Tanker – Hallucination

Tänään maistovuoron saa yksi etelänaapurimme Viron pienpanimoskenen kärkikastin, Tankerin, olut – Hallucination. Ensimmäisen kerran kyseistä olutta tuli maistettua toissa vuonna Kaapelitehtaalla ja se lunasti samoin tein paikan sydämessäni. Erityisesti tässä Imperial pale lagerissa allekirjoittaneeseen iski oluen särmä humalointi; kokonaiset 25 grammaa humalaa per litra. Valtavasta humalamäärästään huolimatta Hallucination säilyttää kuitenkin suht maltilliset 65 IBUa ja suurin osa humalasta tuntuukin aromin puolella.

Väriltään olut on samean kellertävä ja se loihtii päälleen vahvan valkoisen vaahdon. Tuoksusta irtoaa nenän täydeltä miellyttäviä hedelmäisiä aromeita: greippiä, sitrusta, ehkä jopa hieman mangoa. Humala tuoksuu oluessa erinomaisesti ja erittäin intensiivisesti – tätä imppaillessa menee lähes pää pyörälle… oluen nimi lunastaa lupauksensa.

Hallucination kieltämättä hyppää yhdeksi suosikkioluekseni. Olut tarjoaa intensiivisellä humaloinnillaan herkullisia aromeita, mutta ei sorru monen muun humalapommin tavoin liikaan katkeroon. Olutta tuntuu olevan vielä artikkelin kirjoitushetkellä hyvin hankala saada Suomessa käsiinsä; tällä hetkellä sitä löytynee parhaiten oluttapahtumissa joissa Tanker edustaa. Tosin kyseessä on sen verta mainio olut, että sen perässä sietää jopa tehdä pieni risteily Tallinnaan. Ainakin sataman kupeessa sijaitsevassa Uba ja Humal -kaupassa tuote tuntuisi kuuluvan valikoimiin.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 19/20

Suutuntuma: 8/10

Maku: 18/20

Kokonaisuus: 37/40

Yhteensä: 90/100

Hallusinoivaa humalan hekumaa!



 

Põhjala – Must Kuld, Cherry Edition

Aika taas maistella Vironmaan tuliaisia. Tällä kertaa Eestin ykköspanimon Põhjalan sysimustaa porteria.

Lasiin kaadettaessa vaahtoa tulee valtavasti. Jopa ylitsevuotavasti kuten allekirjoittanut sai kokea. Eikä vaahdolla ole aikomusta kadota mihinkään sinä aikana kun olutta lasissa riittää. Mukava nähdä vaihteeksi oluita joista on myös silmänruokaa nautiskelun ajaksi. Ulkonäöltään olut vaikuttaa tavanomaiselta porterilta: Mustaa kuin yö.

Tuoksu tuo tullessaan erittäin vahvasti suklaata, kahvia, mallasta ja kirsikkaa. Laktoosi tuo oman lisänsä keitokseen. Kaikki siistissä tasapainossa toistensa kanssa. Lämmettyään tuoksu on kuin vahvassa ja hyvässä kahvissa.

Ensimmäinen suullinen tuo tullessaan yllätyksiä. Ulkonäöstään huolimatta porter ei ole lainkaan raskas, vaan erittäin helposti juotava ja melkeinpä raikas. Kirsikka tekee itsensä näkyväksi, sillä se on ensimmäinen asia jonka oluessa maistaa. Maku ei kuitenkaan ole turhan ylimalkainen, vaan tukee raikkauden vaikutelmaa. Olueeseen lisätty laktoosi tuo muuassaan miellyttävää makeutta ja  sopii hyvin yhteen kahvin paahteisuuden kanssa. Jälkimaku on reilun kahvinen ja säilyy todella pitkään. Yksi parhaista jouluoluista joita on  tullut maistettua!

Suutuntuma on pehmeä ja silkkinen. Oikein miellyttävää ja sopii yhteen jo aiemmin mainitun raikkauden kanssa.

