Category: Olutarviot

No comments

Früh – Kölsch

  By , ,

Früh Kölsch 4,8%

Jumbon Alkosta löytyi Frühin Kölschiä (kölniläinen suodatettu pale ale) kesän “helteillä” viilentämään. Tovereiden kuvausten perusteella tuore kölssi on sitä itseään ja parhautta. Miten on tuontipullon laita?

Lasissa olut muistuttaa lageria; kirkkaan keltaista ja hiilihappoista olutta kruunaa kermainen, vaalea ja lyhyt vaahto, jota seuraa kevyt ja miellyttävä pitsi. Tuoksultaan kölsch on hedelmäinen ja raikas kevyen humaloinnin komppaamana. Myös asiaa tuntevampien tovereiden mielestä oluessa oli hyvä tuoksu.

Lagermainen kirkas ja hillitty maku saa seurakseen alemaista hedelmäisyyttä. Valitettavasti olut myös maistuu hiukan epämiellyttävän ummehtuneelle.Suutuntumaltaan olut on hyvin hiilihapotettu, hapan ja katkera jälkimaultaan. Tältä osaa olut muistuttaa kölschiä. Olut on miellyttävän kevyt juotava ja hinnaltaan alkon alakastissa, mutta tyylille ominainen raikkaus puuttuu.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 60/100

Pitänee kokeilla hanatuoretta kamaa omalla tulevalla ekskursiolla!

 

No comments

Anchor Brewing – Liberty Ale

  By , ,

Liberty 5,9%

Ancor Brewingin Liberty Ale kunnioittaa amerikkalaista patrioottia, Paul Revereä ja hänen historiallista ratsastustaan Amerikan vallankumouksen aikana. Olutta mainostetaan perinteisin craft beer -menetelmin pantuna ja hiilihapotetuksi ”bunging/spunding” -tyylillä, joka on käytännössä oluen pullottamista hiukan keskenkäyneenä, jolloin olueeseen saadaan pehmeämmät hiilihapot. Liberty Ale on myös ensimmäisiä kieltolain jälkeisiä american ipoja.

Olut on mahonkisen hunajaisen sävyinen, kirkas ja hyvin hiilihapotettu. Kruunaajana on vahva, mutta lyhyt vaahto ja kermainen, säilyvä pitsi. Tuoksultaan olut muistuttaa jotenkin merta; hienoinen happamuus ja kevyt runko luovat raikkaan, mutta vahvan kuvan. Kokonaisten Cascade -humalakäpyjen käyttö antaa sitruunaista ja kukkaista aromia.

Kevyt makea aromi hämäsi minua olutta maistaessa: Liberty Ale on hyvin kuiva ja happaman katkera, jopa suolainen! Tämä katkeruus jatkuu myös jälkimaussa. Lähes kuuden prosentin volttimäärä ei silti tunnu olutta juodessa. Olut on erittäin täyteläisen oloinen, vaikka onkin kevytrunkoinen.

Anchorin Liberty Ale teki minut erittäin kiinnostuneeksi tästä San Fransciscolaisesta panimosta, joka on myös tuonut steam beer -oluttyylin maailmalle takaisin (valitettavasti alkon valikoimasta kyseistä höyryolutta ei löydy). Haalin kyseisen panimon tuotteita käsiini tästedes, kun vain pystyn.

Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 76/100

Erittäin mielenkiintoinen olut!

 

No comments

Radbrew – Beerman

  By , ,

Beerman 4,7%

Radbrewin hiukan rungokkaampi session IPA iski silmääni etenkin etiketissä seikkailevan ”Beermanin” (Megamanin paras muoto) vuoksi. Oluen mallaspohjaan on lisätty karamellimaltaita sekä vehnää, humalina Citraa sekä harvemmin Suomessa käytettyä El Doradoa.

Beerman on ulkonäöltään hunajainen, hiilihappoinen ja kirkas. Oluen pinnalle muodostuu lyhyt ja kevyt vaalea vaahto. Tuoksultaan olut nojaa vahvasti amerikkalaiseen humalointiinsa, vaikkakin taustalla on pieni vehnäisyys ja karamellimaltaan makeus.

