Mustan Virran Panimo – Viima

 

Mustan Virran – Viima Talviolut 5.2%

Viime vuonna Mustan Virran Santa Olaf oli yksi suosikkitalvioluistani maitokaupan hyllyiltä. Tänä vuonna onkin sitten Viima, kevyt sesonkiportteri, maistossa. Jo toisen vuoden putkeen olen positiivisesti yllättynyt.

Lasissa Viima on hyvin tumma ja kirkas, mutta ei mahdottoman paksu. Hiilihappoja vaikuttaa olevan kiitettävästi, vaikkakaan vaahto ei ole kovin suurta tai säilyvää. Tuoksultaan olut on makean paahteinen ja kahvinen, aika perinteisen portterimainen, kaiken kaikkiaan aromit ovat mielestäni kohillaan.

Tietenkään olut ei ole kovin paksu näin kevyenä, mutta tällä kertaa ohuus ei häiritse yhtä paljon kuin monissa maistamissani dry stouteissa ja kevyissä portereissa. Viima on vain helpompi juoda ja keveä. Paahteinen kahvi maistuu hyvin, muttei kovin voimakkaasti. Suuhun myös jää paahteinen ohkainen makeus ja pieni imelyys juonnin jälkeen.

Kokonaisuutena olut on nimensä veroinen; Viima viilettää kurkusta alas ennen kuin edes huomaa. Musta Virta suosittelee porteriaan lihapataruokien ja juustolautasten kylkeen ja mielestäni se myös sopii varmasti joulupöytään kaveriksi!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 28/40

Yhteispisteet: 66/100

Mustalle Virralle jo toinen joulusuosikkini putkeen.


 

 

Ridgeway Brewery – Reindeer Droppings

Ridgeway Brewing – Reindeer Droppings 4.7%

Yhdysvaltojen markkinoita varten pantu, mutta valikoituihin Euroopan maihin myyntiin päätynyt english amber ale. Mallaspohjaan kuuluu ohran lisäksi vehnää, kauraa, ruista ja sokeria. Lyhyen valkoisen alle muodostuu lasissa erittäin kirjas ja pihkaisen välinen olut, jossa on välttävästi hiilihappoja.

Makea karamelli tulee ensimmäisinä sieraimiin olutta tuoksutellessa, mutta poronjätöksestä löytyy myös sitruksista katkeruutta joka leikkaa edellämainittua karkkisuutta hyvin. Taustalla tuoksuu myös jotain syvmpää ja mausteisempaa, kuten ruis- ja ehkä myös kristallimallas? Brittioluille tyypillinen makean keksinen maltaisuus saa veden kielelleni.

Maultaan Reindeer Droppings on odotettua reippaasti vähemmän makea. Paksuhko, vähän liian neutraali pohja pilkottaa esiin ensipuraisun katkeran ja sitruksisen humaloinnin jälkeen. En yleensä toivo paljoa karamellia oluisiini, mutta tässä kyseistä mallasta olisi voinut hyötykäyttää enemmän. Muutenkin on laitettu montaa mallasta, joten pieni muuntelu voisi pelastaa paljon. Suutuntumaltaan olut on hiukan polttava ja humalan katkero säilyy jälkimaussa pitkään. Lisäviljat tuovat lisäpaksuutta runkoon, mutta olut ei silti pääse pakoon liialta vetisyydeltä.

Ridgewayn amber ale menee ymmärrettävästi rapakon taakse markkinoille, se kun muistuttaa mielestäni rapsakoita kivasti humaloituja blondeja. Jouluolueksi vähän liian kevyt ja raikas mielestäni.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 64/100

Hyvä olut, muttei ehkä sesongille sopiva.


 

Ruosniemen Panimo – Jouluapulainen

Ruosniemi – Jouluapulainen 5.5%

Ruosniemen panimon jouluolut on tänä vuonna Jouluapulainen, joka on appelsiininkuorella ja neilikalla maustettu pale ale. Olut on hiukan samea, pihkaisen sävyinen, jonka pinnalle lyhyt valkoinen vaahto.

Neilikka pompsahtaa voimakkaiten oluen tuoksussa. Taustalla on myös mausteista sitruksisuutta, mutta neilikka on turhan läsnä ja peittää paljon alleen. Maultaan Jouluapulainen ei ole kovin tasapainossa ja jää vähän väljäksi. Suolainen, hapan, ohut, kitkerä, makean appelsiininen kuvaavat kaikki oluen makua, mutta eivät jotenkin sovi mielestäni yhteen. Pieni mausteinen ja happamahko jälkimaku on ainoa asia, joka muistuttaa juodusta oluesta.

Jouluapulaisesta jää mieleen hyvin vähän, ja se mikä vielä muistuu, on aika sekavaa. Mausteet eivät sekoitu tasapainoisesti eikä olut muutenkaan oikein toimi.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 3/10

Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 48/100

Epätasapainossa.


