Beer Hunter’s – Mufloni Se Tuli Piipun Kautta

Beer Hunters – Mufloni Se Tuli Piipun Kautta 5.5%

Beer Huntersin talvinen brown ale on syvän tumman ruskea olut, kermaisen luonnonvalkealla, lyhyehköllä vaahtokruunulla. Tuoksultaan Se Tuli Piipun Kautta on makean maltainen ja karamellinen. Lisäksi Mandarina Bavarian ja Nuggettin ruohoinen aromikas humalointi tuntuvat.

Maultaan olut on selkeä, mutta luonteikas; makean hedelmäinen tausta sekoittuu kevyeen paahteisuuteen ja happamaan sitruksisuuteen. Jälkimaussa tuntuu happamahkoa kitkeryyttä ja pähkinäistä makeutta. Olut ei sukella kovin syvälle, mutta sillä on tarpeeksi persoonaa, jotta mielenkiinto säilyy ja tekee mieli juoda pullo tyhjäksi.

Mufloni Se Tuli Piipun Kautta on nautittava brown ale, muttei kovin muistettava. Jos joulupöydässänne on esimerkiksi kalkkunaa tai muuta siipikarjaa, tämän tyylinen eli pähkinäinen kevyen paahteinen olut sopii hyvin kyytipojaksi.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 27/40

Yhteispisteet: 65/100

Ihan hyvä brown ale.


 

Saimaa Brewing Co. – Hedönist Rudolph’s Red Mule Beer Cocktail

Saimaa Brewing Co. – Hedönist Rudolf’s Red Mule 4.9%

Päätin kokeilla ensimmäistä kertaa olutcocktailia. Saimaa Brewing Co.:n Rudolf’s Red Mule on jouluinen juomasekoitus, johon kuuluu märzen -tyylisen oluen lisäksi vanijalikööriä, karpalomehua, kaneli- ja kardemummasiirappia, grenadiinia, inkiväärimehua ja kardemummakatkeroita. Makujen määrä pelottaa hiukan, mutta katsotaan nyt..

Lasissa Rudolf on vadelmaisen hapanoluen näköinen; sameahko hyvin hiilihapotettu pinkki olut peittyy runsaan, säilyvän valkoisen vaahdon alle. Sitrushedelmä, kardemumma, siirappi, raikas ovat sanoja, jotka tulevat olutta haistellessa ensimmäisenä mieleen. Ylipäätään tuoksultaan olut on aika mausteisen makea.

Maultaan olut on hyvin makea ja katkera humalointi tekee siitä yllättävän suolaisen ja vähän lakritsisen. Perinteisiä drinkkejä ajatellen tämä on aika paksu suutuntumaltaan. Jälkimaussa suuhun jää verrattain voimakas mausteinen maku. Kokonaisuutena Red Mule on ihan hyvä, mutta ylivoimainen makeus saa minut toivomaan, että voisin juoda jouluisen drinkkiosuuden tai märzenin erikseen.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 11/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 3/10

Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 51/100

Liian makea.


 

Teerenpeli – Jouluolut (Piparkakku-Lager)

Teerenpeli – Piparkakkulager 5%

Teerenpelin lahja janoiselle kansalle tänä jouluna on piparkakkumausteilla(kaneli, neilikka, inkivääri, kardemumma, pomeranssi, maustepippuri ja tumma siirappi) ryyditetty suodattamaton lager.

Lasissa Jouluolut on samea, kullankeltainen, kivasti kupliva mallasjuoma, jonka pinnalle muodostuu lyhyt, ohut ja valkoinen vaahto. Tuoksultaan se on raikas, sitruksinen ja piparkakkuinen. Mielestäni piparkakkumausteet ovat vähän vaisuja olutta pidempään maistellessa. Piparkakkulageriin olisi mielestäni ollut kiva saada enemmän keskisyyttä myös.

Pohjalla oleva lager on mielestäni oikein hyvä. Kuiva, hienostunut, raikas ja selkeä maku häiriintyy maustesekoituksen vuoksi. Maustaminen tuntuu vähän epäsopivalta ja -tasapainoiselta, etenkin inkivääri tulee turhan voimakkaasti läpi. Inkivääri tuntuu itse asiassa aika vahvana jälkimaussa asti, joka on muutenkin happoinen ja hiukan hapan.

