No comments

Hopping Brewsters – Spicy Sveta

  By , ,

Spicy Sveta 4,5%

Maistoin ensimmäisen kerran gruit -tyylistä olutta HBF2016:ssa ja tykästyin kovasti humalattomaan, villiyrteillä maustettuun olueeseen. Maistamani olut oli Hopping Brewstersin Thora; panimo tuntuu olevan Suomen ainoita, joka tähän tyyliin panostaa. Tällä kertaa maisteluuni päätyi gruit/pale ale Spicy Sveta, jossa on erikoisten mausteiden ja yrttien lisäksi Chinook-, Amarillo- ja Columbushumalia pienessä määrin.

Sveta kaatui lasiini hyvin hiilihapokkaana, kirkkaahkon keltaisena ja kuplivan vaalealla vaahdolla. Tuoksultaan olut on piristävä ja raikas, pienellä makealla tausta-aromilla. Yrttien ja humalien taistelu päättyy edellämainittujen voittoon. Oluen maku vaikutti aluksi kevyeltä, mutta taustalta löytyi yllättävän makurikas yrttisyys sekä makea ja lievän happama jälkimaku, missä neilikan aromi myös näyttäytyi.

Spicy Sveta on kiva olut, mutta mielestäni molemmat tyylit ovat parempia erillään.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 60/100

Ihan hyvä hybridi.

No comments

Früh – Kölsch

  By , ,

Früh Kölsch 4,8%

Jumbon Alkosta löytyi Frühin Kölschiä (kölniläinen suodatettu pale ale) kesän “helteillä” viilentämään. Tovereiden kuvausten perusteella tuore kölssi on sitä itseään ja parhautta. Miten on tuontipullon laita?

Lasissa olut muistuttaa lageria; kirkkaan keltaista ja hiilihappoista olutta kruunaa kermainen, vaalea ja lyhyt vaahto, jota seuraa kevyt ja miellyttävä pitsi. Tuoksultaan kölsch on hedelmäinen ja raikas kevyen humaloinnin komppaamana. Myös asiaa tuntevampien tovereiden mielestä oluessa oli hyvä tuoksu.

Lagermainen kirkas ja hillitty maku saa seurakseen alemaista hedelmäisyyttä. Valitettavasti olut myös maistuu hiukan epämiellyttävän ummehtuneelle.Suutuntumaltaan olut on hyvin hiilihapotettu, hapan ja katkera jälkimaultaan. Tältä osaa olut muistuttaa kölschiä. Olut on miellyttävän kevyt juotava ja hinnaltaan alkon alakastissa, mutta tyylille ominainen raikkaus puuttuu.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 60/100

Pitänee kokeilla hanatuoretta kamaa omalla tulevalla ekskursiolla!

 

No comments

Anchor Brewing – Liberty Ale

  By , ,

Liberty 5,9%

Ancor Brewingin Liberty Ale kunnioittaa amerikkalaista patrioottia, Paul Revereä ja hänen historiallista ratsastustaan Amerikan vallankumouksen aikana. Olutta mainostetaan perinteisin craft beer -menetelmin pantuna ja hiilihapotetuksi ”bunging/spunding” -tyylillä, joka on käytännössä oluen pullottamista hiukan keskenkäyneenä, jolloin olueeseen saadaan pehmeämmät hiilihapot. Liberty Ale on myös ensimmäisiä kieltolain jälkeisiä american ipoja.

Olut on mahonkisen hunajaisen sävyinen, kirkas ja hyvin hiilihapotettu. Kruunaajana on vahva, mutta lyhyt vaahto ja kermainen, säilyvä pitsi. Tuoksultaan olut muistuttaa jotenkin merta; hienoinen happamuus ja kevyt runko luovat raikkaan, mutta vahvan kuvan. Kokonaisten Cascade -humalakäpyjen käyttö antaa sitruunaista ja kukkaista aromia.

