Category: Olutarviot

No comments

Tanker – Hallucination

  By , ,

Tänään maistovuoron saa yksi etelänaapurimme Viron pienpanimoskenen kärkikastin, Tankerin, olut – Hallucination. Ensimmäisen kerran kyseistä olutta tuli maistettua toissa vuonna Kaapelitehtaalla ja se lunasti samoin tein paikan sydämessäni. Erityisesti tässä Imperial pale lagerissa allekirjoittaneeseen iski oluen särmä humalointi; kokonaiset 25 grammaa humalaa per litra. Valtavasta humalamäärästään huolimatta Hallucination säilyttää kuitenkin suht maltilliset 65 IBUa ja suurin osa humalasta tuntuukin aromin puolella.

Väriltään olut on samean kellertävä ja se loihtii päälleen vahvan valkoisen vaahdon. Tuoksusta irtoaa nenän täydeltä miellyttäviä hedelmäisiä aromeita: greippiä, sitrusta, ehkä jopa hieman mangoa. Humala tuoksuu oluessa erinomaisesti ja erittäin intensiivisesti – tätä imppaillessa menee lähes pää pyörälle… oluen nimi lunastaa lupauksensa.

Hallucination kieltämättä hyppää yhdeksi suosikkioluekseni. Olut tarjoaa intensiivisellä humaloinnillaan herkullisia aromeita, mutta ei sorru monen muun humalapommin tavoin liikaan katkeroon. Olutta tuntuu olevan vielä artikkelin kirjoitushetkellä hyvin hankala saada Suomessa käsiinsä; tällä hetkellä sitä löytynee parhaiten oluttapahtumissa joissa Tanker edustaa. Tosin kyseessä on sen verta mainio olut, että sen perässä sietää jopa tehdä pieni risteily Tallinnaan. Ainakin sataman kupeessa sijaitsevassa Uba ja Humal -kaupassa tuote tuntuisi kuuluvan valikoimiin.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 19/20

Suutuntuma: 8/10

Maku: 18/20

Kokonaisuus: 37/40

Yhteensä: 90/100

Hallusinoivaa humalan hekumaa!

 

No comments

Takatalo & Tompuri – Kaski Kylmäsavulager

  By , ,

Aina on pantu, ja sitten pari maanviljelijää Ravijärven kylästä keksivät ruveta valmistamaan olutta!

Ensimmäisen kosketuksen panimoon sain taannoin Helsinki Beer Festivaleilla, kun kaverit pitivät käsittääkseni ensimmäistä kertaa tapahtumassa kojua pystyssä. Yksinkertainen viestintä kahdesta kepillistä heittämässä olleesta viljelijästä, ja maanläheiset oluttyypit purivat meikäläiseen heti. Harva voi sanoa, että tässä on olut joka on valmistettu tavarasta jota oma suku on jo noin 300 vuotta viljellyt.

Maistoin tapahtumassa Pilsneriä, Kauraportteria sekä tietenkin Kylmäsavulageria. En pettynyt yhteenkään, mutta Kaski tuntui jo silloin varsinaiselta  savustuksen taidonnäytteeltä. Ajattelin heti että nyt on kyllä ehtaa tavaraa, vaikka aluksi hieman epäilinkin.

Pullollisen kylmäsavulageria sai festivaalien aikoihin muistaakseni vain muutamasta raflasta ja oluen kotiseudulta. Nyt sitten löysin pullollisen Myyrmäen Citymarketista, ja päätin laittaa sen testiin.

Nimi “Kaski” sarjalle on tekijöiden mukaan syntynyt siitä, että Takatalon ja Tompurin tiloilla on jo miesten esi-isien aikaan kaadettu ja poltettu metsää eli kaskettu. Kylmäsavulagerin valmistuksessa on käytetty miesten omilta tiloilta tulevaa mallasohraa, kauraa sekä vettä mikä on aika törkeän siistiä. Jopa kylmäsavustus onnistui kotikonnuilla. Oikeaa lähiölliä.