Maultaan Beerman tuotti pienen pettymyksen. Hedelmäisten humalien maku ja katkeruus peittyy liian vahvasti runsaan mallasrungon alle. Täyteläisyydestä huolimatta olut on suutuntumaltaan mukavan raikkaahko ja kyllä sitä katkeruuttakin irtoaa jälkimaussa voimakkaammin, kuten myös lievää happamuutta. Beerman sopisi varmasti hyvin hiukan tukevammialle aterioalle kuin kevytrunkoisemmille ipoille suosittelisin.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 67/100

Kyllä tällä seuraavalle tasolle pääsee.

 

No comments

Teerenpeli – Savanni Samu

  By , ,

Savanni Samu 4,5%

Suomen ensimmäisiin pienpanimoihin kuuluvan Teerenpelin tuotteet ovat jääneet blogissamme hiukan unholaan, joten on aika korjata asiaa. Teerenpelin uusi kesäolut on maustettu passionhedelmällä sekä etelä-afrikkalaisella single hop-humalalla. Ulkonäöltään olut on samean ja tumman hunajainen, lyhyellä vaalealla vaahdolla sekä pienenpienellä pitsillä. Olut näyttää hiilihappoiselta ja raikkaalta.

Heti ensi nuuhkaisulla passionhedelmän aromit valtaavat nenän. Hedelmän tuoksua voisi kuvailla jopa pistäväksi. Taustalla on kevyt maltainen makeus sekä hentoinen humalan aromi. Jos passionhedelmästä tykkää, tuoksu lupaa lähes yksinomaan sitä!

Makua dominoivan passionin makean happamuuden lisäksi oluessa on pieni suolainen sivumaku. Olutta juodessa hiukan harmittaa Samun yksiulotteisuus; pieni lisärunko mallaspohjassa ja hiukan vahvempi humalointi olisi voinut parantaa kokonaisuutta. Olut on joka tapauksessa raikas kesäinen ale, jota kannattaa etenkin kyseisen hedelmän ystävien maistaa! Muiden tovereiden kanssa keskustellessa mielestämme olut välttää myös panimolle toisinaan ominaisen tunkkaisuuden.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 68/100

Hyvä veto Teerenpeliltä.

 

No comments

Põhjala – Kreuzberg

  By , ,

Kreuzberg Berliner Weisse 3,5%

Jälleen kerran vierailtuani Tallinnan Uba & Humalissa mukaani tarttui muutama jokeriolut, joihin Põhjalan Berliner Weisse kuului. Matkakumppanini rakastaa koiria, joten heti pullon etiketin nähdessään hän suositteli ostamaan. Kieltämättä, oluen etiketöinti on hyvin tyylikäs ja boheemi; Põhjalalla on ilmeisesti oikea tämän oluttyylin tuotesarja, joihin jokaiseen on päätynyt Berliinin kaupunginosa kylkeen!

Lasissa Kreuzberg on heinäisen keltainen ja samea, jonka pinnalle muodostuu heikko pieni vaahto. Olut vaikuttaa raikkaalta ja hiilihappoiselta. Tuoksultaan olut on ehtaa Berlineriä; happamuus ja raikas sitruksinen hedelmäisyys ovat vahvasti esillä, taustalla pieni suolaisuus ja hiivaisuus.

Maultaan olut on pistävän hapan ja raikas. Kauramaltaan käyttäminen antaa Kreuzbergille hiukan lisärunkoa, joka on tervetullut lisä. Pieni vetisyys löytyy kyllä silti taustalta. Maitohappoinen jälkimaku jää leijumaan kielen päälle. Ensi turistimatkallani Tallinnaan etsin varmasti panimon muita Weissejä, niin vakuuttavaa oli tällä kertaa!

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 31/40

Arvosana: 72/100

Taas laatukamaa yhdeltä Viron parhaalta panimolta.

 

No comments

Mathildedalin – Kantaja

  By , ,

Kantaja 4,5%

WhyJoinissa kouraani tarttui pullo Mathildedalin Kantajaa, jonka kyljessä on kuva kylän satamasta (viittaamaan entisajan porterin eli kantajan ammattiin) ja johon on lisätty aromikasta uusiseelantilaista humalaa. Matalan prosentin porterit ja stoutit ovat olleet pettymyksiä minulle, mutta kyseinen kyläpanimon oluisiin haluaisin luottaa.

