Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kukko Red Ale

Viimeisenä Laitilan paketista testiin pääsee Kukko-sarjan uutuus: Kukko Red Ale

Laitilan uutuusolut on brittiläisillä humalilla humaloitu irkkutyylinen red ale, jossa väriä ja suutuntumaa tuomaan on käytetty mm paahdettua ohraa.

Ulkonäöltään olut on kirkasta, kuparinpunertavaa ja erittäin kevyellä vaahdolla viimeistelty.

Tuoksussa on havaittavissa hillittyä sitrusta, kuivattuja hedelmiä kuten taatelia ja luumua sekä makeaa, keskipaahteista mallasta.

Maku itsessään on hedelmäinen mutta ehkä hieman imelä. Jotenkin on fiilis että nykyisin karamellimaltaita käytetään ajatuksella “ehkä sittenkin vähän lisää” koska vastaan tulee jatkuvasti oluita joissa imelyys tunkee voimalla vastaan. Suutuntumaltaan olut on kuitenkin helposti juotavaa ja kevyen oloista, mutta hörpyn jälkeen suuhun jää vähän karamellinen kerros.

Loppujen lopuksi Kukko Red Ale on kevyt ja helposti juotava janonsammuttaja, mutta ongelmana on että se lupailee mielenkiintoisia makuvivahteita, mutta ei täytä lupauksiaan.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 21/40

Yhteensä: 60/100

Kukko Red Ale on mielenkiintoinen lisä Laitilan oluisiin, mutta ei ihan muiden veroinen.


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kukko Helles 5%

Toisena oluena Laitilan maistelupaketista tulee arvosteltavaksi uusi versio Kukko Hellesistä.

Kukon Hellesiähän on saanut kaupoista jo kauan ennen uuden alkoholilain muutosta ja se on maistunut kansalle niinkin hyvin että Laitilan oluille epätyypilliseen tapaan (poislukien Lager ja Pils-oluet) sitä myydään jopa monipakkauksissa. Jopa länsinaapurimme ihastuivat Hellesiin siinä määrin että se sai ansaitusti tittelin Systembolagetin myydyimpänä pienpanimo-oluena. Nyt Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on tuonut tästä markkinoille uudistetun version, joka mukailee enemmän pienpanimo-oluille tyypillisempää nelosoluen tasoa.

Lasiin Kukko kaatuu kirkkaana ja vaalean pihkaisen värisenä. Vaahto on valkeaa ja jättää lasin reunoille pinnan aletessa oikein kivan pitsin.

Tuoksussa on vanhaa tuttua: vahvaa viljaisuutta ja leipäisyyttä. Oluttyylille tyypillinen makeus paistaa myös vähän läpi ja osalle tulee mieleen jopa vierremäinen aromi.

Maku on vahvan maltainen mutta silti miellyttävän pehmeä. Pieni katkeropiikki iskee loppumaussa mutta oluen hieman paksumpi suutuntuma nielaisee tämän nopeasti ja jättää jälkeensä makeaa mallasta.

Vaikka alkoholiprosentti on noussut uudistetussa Hellesissä vain 0,3% (vahvuus siis 5,0%), on uudistus oikein mainio. Vähän paksumpi runko tukee olutta kivasti ja tekee vanhasta hyvästä vieläkin paremman.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu 10/20

Maku 13/20

Suutuntuma 6/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 62/100

Uusi kukko sopii erinomaisesti vaikkapa terassiolueksi.


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kellererbier

Laitila muisti taas Oluttovereita paketilla josta paljastui mm. nyt arvostelussa oleva Laitilan Kellererbier.

Nimensä olut on saanut Saksalaiselta Hubert Kellereriltä jonka Panimomestari Ville Vilen tapasi matkallaan vuonna 2018 etsiessään sopivaa Perle-humalalajiketta uuteen olueeseen. Herr Kellererin viljelemä humala osoittautui ensiluokkaiseksi ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas päätti nimetä uusimman yhden tuotantoerän oluensa Kellererbieriksi tämän ammattitaitoa kunnioittaekseen.

Ulkonäöltään olut on kullankeltaista ja vähän utuista. Valkoinen vaahto kruunaa tuopillisen ja pieni hapokkuus vain korostaa miellyttävää vaikutelmaa.

Tuoksussa on havaittavissa leipäistä mallasta sekä aromikasta, tuoretta ja runsasta humalaa. Perlen etsintäreissu tuotti siis hyvää tulosta. Oikein tyylille sopivaa.

Ensimmäinen huikka olutta jättää suun kuivaksi ja täyttää sen vahvalla leipäisen maltaan maulla. Jälkimaku on puhdas ja tuo pienen katkeron mukanaan. Jotenkin tuoksusta olisi voinut olettaa huomattavasti vahvempaa katkeroa, mutta hyvin tämäkin ajaa asiansa.