Kirkas ja kauniin kullankeltainen olut kaatuu lasiin komealla vaalealla vaahtopäällä. Tuoksussa makeaa savuisuutta, puuta, ruohoisuutta. Maltaisuus ja jenkkihumalointi(?) puskee ehkä hennosti savun läpi. Kepeä runko antaa raikkaan vaikutelman mikä on usein raskaille savuoluille mukavaa vaihtelua. Raikas vaikkakin mieto humalointi tehostaa vaikutelmaa entisestään. Kevyt jälkikatkero pyyhkii maun nopeasti pois. Erinomaisen helppoa juotavaa, vaikkakaan maku ei ole kovinkaan riittoisa. Harvassa ovat rauchit joita voisi väittää juovansa myös terassihelteissä.

Kokonaisuus on ehkä hieman lattea, mutta eipä tämä mitään Aecht Schlenkerlaa olekkaan. Makea savuisuus kevyen rungon ja humaloinnin kanssa luo raikkaan vaikutelman. Yksinkertainen taidolla valmistettu olut ilman vippaskonsteja. Nostan tämän omalla listallani parhaaksi miedoksi rauchbieriksi mitä olen kurkustani kaatanut, savu on erittäin onnistunut. Kiitos!

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Suutuntuma: 6/10

Maku: 16/20

Kokonaisuus: 32/40

Yhteensä: 75/100

Pankaa jatkossakin!

 

No comments

Pyynikin – Dammer Pils

  By , ,

Dammer 4,7

Saimme Pyynikin Käsityöläispanimolta Big4Sun -olutpaketin, josta löytyi heidän ensimmäinen yrityksensä pilsin tyyliseen olueen, Dammer.

Valitettavasti Dammer ei noussut muiden Big4Sun -oluiden tasolle, vaan osoittautui tovereille pieneksi pettymykseksi. Lasiin kaadettuna olut näyttää ihan hyvältä, muttei herätä janoa kovemmin. Olut on kellertävän kirkas, vaalealla lyhyellä vaahdolla.

Tuoksua kuvailtiin esim. ”ummehtuneen makeaksi hedelmäksi”, eikä maussa ollut paljon lisättävää. Löysimme kuitenkin kevyttä humalointia ja mallaspohjaa, mutta aivan liian kovan hakemisen jälkeen. Suutuntumaltaan olut on helposti uppoava, mutta hiilihappoja puuttuu ja juomasta ei jää paljon jälkikäteen mieleen. Tovereiden mielestä olut ei ole hyvä pils.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 15/40

Yhteispisteet: 47/100

Ehkä tästä opitaan ja seuraava pils on parempi.

 

No comments

Pyynikin – Cloudberry Saison

  By , ,

Cloudberry Saison 4,7%

Pyynikin käsityöläispanimon Big4Sun -paketissa odotti Cloudberry Saison, jossa on käytetty hyvin mediaseksikästä lapin hillaa eli lakkaa. Saisoniin on myös lisätty vähän kompleksisuutta vehnämaltaalla.

Olut kaatuu lasiin samean kullankeltaisena ja mukavalla vaahdolla. Tuoksultaan oluessa päällimmäisenä on hillan tuoma vahva makeus, joka jopa peittää saisonin tyypillistä perustaa eli mausteisuutta ja raikkautta. Taustalta löytyi myös pieni banaanin aromi.

Saisonin ominaismaut löytyvät olutta maistaessa paremmin, mutta hilla on yhä vahvasti läsnä. Olut tuntuu juodessa raikkaalta ja happamalta. Olut on aika selkeästi juuri sitä mitä mainostettiin, mutta allekirjoittanut ei innostunut siitä mahdottoman paljoa. Ehkä en vain ole niin suuri hillan ystävä. Toinen toveri taas tykkäsi enemmän lakan mausta, mutta kuvaili olutta ”yhden tölkin olueksi”.

Ulkonäkö: 4/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 25/40

Yhteispisteet: 62/100

Lakan ystäville.

 

No comments

Pyynikin – American IPA

  By , ,

American IPA 4,6%

Postissa saapunut Pyynikin Big4Sun -olutpaketti sisälsi heidän American IPAnsa. Emme tovereiden kesken olleet Pyynikkiä ajatelleet IPAA valmistavana panimona, joten korkkasimme oluen mielenkiinnosta pyöreinä.

