Põhjala – Kreuzberg

Kreuzberg Berliner Weisse 3,5%

Jälleen kerran vierailtuani Tallinnan Uba & Humalissa mukaani tarttui muutama jokeriolut, joihin Põhjalan Berliner Weisse kuului. Matkakumppanini rakastaa koiria, joten heti pullon etiketin nähdessään hän suositteli ostamaan. Kieltämättä, oluen etiketöinti on hyvin tyylikäs ja boheemi; Põhjalalla on ilmeisesti oikea tämän oluttyylin tuotesarja, joihin jokaiseen on päätynyt Berliinin kaupunginosa kylkeen!

Lasissa Kreuzberg on heinäisen keltainen ja samea, jonka pinnalle muodostuu heikko pieni vaahto. Olut vaikuttaa raikkaalta ja hiilihappoiselta. Tuoksultaan olut on ehtaa Berlineriä; happamuus ja raikas sitruksinen hedelmäisyys ovat vahvasti esillä, taustalla pieni suolaisuus ja hiivaisuus.

Maultaan olut on pistävän hapan ja raikas. Kauramaltaan käyttäminen antaa Kreuzbergille hiukan lisärunkoa, joka on tervetullut lisä. Pieni vetisyys löytyy kyllä silti taustalta. Maitohappoinen jälkimaku jää leijumaan kielen päälle. Ensi turistimatkallani Tallinnaan etsin varmasti panimon muita Weissejä, niin vakuuttavaa oli tällä kertaa!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 31/40

Arvosana: 72/100

Taas laatukamaa yhdeltä Viron parhaalta panimolta.


 

Põhjala – Jõuluöö

Voi pojat, Põhjala – vieläkään en ole täältä huonoa olutta saanut, ja mitä nyt olen lueskellut tuskin saan nytkään. Vuorossa siis Põhjalan Öö :stä  jouluisempi versio eli Jouluöö.

“Sametine Porter, Laagerdatud, Kakaoubade, Värskete Vaniljekaunade ja Tammekuubikutega” – Suora käännös olisi ”Samettinen Portteri, Kypsytetty Kaakaopapujen, Tuoreiden Vaniljatankojen ja Tammilastujen kera” tai sitten ihan vain kansankielellä ”herkkua, pjerkele”.

Oluessa vaikuttavia ainesosia ovat mm. Cara pale-, Cara 150-, Carafa Special II-, Munich ja jonkinsortin suklaamallas + kaura. Humalointi Columbus ja Goldings. Sopan kruunaa vaniljatangot, jotka tuovat suklaan lisäksi toisen vallitsevan elementin. Prosentteja löytyy 8%, pullo Alkosta ja parasta ennen 31.10.2017.

Olut on nautintahetkellä hieman yli huoneenlämmön, kylmänä ei tarjonnut niinkään suurta makuelämystä kuin olisi toivonut – siksipä hieroin lasia tovin käsissäni.

Vaahto oli melkoinen, avattuani hyppäsi maailmaan – lieneekö pullo kolissut matkalla. Väri on kauniin kahvimainen, ei jätä pitsiä ja katosi 5 minuutissa täysin. Tuoksuu siltä miltä mainostaakin – paljon suklaata, vaniljaa ja tammisuutta. Sen suurempia en osaa erotella.

Maultaan runsaan suklainen ja yllättävän vaniljainen tuoksuun nähden, kevyt katkeruus ajelee sitten ylitse ja hento tammen tuoksu jää suuhun vellomaan. Suutuntuma pehmeä, silkkinen, lämmin. Ei maistu alkoholi läpi pinnaakaan, mutta lämmittää mukavasti.

Tästä on oikeastaan hankalaa sanoa, että onko kyseessä hyvä jouluolut vai ihan vaan todella hyvä olut. Hyvä tumma portteri on erinomainen rauhallisesti nautittavaksi, mutta henkilökohtaisesti saattaisin kääntyä joulupöydässä raikkaampien ja vahvemmin humaloitujen tuotteiden puoleen, noin niinkuin vastapainoksi raskaalle ruokapöydälle.

Mielestäni jännää, että jouluisuus tarkoittaa niin usein raskaita makuja.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 17/20

Maku: 19/20

Suutuntuma: 10/10

Kokonaisuus: 38/40

Yhteispisteet: 93/100

Ehdoton ostos, mutta kannattaa käyttää omaa harkintaa jos tahtoo tämän joulupöytään. Ansaitsee tulla nautituksi yksin, rauhassa ja ilman häiriötekijöitä.