 6 – Karjala Arvaus: Karjala

Olut 7 – Koff | Arvaus: Lapinkulta

2/7 Oikein, suosikkiolut: 3

 

ROUND 2, Juha

Rivi 2, Gaarela

Rivi 2, Juha

Olut 1 – Koff | Arvaus: Karhu

Kommentti: Ihan salee lager. Hyvin mieto maku, jopa bulkkilaageriksi.

Olut 2 – Karjala | Arvaus: Olvi

Kommentti: Pistävä tuoksu, pehmeä maku. Alustava arvaus oli Sandels.

Olut 3 – Karhu | Arvaus: Sandels

Kommentti: Ei juurikaan tuoksua… Eikä juurikaan makua..

Olut 4 – Lapinkulta | Arvaus: Karjala

Kommentti: Hedelmäistä tuoksua. Pirkka? Eih. Maistuu aivan karjalalle.

Olut 5 – Sandels | Arvaus: Koff

Kommentti: Tuoksahtaa jopa humala vähän. Ei hitto ei näistä tunnista.

Olut 6 – Pirkka | Arvaus: Pirkka

Kommentti: Voimakas tuoksu, kukkainen, hedelmäinen. Oisko Pirkka?

Olut 7 – Olvi | Arvaus: Lapinkulta

Kommentti:Tuoksuu jopa mallas, oisko lapparia?

1/7 Oikein, suosikkiolut: 6

Yllättäen molemmat testiin osallistuneet valitsivat tietämättään suosikikseen Pirkan, vaikka meistä kumpikin vannoo Karhun nimeen saunailtojen virvokkeena.

Jälkihuomiona sanottakoon, että pahvimuki ei tunnu olevan paras vaihtoehto nautinta-astiaksi ja meidän olisi luultavasti viininmaistelu -tyyliin tullut sylkeä olut pois ja siemailla vettä välissä paletin puhdistamiseksi; sillä makuvivahteet, jotka meistä jokainen on kyseisissä oluissa aiemmin tunnistanut, sekoittuivat kaikki keskenään saman makuiseksi massaksi.

Ei ollut helppo tehtävä – ehkä teemme kontrollina toisen kierroksen myöhemmin. 😉

Vappua juhlistamme työväen oluella – Bitterillä

Vappuaaton riennoista selvinneinä, palaavat toverit juurilleen kattilan ääreen. Tänään valmistetaan ensimmäistä kertaa Bitteriä.

Lähdettiin kokeilemaan tällaisella simppelillä reseptillä, joka syntyi hybridinä interwebsien syövereistä inspiraatiota ammentavien bitter-ohjeiden innoittamana.

Maltaat:
3,2kg Viking Organic Pale ale
0,3kg Viking crystal L150
0,4kg Maissihiutaleet

DSC_0281DSC_0283

Mäskäys 70min 67c
Bittermaskays

Mäskäys sujui mukavasti ja lämpötila pysyi spekseissä tunnollisesti. Sivuhuomiona, että tämä on ensimmäinen kerta kun käytämme maissia keveyttämään (toivottavasti) oluen runkoa. Yllätyimme, kuinka voimakas tuoksu ja maku vierteeseen noinkin pienestä määrästä maissia irtosi. Katsellaan muutamien viikkojen päästä sitten miltä maistuu.

Humalointi
Fuggles 1,5g/l @60min
Goldings 0,75g/l @60min
Goldings 0,75g/l @15min

Humaliksi valikoitui pari perusbrittiä, jotka ovat tovereilla ensimmäistä kertaa testauksessa – tähän saakka ollaan ajettu lähinnä jenkkihumalilla.

Humalabaarimme
DSC_0296

Porinaa, immersiolauhdutin ja ominaispaino!
DSC_0291DSC_0298DSC_0303

Hiivana toimii Danstarin Nottingham Ale, hiivaus n. 25 -asteiseen ilmattuun vierteeseen.

Lopulta ominaispaino päätyi 1,070 :een. Tavaraa kertyi parisen litraa vähemmän kuin alunperin suunnittelimme (liekö keitossa haihtunut tai mäskäystehokkuus kussut), ja näin ABV tulee olemaan pykälän korkeampi kuin alunperin ajateltiin, mutta eipä tuo meitä masenna – päinvastoin! 😉

Historiaa: American Pale Ale vol. I

Emalikattila, ja motonetin induktioliesi.

Emalikattila, ja motonetin induktioliesi.

Otimme viime syksynä ensiaskeleemme kohti laadukkaamman(?) kotioluen tekemistä ja päätimme suorittaa ensimmäisen kotimäskäyksemme. Aikaisemmin olimme muutamaan otteeseen uutteesta valmistaneet olutsatseja. Inspiraationa ja reseptinä käytimme Reittausblogin APA:a, minimaalisesti muokaten. Apuna prosessissa meillä oli Brewers Friend -softa, josta vakoilimme muun muassa tarvittavia lämpötiloja.

Alkuun lämmitimme hienossa emalikattilassamme 12 litraa vettä 72 asteiseksi. Vesi lämmitetään mäskäyslämpötilaa korkeammaksi, koska itse maltaat ovat huoneenlämpöisiä ja näin ollen viilentävät seosta. Heitettyämme maltaat veteen, seoksen lämpötila olikin toivottu 67c. Mäski sekoitettiin huolellisesti ja annettiin rauhassa hengailla levyllä 90 minuuttia. Meillä oli digitaalinen lämpömittari, jonka avulla monitoroimme, että mäskin lämpötila pysyy hyväksyttävissä spekseissä (olimme iloisia kun lämpötila pysyi välillä 66-68, tuosta jos kuumemmaksi menee, niin on paha).

Kun mäskäys oli noin puolessa välissä aloimme lämmittämään huuhteluvettä. Lämmitimme pienemmällä kattilalla useampaan otteeseen 12 litraa huuhteluvettä ja kikkailimme niin, että huuhteluvesi oli noin 80 -asteista, kun mäski piti huuhdella.

Hiivaus n. 20-asteiseen hyvin ilmattuun vierteeseen. Käyminen 2 vkoa, jonka jälkeen kuivahumalointi 5 vrk. Pullotukseen jälkikäymissokeria 6g/litra.

Koko prosessiin porukallamme upposi, kaikki säätäminen mukaanlukien, noin 7 tuntia. Suuri osa ajasta meni luonnollisesti odotellessa lämpötilojen nousuja ja laskuja. Kun olut oli porissut pari viikkoa lisäsimme humalasukassa sekaan vielä 15g Amarillo- ja 15g Cascade-humalaa. Annoimme Apan marinoitua vielä 5 vuorokautta, jonka jälkeen pullotimme oluen. Muutaman viikon pullossa kypsyttyään olut oli valmista ja oikein, oikein maukasta.

Reseptistä kaikki kunnia Reittausblogille: http://www.reittausblogi.info/2014/05/resepti-reittausblogin-apa.html