Kevyt makea aromi hämäsi minua olutta maistaessa: Liberty Ale on hyvin kuiva ja happaman katkera, jopa suolainen! Tämä katkeruus jatkuu myös jälkimaussa. Lähes kuuden prosentin volttimäärä ei silti tunnu olutta juodessa. Olut on erittäin täyteläisen oloinen, vaikka onkin kevytrunkoinen.

Anchorin Liberty Ale teki minut erittäin kiinnostuneeksi tästä San Fransciscolaisesta panimosta, joka on myös tuonut steam beer -oluttyylin maailmalle takaisin (valitettavasti alkon valikoimasta kyseistä höyryolutta ei löydy). Haalin kyseisen panimon tuotteita käsiini tästedes, kun vain pystyn.

Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 76/100

Erittäin mielenkiintoinen olut!

 

No comments

Radbrew – Beerman

  By , ,

Beerman 4,7%

Radbrewin hiukan rungokkaampi session IPA iski silmääni etenkin etiketissä seikkailevan ”Beermanin” (Megamanin paras muoto) vuoksi. Oluen mallaspohjaan on lisätty karamellimaltaita sekä vehnää, humalina Citraa sekä harvemmin Suomessa käytettyä El Doradoa.

Beerman on ulkonäöltään hunajainen, hiilihappoinen ja kirkas. Oluen pinnalle muodostuu lyhyt ja kevyt vaalea vaahto. Tuoksultaan olut nojaa vahvasti amerikkalaiseen humalointiinsa, vaikkakin taustalla on pieni vehnäisyys ja karamellimaltaan makeus.

Maultaan Beerman tuotti pienen pettymyksen. Hedelmäisten humalien maku ja katkeruus peittyy liian vahvasti runsaan mallasrungon alle. Täyteläisyydestä huolimatta olut on suutuntumaltaan mukavan raikkaahko ja kyllä sitä katkeruuttakin irtoaa jälkimaussa voimakkaammin, kuten myös lievää happamuutta. Beerman sopisi varmasti hyvin hiukan tukevammialle aterioalle kuin kevytrunkoisemmille ipoille suosittelisin.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 67/100

Kyllä tällä seuraavalle tasolle pääsee.

 

No comments

Hopping Brewsters – Thora @CBH2017

  By , ,

Thora 4,9%

Hopping Brewstersin Thoraa on muistaakseni tullut ennenkin maistettua olutfestareilla. Tällä kertaa otin kyseisen muinaisoluen maistoon tarpeeksi ajoissa, jotta siitä vielä jotain sanottavaakin riittää jälkipolville.

Samean vaaleanpunainen Thora tuoksuu marjaisen makealta, yrttiseltä sekä sitruksiselta eli hapokkaalta. Etenkin happamuus iskee vahvasti olutta maistaessa, menee jopa hampaat irveen! Lisää maistellessa tulee myös purkka tai hattara mieleen, sellainen hiukan tahmea makeus. Vahvempaan serkkuunsa Grimriin verrattuna Thora on raikkaampi ja helpommin lähestyttävä gruitti. Aika oli kullannut muistot eli olut ei ollut aivan yhtä hyvää kuin muistin, mutta jos vaihtoehtoisia oluita on etsimässä, kannattaa ehdottomasti kokeilla!

No comments

Bidassoa – Nexus @CBH2017

  By , ,

Nexus 10,2%

Craft Beer Helsingin tarjontaa kierrellessäni päädyin baskilaisen Bidassoan panimon kojulle, jossa ei jostain syystä ollut liiemmälti asiakkaita. Kaikki taisivat olla jonottamassa Omnipollolle tai lataamassa lisää rahaa maksukortilleen.

Pintapuolisen tarkastelun perusteella tapahtuman ainoa belgiquad Nexus on lasissa erittäin maittavan tummanpunainen, luonnonvaalealla vaahdolla. Vahvempien belgioluiden tapaan se tuntuu vahvalta ja keveältä yhtäaikaa, aromien pitäytyessä imelän siirappisessa rusinassa ja raikkautta tuovassa sitruksessa. Suussa olut on miellyttävän täyteläinen, mutta kivan raikas samanaikaisesti, joka mielestäni on merkki onnistuneesta tämäntyyppisestä oluesta. Nexus antoi mielestäni jopa madeiramaisia vivahteita!

