Stone – Xocoveza

Xocoveza 8,1%

“For the Holidays & into the New Year”

Berliiniläisen Stonen joulumausteiseen mokkastouttiin on lisätty aika liuta aineksia; oluesta löytyy ohraa, vehnää, kauraa, laktoosia, kaakaota, kahvia, pasilla -chiliä, kanelia, vaniljaa sekä muskottipähkinää! Listaa lukiessa hiukan huolettaa, onko nyt yritetty vähän liikaa.

Hyvin runsas luonnonruskea vaahto peittää sysimustaa olutta, jossa näyttää olevan karbonaatiokin kunnossa. Heti tölkin auetessa kaikki mausteet iskevät sieraimiin voimalla. Taustalla kahvi on myös voimakkaasti läsnä. Kylmänä Xocoveza tuntuu aika juotavan oloiselta, ei liian tujulta, mutta lämmetessä tuoksu monipuolistuu ja syvenee.

Makean kahvinen kaneli puskee päälle ärhäkkäästi olutta maistaessa. Mausteet pelaavat hyvin oluen muiden komponenttien kanssa yhteen, eivätkä puske liian vahvasti. Oluen lämmetessä maku muuttuu kuten tuoksukin, lisäksi laktoosi tuntuu maistuvan enemmän. Ylipäätään Xocoveza alkaa muistuttaa mausteista kahvilattea! Jälkimaussa kitkerä happamuus sekä pieni chilin potku ovat hyvä lopetus. Olut on aika täyteläinen, mutta silti helpompi juoda kuin useat lajinsa vahvemmat edustajat.

Kaiken kaikkiaan kanelia oli ehkä liian paljon, jotta suklaa ja kahvi olisivat täysiin oikeuksiinsa päässeet. Oluen lämmetessä asiat kuitenkin jokseenkin korjautuvat. Tovereiden kesken olutta verrattiin jopa Omnipollon Noaa vastaan, eli hyvässä seurassa ollaan. Alkureaktio olueeseen oli vähän viileämpää, joten kannattaa olla kärsivällinen ja nauttia Stonen Xocovezasta rauhassa!


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 16/20
Maku: 15/20
Suutuntuma: 6/10
Kokonaisuus: 30/40
Yhteispisteet: 76/100


 

Hartwall – Lahden Erikoisjoulu

Lahden Erikoisjoulu 4.7%

Hartwallin Lahden Erikoissarja on päätynyt jo joulupöytään asti!

Erikoinen Jouluolut on ulkonäöltään kirkas, hiilihappoinen ja aika tumman mahonkinen. Sen pinnalle muodostuu hyvin runsas, luonnonvaalea vaahto, joka säilyy pitkään kaadon jälkeen. Tuoksultaan olut on makean maltainen ja hiukan metallinen. Taustalla tuntuu myös keveä katkero, muttei kovin vahvasti.

Lahden Erikoisjoulu on miellyttävän tasapainoinen maultaan. Paahteinen suklaa, hento happamuus ja ihan vähän kitkerä taustamaku luovat muuten pehmeälle pohjalle kivaa monipuolisuutta. Jälkimaultaan olut on täyteläinen, mutta lyhyt ja hiukan hapan.

Nätin näköisen ulkokuoren alla on ihan juomakelpoinen tumma lager, joka on maitokauppavalikoimasta helppo valinta joulupöytään. Olut sopii varmasti kinkun ja laatikoiden kanssa kyytipojaksi.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 23/40
Yhteispisteet: 59/100


 

Teerenpeli – Talvi Olut

Talvi Olut 4,5%

Teerenpelin Talvi Olut on yksi sesongin uutuuksista, jota näki jopa mainostettavan sosiaalisessa mediassa. Kyseessä on tumma milk ale eli laktoosia ja sensellaista.

Parin sentin luonnonvaalea vaahto peittää mustaa alea ja lasin reunoilla on hiukka rusehtavuutta havaittavissa. Vaikuttaa jotenkin kevyeltä. Tuoksussa on kuitenkin yllättävä määrä aromikkuutta. Paahteisuus, maltaan ja laktoosin makeus tuoksuvat päällimmäisenä, taustalla lymyilee kahvinen/maitosuklainen aromi. Osaa tovereista oluen tuoksu hämmensi, eikä välttämättä hyvällä tavalla.