 

Tovereiden jouluolutkalenteri 2018

Kuvittelin jo vuosi sitten, ettemme löytäisi tarpeeksi uusia oluita saadaksemme kalenterin kasaan toista kertaa. Tässä sitä kuitenkin ollaan, kolmannessa jouluolutkalenterissa, eikä kaikkia uutuuksia edes mahdu listalle! Lisäksi alkoholilain muutos on aiheuttanut hiukan muutoksia osassa jo maistetuista jouluoluista. Tuntuu siltä, että tänä vuonna panimot ovat laittaneet rahansa likoon etenkin kevyempien talviporttereiden sarjassa. Henkilökohtaisesti kevytportterit ovat usein pettymyksiä, mutta ehkäpä joukosta muutama helmikin erottuu! Me oluttoverit toivotamme rauhallista ja maukasta joulunodotusta kaikille!

Edellisvuosien listat: 2016, 2017

Lisäksi tänä vuonna testasin uudelleen kahta olutta, jotka eivät olleet lunastaneet odotuksiani aiempina vuosina. Nyt, kun alkoholilaki on muuttunut ja aikaa on vähän kulunut, huomaan myös oman makuni hiukan kehittyneen. Juonipaljastuksena täytyy kuitenkin sanoa, etteivät oluet nousseet tänä vuonna paljon korkeammalle. Kyseessä ovat siis Malmgårdin Jouluolut sekä Beer Huntersin Mufloni Huurupukki.

Tämän vuoden kalenterinjatkeet:

[catlist name=”Olutkalenteri2018″ orderby=date order=asc numberposts=-1 author=yes date=yes]

Nokian Panimo – Keisari Talviolut

Nokian – Keisari Talviolut 5.5%

Nokian uusi Keisari Talvioluen resepti pohjautuu heidän vanhaan Året Runt-olueeseensa. Tämä itsessään huolestutti minua olutta maistellessa, sillä kyseinen Keisari -tuoteryhmän jäsen on ollut mielestäni niistä huonoin.

Lasissa Talviolut on hyvin tumma, mutta kirkas ja lyhyellä, lähes olemattomalla, vaaleanruskealla vaahdolla. Hiilihapot tuntuvat olevat vähän vähissä. Olut näyttää tumman punaiselta valoa vasten. Tuoksultaan olut on hyvin mitäänsanomaton, pienellä paahteisella makealla vivahteella.

Olut muistutti mielestäni lähiten kotikaljaa. Suussa olut on hapan, kitkerä, pistelevä ja vähän suolainen. Maistoin myös paahteista makeutta ja vähän lakritsiakin. Suutuntumaltaan olut on liian vähähappoinen. Olut ei ole kuiva, mutta ei myöskään tunnu kovin runsaalta. Jälkimaku on pääasiassa imelää makeutta.

Ihmettelen välillä, kuinka huonoja oluita päätyy Suomen talvisesongin tuotteiden sekaan. Keisari Talviolut on todella lässähtänyt ja mauton kokemus. Voi olla, että tämä menisi helpommin niille, jotka juovat erikoisoluita hyvin harvoin, mutta ainakin henkilökohtaisesti en suosittelisi kenellekään.


Ulkonäkö: 3/10

Tuoksu: 5/20

Maku: 8/20

Suutuntuma: 2/10

Kokonaisuus: 5/40

Yhteispisteet: 23/100

Mauton ja väsynyt.


 

Olvi – Xmas IPA

Xmas IPA 4,7%

Olvin jouluteemainen Red IPA on löytynyt jo useamman vuoden kaupan hyllyiltä, mutta nyt on tullut aika maistella Xmas IPAa hiukan syvemmin.

Runsaan kermaisen vaahdon alta löytyy hyvin hiilihapotettu, punertavan pihkainen olut. IPA -tyylille ominaisesti humalointi tuntuu tuoksussa eniten; sitruksinen, hiukan metallinen ja havuinen aromimaailma toimii, hiukan karamellisen mallaspohjan tukemana. Tämä taas on sopivaa Red -osuudelle oluen tyylissä. Valitettavasti pieni vetisyys häiritsee kokonaisuutta.

Mallaspohjan makeus ja humalien katkeruus on aika hyvässä tasapainossa Xmas IPAssa. Maukas sitruksisuus, karamellisuus, sekä pieni metallisuus maistuvat selkeästi suussa. Tuntuu jotenkin, että katkerohumalointi on vähän hakusessa. Aromihumalointi on kunnossa. Olut tuntuu täyteläiseltä, mutta mutta ehkä vähän turhan ohuelta tai kuivalta. Jälkimaussa tuntuu katkeruuttta, mutta ei tarpeeksi.

Olvin Xmas IPA on pehmeä ja tasapainoinen olut, jossa on jonkun verran hyvää. Olut saattaa olla hyvä joulupöydässä etenkin puolivahvojen juustojen ja muiden hiukan tuntuvampien ruokien kanssa.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 11/20
Suutuntuma: 6/10
Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 57/100


 

Saimaan Juomatehdas – Joulu Olutta

Joulu Olutta 4,5%

Saimaan Juomatehtaan Joulu Olut on aurinkoenergialla tuotettua viennalaakeria, jonka valmistuksessa  on käytetty lähiluomutuotteita.