Etukäteen tutkimieni oluiden joukosta Bidassoan Nexus ylsi aika korkealle sijalle, kun oli aika itse oluiden maistamiselle. Suosittelen kaikille CBH:ssa kävijöille.

 

No comments

Teerenpeli – Savanni Samu

  By , ,

Savanni Samu 4,5%

Suomen ensimmäisiin pienpanimoihin kuuluvan Teerenpelin tuotteet ovat jääneet blogissamme hiukan unholaan, joten on aika korjata asiaa. Teerenpelin uusi kesäolut on maustettu passionhedelmällä sekä etelä-afrikkalaisella single hop-humalalla. Ulkonäöltään olut on samean ja tumman hunajainen, lyhyellä vaalealla vaahdolla sekä pienenpienellä pitsillä. Olut näyttää hiilihappoiselta ja raikkaalta.

Heti ensi nuuhkaisulla passionhedelmän aromit valtaavat nenän. Hedelmän tuoksua voisi kuvailla jopa pistäväksi. Taustalla on kevyt maltainen makeus sekä hentoinen humalan aromi. Jos passionhedelmästä tykkää, tuoksu lupaa lähes yksinomaan sitä!

Makua dominoivan passionin makean happamuuden lisäksi oluessa on pieni suolainen sivumaku. Olutta juodessa hiukan harmittaa Samun yksiulotteisuus; pieni lisärunko mallaspohjassa ja hiukan vahvempi humalointi olisi voinut parantaa kokonaisuutta. Olut on joka tapauksessa raikas kesäinen ale, jota kannattaa etenkin kyseisen hedelmän ystävien maistaa! Muiden tovereiden kanssa keskustellessa mielestämme olut välttää myös panimolle toisinaan ominaisen tunkkaisuuden.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 68/100

Hyvä veto Teerenpeliltä.

 

No comments

Põhjala – Kreuzberg

  By , ,

Kreuzberg Berliner Weisse 3,5%

Jälleen kerran vierailtuani Tallinnan Uba & Humalissa mukaani tarttui muutama jokeriolut, joihin Põhjalan Berliner Weisse kuului. Matkakumppanini rakastaa koiria, joten heti pullon etiketin nähdessään hän suositteli ostamaan. Kieltämättä, oluen etiketöinti on hyvin tyylikäs ja boheemi; Põhjalalla on ilmeisesti oikea tämän oluttyylin tuotesarja, joihin jokaiseen on päätynyt Berliinin kaupunginosa kylkeen!

Lasissa Kreuzberg on heinäisen keltainen ja samea, jonka pinnalle muodostuu heikko pieni vaahto. Olut vaikuttaa raikkaalta ja hiilihappoiselta. Tuoksultaan olut on ehtaa Berlineriä; happamuus ja raikas sitruksinen hedelmäisyys ovat vahvasti esillä, taustalla pieni suolaisuus ja hiivaisuus.

Maultaan olut on pistävän hapan ja raikas. Kauramaltaan käyttäminen antaa Kreuzbergille hiukan lisärunkoa, joka on tervetullut lisä. Pieni vetisyys löytyy kyllä silti taustalta. Maitohappoinen jälkimaku jää leijumaan kielen päälle. Ensi turistimatkallani Tallinnaan etsin varmasti panimon muita Weissejä, niin vakuuttavaa oli tällä kertaa!

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 31/40

Arvosana: 72/100

Taas laatukamaa yhdeltä Viron parhaalta panimolta.

 

No comments

LimeWehnä

  By ,

Onnistuneen Greippi Alemme jälkeen korvani taakse jäi muiden hedelmien käyttö oluen panemisessa. Kun sitten oli aika miettiä, millaisen vehnäoluen haluamme panna, päätimme maustaa sen limellä! Taustalla oli myös idea thai -tyyliin maustetusta oluesta, mutta etenemme nyt yksi ainesosa kerrallaan.