Houkuttelevat tuoksut ovat aiemminkin johtaneet toverit pettymyksellisiin makuihin, valitettavasti myös tälläkin kertaa. Tumma paahteisuus, kevyt laktoosi ja pieni hapokkuus maistuvat muuten ohuessa oluessa. Talvi Oluen maistaminen aiheutti jopa vihaista avautumista tovereiden kesken ja yhteiseksi kommentiksi muodostuikin: “Ei todellakaan vuoden jouluolut”. Oluessa käytetyt lisukkeet eivät oikein peitä lopulta kitkerää ja ohutta suutuntumaa, mutta yritystä näin kevyeksi olueksi löytyy. Kuitenkin, kuten yksi tovereista julisti: “Yritys ei riitä!”.


Ulkonäkö: 7/10
Tuoksu: 12/20
Maku: 6/20
Suutuntuma: 3/10
Kokonaisuus: 10/40
Yhteispisteet: 38/100


 

Tovereiden jouluolutkalenteri 2017

Muutaman Suomen satavuotista itsenäisyyttä juhlistavan oluen jälkeen siirrymme jälleen joulu- ja talvioluiden pariin. Kuten viimekin vuonna, olemme tovereiden kesken maistelleet mielenkiintoisimpia kylmän kauden sesonkioluita niin Alkosta, maitokaupoista sekä ulkomailta. Epäilimme listan jäävän tänä vuonna lyhyeksi, mutta ilmeisesti useimmat panimot panostavat jouluun uusilla erikoisoluilla. Kalenteria lukevan on syytä varautua niin perinteisiin suomalaisiin jouluoluisiin, kuin hiukan erikoisempiin ulkomaisiin. Toivottavasti autamme jälleen janoisia oluen ystäviä löytämään itselleen parhaan talvisen lämmittäjän!


Päivittäin kasvava lista:

[catlist name=”Olutkalenteri2017″ orderby=date order=asc numberposts=-1 author=yes date=yes]


 

Vakka-Suomen Panimo – Prykmestar Talviolut

Vakka-Suomen panimo meille twiitissään suositteli talvioluttaan kinkun kanssa, joten pakkohan tuota oli testata.

Väriltään olut on tummanruskeaa, jopa mahonkista, hieman läpikuultavaa ja jättää mukavan vaahtoreunuksen pintaansa. Tuoksussa voi havaita vahvaa maltaisuutta.

Maultaan talviolut on makeahko ja tumman maltaan maku tulee selvästi esille. Suuhun jää kiva jälkimaku.

Suutuntuma on tasainen ja ehkä omaan makuun hieman liian vetinen. Voisi kaivata hieman lisää runkoa. Silti erittäin virkistävä.

Prykmestarin talviolut on perushyvä lager ja jatkaa samaa hyvää linjaa mihin on muissakin Vakka-suomen panimon oluissa tottunut. Se ei erotu muista samantyylisistä oluista mitenkään erityisesti, mutta maistuu varmasti vaikkapa saunan tai hiihtolenkin jälkeen.

Ja sopii tämä nautittavaksi myös kinkun kera.


Ulkonäkö 5/10

Tuoksu 9/20

Maku 9/20

Suutuntuma 5/10

Yleisesti 19/40

Yhteensä 47/100


 

Brewdog – Santa Paws

Santa Paws 4,5%

Brewdogin viskimaustettu jouluale on yksi harvoista ruokakauppojen ulkolaisista jouluoluista, eikä syyttä. Voin suoralta kädeltä sanoa ostavani yhden Santa Pawsin omaan joulupöytääni.

Lasissa Santa Paws on tumman mahonkinen ja vuotaa tummaa punaa valoa vasten. Olut vaahtoutuu kivasti, mutta kyseinen kuohu laskee myös nopeasti. Tuoksussa ovat päällimmäisinä makeus, lievä terva/savu sekä jouluisen luumun aromit.

Tämä olut tuo maussaan juuri sitä joulun henkeä, mitä toivoin; siirappinen hedelmäisyys ja sen vastapainona oleva turpeinen lämpö tuovat mieleen lumisateen keskellä olevan mökin ja lämpimän takan. Suutuntumaltaan olut on täyteläinen, mutta vahvempi alkoholin tuoma lämpö olisi nostanut oluen korkeammalle sijalle. Suosittelen lämpimästi jouluruokien kanssa. Muistakaa nauttia Santa Paws rauhassa, kiireettä!


Ulkonäkö: 6

Tuoksu: 15

Maku: 15

Suutuntuma: 6

Kokonaisuus: 29

Arvosana: 71

Miellyttävä lisä joulupöytään.