Lasissa olut on samean hunajaisen vaalea ja lasin pohjalle tuli hiukan sakkaa. Pinnalle muodostuu lyhyt vaalea vaahto, joka ei jätä paljoa pitsiä jälkeensä. Tovereiden kesken etenkin Pyynikin IPAn mallaspohja keräsi paljon kehuja. On mukava nähdä, että hyvän IPAn saa aikaiseksi muutenkin kuin vahvalla humaloinnilla. Sekin on kyllä tässä oluessa kunnossa: amerikkalaiset humalat toimivat hyvin keskenään, luoden aromikkaan ja katkeran kokonaisuuden.

Pyynikin American IPA on mielestämme yksi parhaita kauppaipoja, joita toverit ovat hetkeen maistaneet. Toivommekin, että panimo tuo lisää tällaisia oluita maitokauppojen hyllyille!

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 75/100

Erittäin hyvä, ottaen huomioon, että on kauppaipa.

 

No comments

Pyynikin – Bourbon Barrel Aged Imperial Stout

  By , ,

Toverit ottivat maistoon Pyynikin viskitynnyrissä kypsytetyn imperial stoutin, ja hyväähän se oli.

Ulkonäöltään olut on mustaa kuin yö ja pinnalle kertyy kaadon jälkeen kevyt, kermaisen vaalea vaahto. Lasiin kun katsoo niin ei näy muuta kuin oma kuva mustaa pohjaa vasten.

Tuoksu tarjoaa hyvin vahvaa ja aromikasta tummaa suklaata, vähän maitomaisuutta, viskiä, siirappia, lakritsia ja kahvia. Tuoksu on imelää ja tuo vahvasti mieleen liköörikonvehdin. Hyvin intensiivistä!

Maussa on havaittavissa vahvaa karamellista alkoholia ja edellämainittua liköörikonvehtia. Viskin maku on myös läsnä melkoisen vahvana. Olutta myös kuvailtiin hieman mutakakkumaiseksi.

Suutuntuma on mainio. Pehmeä lämpö leviää koko suun mitalta ja katkera jälkimaku viimeistelee kokemuksen. Olut on yllättävän helppo juoda vaikka voltteja löytyy peräti 13%.

Yleisesti Toverit toteavat Stoutin olevan erinomainen lisä Suomen tummien oluiden valikoimaan ja toivovat Pyynikiltä lisää samanlaisia taidonnäytteitä olutkulttuuria rikastamaan.

Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 17/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 8/10

Yleisarvosana: 34/40

Yhteensä: 84/100

Intensiivinen!

 

No comments

Orava Brewing – Orava Paleå

  By , ,

Paleå 6%

Orava Brewing kävi Cool Head Brewin panimolla Tuusulassa kiertolaispanemassa, luoden Orava Paleå Apan. Panimovierailullamme saimme kyseistä olutta mukaan maisteltavaksi. Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Vahvan kermaisen, vaalean vaahdon alla kuplii väriltään vaalean hunajainen, ”APAn näköinen” olut. Amerikkalainen humalointi antaa oluelle hedelmäisen ja sitruksisen tuoksun, jonka taustalla on myös pieni ruohoisuus ja makeahko maltaisuus.

Maultaan olut on mitä tuoksu lupasi: kevyen maltaista ja hedelmäistä. Olut on yllättävän kevyt, vaikka volttejakin löytyy. Suutuntuma on tukeva, ei liian hapokas, hiukan katkeralla jälkimaulla. Olut on lyhyesti sanottuna helposti juotavaa, mutta kuten yksi toveri asian ilmaisi: ”Mikään ei oikein iske”. Paleå olisi kaivannut vielä jotain lisää, jotta se olisi noussut parempien tyylinsä edustajien joukkoon.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 68/100

Hyvä Apa.

 

No comments

Cool Head Brew – Sour Head Maracuja

  By , ,

Maracuja 4%

Cool Headin passionhedelmällä maustettu Berliner Weisse tarttui kouraani keskustan Pien -olutkaupassa. Passion on yksi lempihedelmistäni, joten sillä valmistettu hapanolut oli auttamatta pakko maistella! Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Lasiin Maracuja kaatuu samean keltaisena, jonka pinnalle muodostuu vahvan kermainen vaahto, jättäen kevyen pitsin jälkeensä. Oli virkistävää huomata, että oluen kuvaus vastasi täsmälleen olutta: oluen happamuus ja passionhedelmän tuoksu ja maku ovat puhtaasti esillä! Suutuntuma on hyvin kevyt, mutta silti voimakas. Tätä joisi mielellään rannalla auringon paahtaessa.