Lasissa olut vaikuttaa kevyeltä, mutta on silti synkän musta. Pinnalle muodostuu luonnonruskea vaahto, joka jättää jälkeensä kivan pitsin. Hiilihappoisuus näyttää myös olevan kohdallaan.

Tuoksussa havaitsen lakritsia ja paahteista kahvia. Olut tuntuu kuivalta ja hiukan katkeralta. Taustalla on myös suklainen aromi. Olut on maultaan paahteinen, kahvinen ja kevyt, muttei ihan vetiseksi asti kuitenkaan. Trooppinen humalointi tasapainottaa paahteista ja maltaista runkoa mukavasti. Jälkimaussa katkeroa ja kevyttä täyteläisyyttä. Kantaja on oikein hyvä kevyen kaliiberin porteri, joka pelastaa minut vetisten laittiportterien kiroukselta!

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 65/100

 

No comments

Great Divide – Colette

  By , ,

Colette 7,3%

Great Divide Brewing Co on Denverin alueella toimiva, paikallisuuteen ja ympäristöstä huolehtimiseen vahvasti panostava panimo. Olen maistanut heiltä muutamaa erittäin maittavaa olutta, kuten Hibernation Alea, joten kun löysin alkosta Dividen tribuutin saison -oluttyylille, oli se pakko ottaa maistoon. Oluessa on käytetty ohran lisäksi vehnää ja riisiä, sekä NELJÄN eri hiivakannan erikoissekoitusta, ja se on käytetty korkeassa lämpötilassa. Olutta mainostetaan kompleksisena ja hienostuneena (pullon ruokasuosituksina esim. ankanmaksa sekä camembert -juusto), joten aika tutkia miten asia on!

Olut on samean keltainen ja hyvin hiilihapotettu. Pinnalle muodostuu lyhyt vaalea vaahto ja kevyt pitsi. Tuoksultaan olut on happamahko ja verrattain raskas. Tyylille perinteinen raikas mausteisuus on korvautunut enemmänkin hefeweizenin tai weizenbockin aromeilla. Taustalta havaitsen silti korianteria ja hentoa mausteisuutta. Colettessa on tyylille tuju mallaspohja, villiä happamuutta sekä pieni alkoholin maku ja jälkilämpö. Olut näytti paljon raikkaammalta mitä oikeasti on, jää vähän tunkkaiseksi. Jälkimaussa on myös läsnä hapanta imelyyttä.

Olut on kuitenkin tribuutti oluttyylille eikä pelkkä sen edustaja. Colette on hienostunut ja kompleksi olut, jota kannattaa nauttia raskaampien vehnäoluiden tyyliin rauhassa tai raskaiden ruokien seurana.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 26/40

Yhteispisteet: 69/100

This is a tribute.

 

No comments

Amager Bryghus – Wrath

  By , ,

Jälleen kerran testeihin on päässyt Amager Bryghusin Sinner Series-sarjan olut. Tällä kertaa juodaan Wrathiä.

Vihaa!

Harmittavan surkean valikoiman takia ei Sinner Series -sarjan oluita pahemmin maamme pitkäripaisesta löydy, joten tämäkin olut tuli haettua Virolaisesta Uba&Humalista.

Ulkonäöltään Wrath on punertavanruskea ja kaatuu lasiin kivan vaahdon kera, joka jättää juodessa reunoille vahvan pitsin. Erikoisen näköinen saisoniksi tulee toisilta tovereilta kommentiksi.

Tuoksua dominoi vahva punaviini. Ei epäilystäkään. On jopa vähän liiankin vahva tuoksu, sillä muita aromeita saa oikein työllä etsiä. Kuitenkin havaittavissa on niin marjaisuutta (luultavasti sekin punaviinistä kotoisin) kuin lieviä maltaan ja humalan aromeita.

Maultaan olut on parempi kuin tuoksultaan. Täyteläisen pehmeä ja kuiva on jännä combo, mutta toimii mukavasti. Katkeruutta löytyy reilustikin mutta silti olut on kaikin puolin tasapainoinen. Ei yhtään hassumman makuinen.

Suutuntuma on jo edellämainitusti pehmeä ja siitä löytyy jännästi ei-humalaista katkeruutta.