Põhjala – Must Kuld, Cherry Edition

Aika taas maistella Vironmaan tuliaisia. Tällä kertaa Eestin ykköspanimon Põhjalan sysimustaa porteria.

Lasiin kaadettaessa vaahtoa tulee valtavasti. Jopa ylitsevuotavasti kuten allekirjoittanut sai kokea. Eikä vaahdolla ole aikomusta kadota mihinkään sinä aikana kun olutta lasissa riittää. Mukava nähdä vaihteeksi oluita joista on myös silmänruokaa nautiskelun ajaksi. Ulkonäöltään olut vaikuttaa tavanomaiselta porterilta: Mustaa kuin yö.

Tuoksu tuo tullessaan erittäin vahvasti suklaata, kahvia, mallasta ja kirsikkaa. Laktoosi tuo oman lisänsä keitokseen. Kaikki siistissä tasapainossa toistensa kanssa. Lämmettyään tuoksu on kuin vahvassa ja hyvässä kahvissa.

Ensimmäinen suullinen tuo tullessaan yllätyksiä. Ulkonäöstään huolimatta porter ei ole lainkaan raskas, vaan erittäin helposti juotava ja melkeinpä raikas. Kirsikka tekee itsensä näkyväksi, sillä se on ensimmäinen asia jonka oluessa maistaa. Maku ei kuitenkaan ole turhan ylimalkainen, vaan tukee raikkauden vaikutelmaa. Olueeseen lisätty laktoosi tuo muuassaan miellyttävää makeutta ja  sopii hyvin yhteen kahvin paahteisuuden kanssa. Jälkimaku on reilun kahvinen ja säilyy todella pitkään. Yksi parhaista jouluoluista joita on  tullut maistettua!

Suutuntuma on pehmeä ja silkkinen. Oikein miellyttävää ja sopii yhteen jo aiemmin mainitun raikkauden kanssa.

Yleisesti voisin sanoa että nyt osui kohdalle erittäin mainio portteri! Kirsikka portterissa on jotain mitä harvemmin tulee maistettua, mutta se sopii tähän mustaan juomaan kuin nenä päähän. Muutenkin olut on juhlaa kaikille aisteille. Mikään ainesosa ei puske liiallisesti lävitse vaan pikemminkin kaikki tukevat toisiaan erinomaisesti.

Jos etsit raskaan joulupäivällisen jälkiruoaksi jotain maultaan täyteläistä ja jouluista, mutta silti helposti juotavaa olutta, “täs siul on sellane”.


Ulkonäkö 8/10

Tuoksu 17/20

Maku 18/20

Suutuntuma 8/10

Yleisesti 37/40

Kokonaisarvosana: 88/100

Kovat ovat oluen pisteet, mutta hyvää sopii kiitellä!


 

Stallhagen – Brewdolf The Reinbeer

Päivän olut on vaihteeksi talvisesonkia varten tehty. Houkuttimena on käytetty poroja ja käsityötä, ja mielestäni ihan hyvin siinä on myös onnistunut!

Ulkonäöltään olut ei tarjoa vau-elämystä, mutta onnistuu täyttämään nätin tuntomerkit. Tasainen vaahto joka jää kauniisti vellomaan.

Väriltään olut on lämmin, tuo mieleen pihkan tai siman. Lyhyesti kuparinen. Lämmin on päähän iskevä mielikuva!

Tuoksusta tulee mieleen  ensimmäiseksi mausteinen belgi, joka on kohderyhmästä riippuen hyvä tai huono asia. Minun mielestäni siltä väliltä, eli onnistunut mausteinen jouluoluen tuoksu.

Lopulta yllättävän raikas, vaikka kuivaakin hieman suuta alkuun. Todella pehmeä, melkein parempi lämmettyään mutta kylmässäkin on puolensa.

Kokonaisuutena jeppis maltainen ja mausteinen olut jossa hienoista ruismaisuutta mukana. Odotin kylläkin enemmän, mutta jääkaapin kylmyydestä lämmettyään tämän oluen parhaat puolet oikeastaan vasta tulevatkin esiin. Kiva, kevyehko kalja. Ei vallitse pöytää mutta toimii varmasti hyvin ruoan kaverina.

 


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Arvosana: 65/100

Helppo ja toimiva ruokaolut!


Põhjala – Jõuluöö

Voi pojat, Põhjala – vieläkään en ole täältä huonoa olutta saanut, ja mitä nyt olen lueskellut tuskin saan nytkään. Vuorossa siis Põhjalan Öö :stä  jouluisempi versio eli Jouluöö.