Yleisesti voisin sanoa että nyt osui kohdalle erittäin mainio portteri! Kirsikka portterissa on jotain mitä harvemmin tulee maistettua, mutta se sopii tähän mustaan juomaan kuin nenä päähän. Muutenkin olut on juhlaa kaikille aisteille. Mikään ainesosa ei puske liiallisesti lävitse vaan pikemminkin kaikki tukevat toisiaan erinomaisesti.

Jos etsit raskaan joulupäivällisen jälkiruoaksi jotain maultaan täyteläistä ja jouluista, mutta silti helposti juotavaa olutta, “täs siul on sellane”.


Ulkonäkö 8/10

Tuoksu 17/20

Maku 18/20

Suutuntuma 8/10

Yleisesti 37/40

Kokonaisarvosana: 88/100

Kovat ovat oluen pisteet, mutta hyvää sopii kiitellä!


 

A. Le Coq – Jouluporter

index

A. Le Coqin olut pääsi testeihin Vironreissun kautta, tartuttuaan mukaan laivan mukavan runsaasta olutvalikoimasta ainoana jouluoluena.

Jo lasiin kaadettaessa olut näyttää tovereiden silmään epämääräiseltä. Yksi rinnastaa porterin kuplimisen kolajuomaan ja toinen sanoo että “kuplii siihen malliin että tulee huono fiilis”. Lasissa olut itsessään on mustanruskea ja aika kupliva. Vaahto pysyy koko maistelun ajan tiiviisti pinnalla vaikka väheneekin loppua kohden.

Tuoksultaan tämä olut tarjoaa ainoastaan kahvin aromeita, mitään muuta ei yksinkertaisesti löydy (vaikkakin yksi tovereista vannoi tuoksusta mieleen tulevan kesämökin hyyskän). Maku ikävä kyllä sitten taas ei tarjoa kahvia lainkaan, vaan lähinnä paahteisuutta. Suuhun jää ikävästi rautainen jälkimaku yhdistettynä kevyeen maltaisuuteen. Aika mitäänsanomaton. Suutuntuma taas tarjoaa pehmeyttä, mutta ikävä kyllä myös vetisyyttä ja lievää hapokkuutta joka korostaa kolajuoman tuntua.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 11/20

Maku: 8/20

Suutuntuma: 4/10

Yleisarvosana: 16/40

Yhteensä: 45/100

Toverit toteavat, että tähänastisista porttereista tämä on kaikista huonoin. Maku ei vastaa maukkaan kahvin tuoksua ja ulkonäkökin on melko luotaantyöntävä. Suosittelenkin välttämään tätä “portteria”  joulupöydässä.


 

Õllenaut – Punakuub

Punakuub 6,5%

Punakuub 6,5%

Õllenaut on tullut porukassamme tunnetuksi erikoisista oluistaan. Esimerkiksi Joonan Tallinnan saaliiseen kuuluva Õllenautin Punakuub on hyvin jouluinen, muttei perinteisen “vahvan maltaisella tavalla”.

Punakuub on miellyttävän hunajaisen värinen winter ale, josta mieleenpainuvinta on sen tuoksu. Tovereiden kesken havaitsimme maltaisuutta, kevyttä humalointia, ruohoisuutta ja mausteita, kuten kardemummaa ja neilikkaa. Helpoiten Punakuubin tuoksua kuvailisi glögimäiseksi. Täydellinen tuoksu ei kuitenkaan ollut, sillä yhtä toveria se lähinnä muistutti uimahallin tai saippuan tuoksusta.

Oluen maku on kevyen maltainen ja mausteinen, jälkimaussa havaitsimme katkeruutta ja happamuutta. Suutuntumaltaan Punakuub oli ensin täyteläinen, mutta muuttui nopeasti vetiseksi ja happamaksi.

Tuoksu lupaili erittäin jouluista olutta. Maku ja suutuntuma eivät kuitenkaan lunastaneet lupausta. Joulun ruokapöydässä Õllenautin winter ale olisi kuitenkin mielestämme paikallaan, etenkin laatikoiden ja rosollin kanssa.


Ulkonäkö: 5/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 23/40

Arvosana: 61/100

Öllenautin peruslinjaa, eri edelleenkin erikoisella tavalla maukasta.