Suutuntuma on vahvan hapokas, ehkä vähän liiankin mutta humala ja mallas ovat sopivasti tätä tasapainottamassa.

Olut itsessään on perinteinen saksalainen Kellerbier. Helppoa ja raikasta juotavaa joka jättää suun sopivan kuivaksi. Kelpo olut kuumille kesäpäiville tai ihmeellisen lämpimälle keväälle. Joka tapauksessa olut olisi ehkä kaivannut hieman moniulotteisempaa humalointia jotta kokonaisuus olisi ollut yhtenäisempi.

Hassuna yhteensattumana Oluttoverit tekivät juuri arvostelunsa ohessa omaa Kellerbieriään jossa myös pääosassa on Perle-humalalajike. Aika näyttää mitä siitä tulee.


Ulkonäkö 9/10

Tuoksu 16/20

Maku 14/20

Suutuntuma 6/10

Kokonaisuus 28/40

Yhteensä 73/100

Hyvä olut josta yksi huikka saa haluamaan toista.


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Mämmi Cream Stout

Laitilan Mämmi cream stout 5,5%

Näin kesäheilteiden paahtaessa kuositamme janoamme Laitilan Mämmistoutilla, joka on siis makea stoutti johon on lisätty Kymppi Mämmiä kyytipojaksi makua antamaan. Meillä on oma versiomme mämmityylisestä oluesta, joten mielenkiinnolla kokeilemme muiden tulkintoja aiheesta.

Ulkonäöltään Laitilan Mämmi on lähes erinomainen, lyhyellä ja ohuella vaaleanruskealla vaahdolla ja pimeällä, kermaisella rungollaan. Makea, mämminen tuoksu tuo mieleen nuorena puolipakolla syödyt mämmiannokset pienellä kerman lisäyksellä. Nykyäänhän mämmi menee jo pakottamattakin, joten tätä mämmiolutta jopa odottaa innolla. Tuoksultaan olut on siis ehtaa sweet stouttia, imelletyn rukiin twistillä.

Yllätyimme oluen juotavuudesta ja siitä, kuinka hyvin mämmi sekoittuu muuhun stouttiin aika saumattomasti. Paahteinen mallas kyllä tuntuu taustalla vähän, mikä leikkaa hyvin muuten aika makeaa kokonaisuutta. Ruis maistuu läpi vahvasti mutta ei missään nimessä pahalla tavalla. Joka huikan jälkeen makua jopa odottaa! Makeaa alkupuraisua seuraa kasvava katkera paahde joka huipentuu erittäin ruisleipämäiseen jälkimakuun.

Tovereiden mielestä jos laktoosia vähennettäisiin, olut uppoaisi hyvin helposti Black Alena tai Schwarzbierinä. Ja pakko myöntää, että Laitilan Mämmistout on parempaa kuin oma ensimmäinen yritelmämme samasta..


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 31/40

Yhteispisteet: 78/100

Laitilan Mämmistout tulee koristamaan tuoppejamme seuraavana pääsiäisenä


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kukko Vehnä

 

 

Kukko Vehnä 5,5%

Alkoholilakiuudistusten jälkeen useat panimot uudistavat tuotteitaan hiukan voimakkaammilla prosenteilla. Laitilan vehnäolut kuuluu tähän kastiin myös.

Vehnäkukko näyttää lasissa hiukan samealta ja kultaisen/heinänkeltaisen sävyiseltä. Lopputulos muistuttaa perinteistä pale alea aika vahvasti. Hiilihappoja oluessa on ihan kiitettävissä määrin. Aromimaailmaltaan olut on hyvin banaanivetoinen. Tuoksu muistuttaa jopa banaanilikööriä. Maun olettaisi siis olevan aika makean banskumainen.

Vaikkakin banaani maistuu selvästi olutta maistaessa, ei se dominoi yhtä voimakkaasti kuin tuoksussa. Lisäksi makeutta ja tuntumaa ei ole kovin runsaasti, osa tovereista jopa toivoi lisää runkoa peliin. Jälkimaultaan olut on aika pehmeä, eikä jää kovin pitkäksi aikaa kielelle. Makea banaaninen alkupuraisu pehmenee lyhyeksi kuivuudeksi.

Joskin Kukko Vehnäolut ei täytä suutamme aivan täysin, voi sitä todennäköisesti löytää toverin tai toisenkin tuopista kesällä.


Ulkonäkö: 6/10
Tuoksu: 12/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 7/10
Kokonaisuus: 25/40
Yhteispisteet: 62/100


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – FR35H American Lager

Laitila avaa vuoden 2018 uniikilla uutuudella FR35H American Lagerilla. Internetslangimaisesti akronyymillä nimetyn “Fresh” lagerin numerot 35 viittaavat tämän oluen jippoon, eli siihen, että olueen käytetyt humalat on poimittu, lähetetty Ameriikasta asti Suomeen, ja käytetty oluenkeittoon kaikki 35 päivän sisään. Tämän voidaan olettaa olevan jonkin sortin ennätys suomalaisessa oluenteossa. Tölkin teksti tietää kertoa, että oluen panemisessa on käytetty humalointitekniikkana tuorehumalointia.