“Sametine Porter, Laagerdatud, Kakaoubade, Värskete Vaniljekaunade ja Tammekuubikutega” – Suora käännös olisi ”Samettinen Portteri, Kypsytetty Kaakaopapujen, Tuoreiden Vaniljatankojen ja Tammilastujen kera” tai sitten ihan vain kansankielellä ”herkkua, pjerkele”.

Oluessa vaikuttavia ainesosia ovat mm. Cara pale-, Cara 150-, Carafa Special II-, Munich ja jonkinsortin suklaamallas + kaura. Humalointi Columbus ja Goldings. Sopan kruunaa vaniljatangot, jotka tuovat suklaan lisäksi toisen vallitsevan elementin. Prosentteja löytyy 8%, pullo Alkosta ja parasta ennen 31.10.2017.

Olut on nautintahetkellä hieman yli huoneenlämmön, kylmänä ei tarjonnut niinkään suurta makuelämystä kuin olisi toivonut – siksipä hieroin lasia tovin käsissäni.

Vaahto oli melkoinen, avattuani hyppäsi maailmaan – lieneekö pullo kolissut matkalla. Väri on kauniin kahvimainen, ei jätä pitsiä ja katosi 5 minuutissa täysin. Tuoksuu siltä miltä mainostaakin – paljon suklaata, vaniljaa ja tammisuutta. Sen suurempia en osaa erotella.

Maultaan runsaan suklainen ja yllättävän vaniljainen tuoksuun nähden, kevyt katkeruus ajelee sitten ylitse ja hento tammen tuoksu jää suuhun vellomaan. Suutuntuma pehmeä, silkkinen, lämmin. Ei maistu alkoholi läpi pinnaakaan, mutta lämmittää mukavasti.

Tästä on oikeastaan hankalaa sanoa, että onko kyseessä hyvä jouluolut vai ihan vaan todella hyvä olut. Hyvä tumma portteri on erinomainen rauhallisesti nautittavaksi, mutta henkilökohtaisesti saattaisin kääntyä joulupöydässä raikkaampien ja vahvemmin humaloitujen tuotteiden puoleen, noin niinkuin vastapainoksi raskaalle ruokapöydälle.

Mielestäni jännää, että jouluisuus tarkoittaa niin usein raskaita makuja.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 17/20

Maku: 19/20

Suutuntuma: 10/10

Kokonaisuus: 38/40

Yhteispisteet: 93/100

Ehdoton ostos, mutta kannattaa käyttää omaa harkintaa jos tahtoo tämän joulupöytään. Ansaitsee tulla nautituksi yksin, rauhassa ja ilman häiriötekijöitä.


 

Nøgne Ø – Rød Jul

rodol1

Nøgne Ø tarjoilee talven sesonkiin suuntäydeltä muutakin kuin Finno-Ugrilaiseen suuhuni taipumatonta oluen nimeään “Nøgne Ø Rød Jul”. Kyseessähän on siis 8-volttinen ilmeisesti aprikoosilla ja viikunalla (tuoteseloste Norjaksi ja allekirjoittanut ymmärtää sitä varauksella ja puhuu lähinnä aamuöisin) maustettu imperial IPA. “Rød, Röd, Red, Punainen” – no niinhän se onkin, vaikkei tämä ehkä kuvien kautta edukseen välity. Kaamos kurjine luonnonvaloineen teki kaikkensa kuvaussessioni sabotoimiseksi. Väri on kyllä sen verta mielenkiintoinen, että olut ansaitsee bonuskuvan boostatussa spottivalossa:

rodol2

Det er rødt

Röödjuul kerää päälleen maltillisen vaalean vaahdon, joka ei kuitenkaan viivy aattoon asti, vaan katoaa piakkoin tuopin ulkokehälle väijymään minimaalisena rinkulana. Tuoksussa puskee läpi voimakas hedelmän aromi – aprikos, kanskje? Tätä hedelmäistä, ehkä myös jopa luumuista tuoksua tukee monivivahteinen humalointi, jonka taustalta saattaa saada kiinni makeasta maltaisuudesta. Makupuolella Norjalainen vetelee oikeista naruista: alkua hallitsee hedelmäinen ja karamellisen maltainen pyörähdys, joka liukuu äkkiä havuisen humaloinnin kautta tiukkaan, pitkäkestoiseen katkeroon. Mielenkiintoinen.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 33/40

Arvosana: 80/100