Lasissa Joulu Olut näyttää samean tumman pihkaiselta. Lyhyt vaalea vaahto muodostuu sen pinnalle, jonka ansiosta olut näyttää aika hyvältä. Pirtsakka tupakka tulee ensimmäisenä mieleen olutta haistellessa. Makeahko maltaisuuus ja maamainen jalohumala löytyvät myös taustalta.

Katkera kuivuus ja makea karamelli toimivat oluen pääasiallisina makuina. Kaura tuo hiukan pehmeyttä lisää ja auttaa suutuntumassa, saaden sen tuntumaan hiukan täyteläisemmältä. Humalan katkero tuntuu etenkin jälkimaussa. Lopputulos on hiukan kuivempi muihin maisteltuihin jouluviennoihin verrattuna.

Saimaan Joulu Olut jotekin muistutttaa omista panohommista. Ehkä oluessa on jotain hiukan luonnollisempaa kuin muissa massatuotetuissa lagereissa? Olut on loppujen lopuksi vähän keveä, mutta pätevä. Joulusaunaan mukaan!


Ulkonäkö: 7/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 5/10
Kokonaisuus: 19/40

Yhteispisteet: 54/100


 

Olvi – Jouluolut

Jouluolut 4,7%

“Miedompi vaihtoehto viinanhimon villitsemille kansalaisille.”

Olvin Jouluolut kaatuu lasiin tummanpunertavan pihkaisena, jonka pinnalle muodostuu hyvin runsas, vaalea ja kermainen vaahto. Olut tuoksuu pistävän raikkaalle ja happamalle, taustalla löytyy myös metallia ja ruohoista humalaa. Muiden viennalagereiden tyyliin oluessa on miellyttävää makeaa maltaisuutta, niin tuoksussa kuin maussakin, mutta ei silti yllä tarpeeksi rungokkaaksi. Humalointi on olutta maistellessa verrattain pehmeää ja karamellimallas lisää syvyyttä.

Kaiken kaikkiaan olut on ihan pehmeä ja miellyttävä. Olvin peruslageriin verrattuna Jouluolut on selvä parannus, mutta matkaa on vielä; miedompia vaihtoehtoja kansalle löytyy muualtakin.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 9/20
Maku: 11/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 53/100


 

Erdinger – Schneeweisse

Schneeweisse 5,6%

”So schmeckt der winter”

Erdingerin jouluveto. Muut panimon oluet ovat mielestäni hyviä, mutta niistä puuttuu se viimeinen silaus, joka nostaisi ne aivan klassisimpien vehnäoluiden joukkoon.

Lasissa Schneeweisse on samean hunajainen, hyvin hiilihappoinen ja sen pinnalle muodostuu runsaahko vaalea vaahto, josta jää pieni kerros jälkeen. Erdingerin panimolle ominainen lievä pistävyys tuntuu tässäkin taustalla, sekä hiukan karamellisempi erikoismallas. Nämä lisäaromit tuovat kivaa lisää perinteisten vehnäoluiden piirteiden kanssa.

Hento havuisuus ja hiukan tuntuvampi maltaisuus tuntuvat olevan Schneeweissen kiinnitys joulusesonkiin, ainakin maun puolesta. Kevyt imelyys jää myös kielelle maiskuteltavaksi. Taustalla tuntuu myös löytyvän metallista makua, mikä on ollut myös panimon tunnusmerkkejä. Suussa olut tuntuu täyteläiseltä ja kivan kuplivalta. Jälkimaussa löytyy myös pienoista havuista katkeruutta.

Viimevuotiseen Kapuzineriin verrattuna Erdingerin Schneeweisse on hiukan huonompi, mutta silti hyvä vaihtoehto vehnäoluiden ystäville talven kylminä iltoina!


Ulkonäkö: 6/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 13/20
Suutuntuma: 6/10
Kokonaisuus: 28/40
Yhteispisteet: 64/100


 

Hartwall – Lahden Erikoisjoulu

Lahden Erikoisjoulu 4.7%

Hartwallin Lahden Erikoissarja on päätynyt jo joulupöytään asti!

Erikoinen Jouluolut on ulkonäöltään kirkas, hiilihappoinen ja aika tumman mahonkinen. Sen pinnalle muodostuu hyvin runsas, luonnonvaalea vaahto, joka säilyy pitkään kaadon jälkeen. Tuoksultaan olut on makean maltainen ja hiukan metallinen. Taustalla tuntuu myös keveä katkero, muttei kovin vahvasti.

Lahden Erikoisjoulu on miellyttävän tasapainoinen maultaan. Paahteinen suklaa, hento happamuus ja ihan vähän kitkerä taustamaku luovat muuten pehmeälle pohjalle kivaa monipuolisuutta. Jälkimaultaan olut on täyteläinen, mutta lyhyt ja hiukan hapan.

Nätin näköisen ulkokuoren alla on ihan juomakelpoinen tumma lager, joka on maitokauppavalikoimasta helppo valinta joulupöytään. Olut sopii varmasti kinkun ja laatikoiden kanssa kyytipojaksi.


Ulkonäkö: 9/10
Tuoksu: 11/20
Maku: 12/20
Suutuntuma: 4/10
Kokonaisuus: 23/40
Yhteispisteet: 59/100