 

Humalien tuoreuden huomaa oluesta välittömästi: olut on kalpea kuin IPA ja tuoksultaan erittäin voimakas; jenkkihumalaisen sitruksinen, hyvin katkera ja voimakkaan ruohoinen. Raikas humalointi vallitsee aromia niin voimakkaasti, ettei tuoksusta pääse tutkiskelemaan oluen mallaspohjaa sen tarkemmin.

Makua hallitsee, ei mitenkään yllättäen, intensiivinen humalointi – tosin hyvin eri tavalla mihin normaalisti on totuttu. Olut on hyvin katkera lageriksi, mutta samalla virkistävä ja erittäin raikas. Maun loppuliukua kohden voi maistaa keksimäistä maltaan makeutta.


Ulkonäkö: 8/10
Tuoksu: 14/20
Maku: 14/20
Suutuntuma: 8/10
Kokonaisuus: 33/40
Yhteispisteet: 77/100

 

Laitilan FR35SH todellakin kulkee humalointi edellä ja tästä syystä olut sopiikin humalan ystävälle varmasti erittäin hyvin.


 

Laitilan – Agricola 100 v. Juhlaolut

Agricola 100 v. Juhlaolut 6,5%

Laitila juhlistaa Suomen juhlavuotta belgian ale – tyylisellä Agricolallaan. Lasiin olut kaatuu tumman pihkaisena, hyvin hiilihapotettuna, mutta hiukan sakkaisena. Pinnalle muodostuu kevyt vaahto, joka jättää jälkeensä kevyen pitsin.

Tuoksultaan olut on kovin neutraali, taustalta löytyy pieni siirappinen ja maltainen makeus, sekä belgihiivan aromi. Olut näyttää lasissa paksummalta kuin maistaessa huomaa. Maultaan olut on kitkerä ja hiivainen, pienellä rusinaisella ja kristallimaltaisella sivumaulla. Suutuntumaltaan Agricola on yllättävän kuiva. Olutta kaataessa havaittu hiilihappoisuus katosi nopeasti. Suussa olut on tavallaan täyteläinen, ehkä enemmänkin siirappinen.

Tovereiden mielestä Laitilan juhlaolut kuulostaa hyvältä idealta tilata baarissa, mutta ei ehkä toista tule haettua.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 11/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 16/40

Yhteispisteet: 48/100

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kukko Portteri

Toverit saivat postissa Laitilan lähettämänä muutaman pullon Kukko Portteria. Ja tykkäsivät!

Laitila on kaivanut naftaliinista vanhan Kukko-Portterinsa reseptin ja tuonut sen uudestaan markkinoille. Otimme sen maistoon kunhan saimme tarpeeksi Tovereita saman pöydän ääreen.

Kukko portteri kaatuu lasiin syvän mustana ja jättää pinnalle vaalean, kevyen vaahdon joka ei katoa mihinkään koko sinä aikana kun olut lasissa viipyi.

Ensimmäiset sniffaukset toivat nenän täyteen vahvaa tummaa kahvia, kevyttä lakritsisuutta ja maanläheistä tummaa mallasta. Tässä on sitä tuoksua jota tummassa oluessa arvostaa! Liian usein törmää väriskaalan tummasta päästä oleviin oluisiin joissa tuoksu ei ole muuta kuin mustaa mallasta, mutta onneksi tässä ei.

Samaan miellyttävään palettiin törmää myös olutta maistellessa. Kevyttä makeutta ja paahteisuutta tulee vastaan ja tätä on komppaamassa kivasti kahvin, lakritsin ja kitkerän humalan tasapainoinen maku. Suutuntumaltaan olut on kevyt ja täyteläinen. Miellyttävän hapokas. Harvoin törmää näin sopivaan happoisuuteen. Ikävä kyllä suuhun jää kevyen öljyinen maku joka vähän pilaa kokonaisuutta. Laitila on onnistunut tuomaan Tumman Kukon takaisin kauppoihin erinomaisen maukkaasti. Ei Porttereiden kategoriassa kärkikastia, mutta toisaalta Toverit löytävät oluesta aika vähän pahaa sanottavaa. 6,5% olut ei markettien hyllyjä tule näkemään (mikä on sangen sääli), mutta uskoisin tämän Suomalaiselle olutharrastajalle oikein hyvin maistuvan.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Yleisarvosana: 32/40

Yhteensä : 79/100


Toverit toivottavat Kukko Portterille oikein hyvää menekkiä kaupan hyllylle!