Yleisarvosanaltaan Wrath ei ikävä kyllä ole sitä korkeinta huippua. Amagerin Viha on vähintäänkin erikoinen olut: punaviinitynnyrissä kypsytetty saison, mutta siitä puuttuu se jokin, jonka takia se voisi lunastaa nimensä. Olut on itsessään mainio, mutta silti takaraivoon jää kolkuttamaan tunne, että tätä en ehkä hetkeen halua juoda uudestaan.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 7/10

Yleisarvosana: 26/40

Yhteensä: 69/100

Suosittelen olutta punaviinin ystäville!

No comments

Brewcats – “Eka Kerta”

  By , ,

Eka Kerta 4,5%

Brewcatsin tytöt loivat yksissätuumin Sori Brewingin kanssa karviaismarjalla maustetun hapanoluen, joka päätyi laukkuuni mukaan olutkauppa Pienissä käydessäni. Olut oli selkeästi juuri lanseerattu, joten testataampas miten tyttöjen souri sopii kesäjuomaksi.

Oluen pinnalle muodostuu lyhyt, vaalea vaahto, hyvällä pitsillä. Lasissa olut on villin keltainen ja vähän samea. Valitettavasti olueeseen saattoi tulla hiukan hiivaa mukaan pohjalta.

Tuoksultaan olut on happaman makean sitruksinen. Karviaismarja on vahvasti läsnä. Berliner Weisselle ominainen mallaspohja on tervettulleesti hyvin läsnä, mutta oluessa on enemmänkin selkeää karviaismarjaista happamuutta, kuin maitohapoista tulevaa kompleksimpaa happamuutta. Syvempään tuoksutellessa oluessa havaitsi myös tuoreen leipätaikinan aromeja.

Yksi tovereista luonnehti ”Ekaa Kertaa” maultaan karviaismarjamehuksi. Kommentti ei ole totuudesta kaukana, sillä kyseinen marja on selkeässä pääosassa. Taustalla on myös pieni suolainen sivumaku. Leipätaikinan aromi on vähemmän esillä olutta maistellessa. Olutta juodessa suuhun jää happaman marjainen pinta kielelle. Happamuus saa myös ikinet irvelle, hyvällä tavalla. Yksi tovereista luonnehti olutta mummolassa kahvituksella tarjottuun karviaisleivokseen. Vaikka olueeseen saattoi pieni sakka tulla, oli olut silti erittäin nautittavaa ja varma valinta kesäiseksi janojuomaksi!

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 69/100

Mallikasta panemista ja mainiota karviaisen käyttöä.

 

No comments

The Flying Dutchman – Nomad More Dry And Sour Than Your Mother In Law Saison

  By , ,

Flying Saison 4,7%

Päädyin testaamaan Flying Dutchmanin saisonia Why Join: baarissa, valitettavien hanaongelmien vuoksi. Dutchman on pannut oluensa belgialaisen De Proefbrouwerijn kautta, joka on tehnyt esim. Mikkellerille olutta, joten ammattitaitoa ainakin löytyy. Etenkin humalien ja mausteiden käyttö on oluessa mielenkiintoista; aromeja tulee niin amerikkalaisista, englantilaisista kuin japanilaisistakin humalista, sekä appelsiininkuoresta että korianterin ja paratiisinsiemenistä.

Lasissa olut on kirkkaan keltainen ja hyvin hiilihapotettu, vaikkakin vaahto jää heikohkoksi eikä pitsiä näy paljoakaan. Yrttinen humalointi ja maustaminen toimivat hyvin tämän tyyliselle oluelle, tuohan saisonhiiva oman mausteisen tatsinsa. Kevyt mallaspohja antaa keveää makeutta tausta-aromina.

Olut on kovin raikas, mutta jä silti hiukan liian vetiseksi mielestäni. Pakko myöntää, että en ole maistanut näin kuivaa olutta vielä. Mother In Law on myös hyvin hapan ja taustalla vaikuttavat suolaisuus, sitrus sekä humalien yrttisyys. Jälkimaussa on hiukan katkeruutta, joka jää leijumaan kitalakeen. Lentävän hollantilaisen saisoni on erittäin miellyttävä lisä tulevan kesän janojuomiin, jota tulen myös suosittelemaan muille tovereilleni.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 66/100

Maukasta kuivuutta