Välttääksemme bavarialaisen vehnäoluen banaanin ja neilikan aromeja, päätimme tehdä tällä kertaa amerikkalaisen version vehnäoluesta; käytämme amerikkalaista, neutraalimpaa pintahiivaa sekä vain n. 40% vehnämallasta. Lisäämme reseptiin myös puolisen kiloa pilsnermallasta, jotta oluesta tulisi sopivan rapsakka ja hiukan keksimäinen. Lisäämme keittovaiheessa limen kuorta ja sekundääriin itse limen lihaa.

lisukkeiden ja kemian mittauksia

Olemme miettineet yleisesti käyttämäämme mäskäysaikataulua uudelleen. Koska nykymaltaat ovat aika pitkälle modifioituja, emme tarvitse nk. proteiinilepoa. Tämä helpottaa panopäivänä kivasti! Testaamme myös, miten Grainfather handlaa vehnäisemmän mallaspuuron.

Hallertau Blanc on vanhan jalohumalan uusi, trooppisempi iteraatio, jossa voi havaita kukkaisia, passionhedelmäisiä ja greippimäisiä aromeita. Kyseisen humalan ja limen pitäisi pelata hyvin yhteen.

Resepti näytti kutakuinkin tältä:

Maltaat:

2,1 kg Viking Zero Pale Ale Malt (48%)

1,6 kg Viking Vehnämallas (36%)

0,5 kg Viking Organic Pilsner (11%)

0,2 kg Viking Caramel Wheat (5%)

Mäskäys:

65 ºc / 90 min                                                

78 ºc / 5 min

Voimakas keitto

Humalat (60 min keittoaika):

~1,5 g/l Hallertau Blanc pellettejä, keiton alkaessa.

~0,9 g/l Hallertau Blanc pellettejä, kun 5 min keitosta jäljellä.

Extrat:

40 g limen kuorta, kun keitosta 13 min jäljellä.

(Sekundäärikäymisen aikana lisäämme 250 g limen lihaa viideksi päiväksi.)

Hiiva:

Mangrove Jack’s US West Coast M44, 10 g

Limewehnä on ollut tähän mennessä yksi nopeimmista panoistamme. Vehnäinen mäski huuhtoutui kamalan nopeasti ja vierre keittyi voimakkaasti kuplien. Vierre maistui hyvälle ja lime antoi kivan lisävivahteen. Parin viikon päästä sitten kriittisempää maistoa!

LimeWehnä valmiina primääriin.

Sekundääri & tuore limen liha

No comments

Mathildedalin – Kantaja

  By , ,

Kantaja 4,5%

WhyJoinissa kouraani tarttui pullo Mathildedalin Kantajaa, jonka kyljessä on kuva kylän satamasta (viittaamaan entisajan porterin eli kantajan ammattiin) ja johon on lisätty aromikasta uusiseelantilaista humalaa. Matalan prosentin porterit ja stoutit ovat olleet pettymyksiä minulle, mutta kyseinen kyläpanimon oluisiin haluaisin luottaa.

Lasissa olut vaikuttaa kevyeltä, mutta on silti synkän musta. Pinnalle muodostuu luonnonruskea vaahto, joka jättää jälkeensä kivan pitsin. Hiilihappoisuus näyttää myös olevan kohdallaan.

Tuoksussa havaitsen lakritsia ja paahteista kahvia. Olut tuntuu kuivalta ja hiukan katkeralta. Taustalla on myös suklainen aromi. Olut on maultaan paahteinen, kahvinen ja kevyt, muttei ihan vetiseksi asti kuitenkaan. Trooppinen humalointi tasapainottaa paahteista ja maltaista runkoa mukavasti. Jälkimaussa katkeroa ja kevyttä täyteläisyyttä. Kantaja on oikein hyvä kevyen kaliiberin porteri, joka pelastaa minut vetisten laittiportterien kiroukselta!

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 65/100