Ruokasuosituksena itse tölkissä kehuttiin tankoparsaa. Pitänee kokeilla tätä pairingia tulevaisuudessa. Muilta tovereilta sateli myös kehuja: ”kauppaoluiden kärkikastia”.

Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 30/40

Yhteispisteet: 70/100

Erittäin maukas sour täynnä intohimoa.

 

No comments

Cool Head Brew – Sour Head Ginger

  By , ,

Ginger 4%

Tähän mennessä tovereilla on ollut vain huonoja tai keskinkertaisia kokemuksia inkiväärioluesta. Cool Headin inkiväärimaustettuun Berliner Weisseen on lisätty heraproteiinia, mikä on tovereille uutta oluen lisäaineena. Panimovierailullamme saimme kyseistä olutta mukaan maisteltavaksi. Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Sourhead on kaataessa samea, mutta lasissa verrattain kirkas, keltainen pilssimäisen sävyinen olut. Pinnalle muodostuu kevyen vaalea vaahto. Tuoksultaan olut muistuttaa vahvasti piparitaikinaa; maanläheinen, makea inkivääri ja heraproteiini luovat hämmentävän yhdistelmän hapanoluttyylille. Olut muistutti erästä toveria myös simasta. Tuoksu on erittäin lupaava: onkohan nyt maistossa ensimmäinen hyvä inkivääriolut?

Piparinen ja makean inkiväärinen pyöreä maku iskee ensin. Vasta hiukan perässä oluen happamuus ja kitkeryys nousevat esiin. Muutenkin olut on vähemmän ”hapanolut” kuin saman panimon Mango Sour tai Sourhead Maracuja. Polttava inkivääri dominoi myös jälkimakua; olutkomponentti jää mielestämme hiukan vetiseksi. Kummastelimme tovereiden kesken, miten tälläinen makukokonaisuus oikein onnistuu panokattilassa, jotta saa näin juotavan oluen. Kiitos Cool Head, laajentamalla inkiväärireferenssiämme parempaan suuntaan!

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 17/20

Maku: 14/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 31/40

Yhteispisteet: 76/100

Anabolinen inkivääripommi

 

No comments

Cool Head Brew – Blondes Are My Weakness

  By , ,

Blondes Are My Weakness 4,7%

Cool Headin amerikan tyylinen Blonde Ale koki vaikean alun maistelussamme; korkkaamamme olut vaikutti lässähtäneeltä ja oudon geelimäiseltä. Päätimme siis kokeilla toista tölkkiä ja johan oli parempaa! Ikävää, että näin kävi, sillä olimme juuri tovereiden kesken jutelleet Cool Headin oluiden tasaisesta laadusta. Panimovierailullamme saimme kyseistä olutta mukaan maisteltavaksi. Testasimme myös heidän muita oluitaan, tässä postaus siitä.

Tölkki kehuu sisältävänsä golden alea brassitwistilllä. Olikohan kyse ananasmaisten aromien lisäämisestä olueen, sillä sitä toverit havaitsivat oluen tuoksussa, APAmaisen humaloinnin lisäksi. Ulkonäöltään olut on nätti: vaalean samea, mutta hyvin karbonoitu keltainen janojuoma kantaa pinnallaan kivaa pientä vaahtoa. Maultaan olut on hyvin humalainen, mutta taustalla on myös hyvä mallaspohja. Karbonaatio on kohdallaan ja olut kulahtaa kurkkuun hyvin helposti.

Olut aiheutti hämmennystä tovereiden kesken: ”Mitä olut yrittää olla?”. Onko Cool Headin Blondes Are My Weakness Golden ale, American Pale Ale vai jokin hybridi näistä kahdesta? Mikä myös lopulta oli se ”brassitwisti”, mistä tölkin kyljessä puhutaan? Kysymyksistä huolimatta olut  juotiin pois nopeasti ja syystäkin. Ruokasuositus löytyy myös tölkin kyljestä: brasilialainen lihapapupata, Feijoada.

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 8/10

Kokonaisuus: 28/40

Yhteispisteet: 70/100

Identiteettiä etsimässä.