Maistettuani Teerenpelin Jouluolutta en ole täysin varma, onko lager paras tyyli tälläiselle maustamiselle. Omasta kokemuksestanikin voin sanoa, että piparkakkumausteita on aika vaikea saada juuri sopivaksi oluessa. Pitäisi varmaan siirtyä itse pipareiden lisäämiseen panoprosessin aikana… Tämä olut on mielestäni teknisesti aika hyvä, mutta kokonaisuutena vähän pettymys. Etiketti suosittelee juomaan etenkin homejuustojen kanssa, mikä kuulostaa oikealta.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 26/40

Yhteispisteet: 60/100

Piparkakku maistuu ihan hyvin, kokonaisuus on tasapainoton pettymys.


 

Saimaa Brewing Co. – Valkiajärvi Jouluolut

Saimaa Brewing Co. – Valkiajärvi Jouluolut 4.5%

Saimaalta hyllyihin saaapunut Valkiajärvi on kaurahiutaleilla höystetty amber ale. Lasissa kirkas, tumman pihkainen väri saa pinnalle runsaan kermaisen vaahdon. Kokonaisuus vaikuttaa aika laadukkaalta.

Olut on tuoksultaan hyvin hedelmäinen ja sitruksisen raikas. Makeutta löytyy myös, muttei epämielyttävissä määrin kuin osassa ambereista, joita olen maistanut. Valkiajärveä maistaessa mallaspohjan heiveröisyys vähän häiritsee. Muuten olut on hedelmäisen karamellinen ja hiukan hapan. Karhean oloinen humalan katkero tuntuu myös taustalla. Oluen maku suussa kehittyy makeasta karamellista jälkimakuun mennessä happaman imeläksi ja hedelmäiseksi.

Saimaa Brewing Co.:n Valkiajärvi Jouluolut on ihan miellyttävä ja helppo jouluamberi, muttei voimakkasti säväytä. Pientä persoonallisuutta kuitenkin löytyy, joten olut on mielestäni suositeltavan puolella.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 4/10

Kokonaisuus: 22/40

Yhteispisteet: 58/100

Miellyttävä ja helppo jouluamber.


 

Fuller’s – Old Winter Ale

Fuller’s – Old Winter Ale 5.3%

Fuller’sin talviolut mainostaa itseään rikkaaksi ja lämmittäväksi. Lasissa kirkas tumman mahonkinen väri peittyy runsaan kermaisen ja vaalean vaahdon alle. Tuoksultaan Old Winter Ale on hyvin kirkas ja raikas, makean maltaisella taustalla, puhtaanomaisella humaloinnilla.

Olut on maultaan pehmeä, tasapainoinen, hiukan hapan ka sopivasti katkera. Sitruksista karamellia, pientä karvautta ja kirpsakkaa, jyväistä maltaisuutta löytyy myös. Valtaosaan suomalaisista jouluoluista verrattuna tämä on pehmeämpi, raikkaampi ja mielenkiintoisempi. Suutuntuma on myös persoonallinen. Jälkimaussa tuntuu sitruksinen vaahtokarkkinen humalan katkero. Karvas kuivuus jää kielelle mielestäni hiukan liian pitkäksi aikaa.

Ekasta huikasta lähtien Fuller’s tarjoaa laadukasta maukkautta. Old Winter Ale on miellyttävä ja raikas talviolut.


Ulkonäkö: 10/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 15/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 32/40

Yhteispisteet: 66/100

Maukas ja raikas talviolut!


 

 

Mustan Virran Panimo – Viima

 

Mustan Virran – Viima Talviolut 5.2%

Viime vuonna Mustan Virran Santa Olaf oli yksi suosikkitalvioluistani maitokaupan hyllyiltä. Tänä vuonna onkin sitten Viima, kevyt sesonkiportteri, maistossa. Jo toisen vuoden putkeen olen positiivisesti yllättynyt.

Lasissa Viima on hyvin tumma ja kirkas, mutta ei mahdottoman paksu. Hiilihappoja vaikuttaa olevan kiitettävästi, vaikkakaan vaahto ei ole kovin suurta tai säilyvää. Tuoksultaan olut on makean paahteinen ja kahvinen, aika perinteisen portterimainen, kaiken kaikkiaan aromit ovat mielestäni kohillaan.

Tietenkään olut ei ole kovin paksu näin kevyenä, mutta tällä kertaa ohuus ei häiritse yhtä paljon kuin monissa maistamissani dry stouteissa ja kevyissä portereissa. Viima on vain helpompi juoda ja keveä. Paahteinen kahvi maistuu hyvin, muttei kovin voimakkaasti. Suuhun myös jää paahteinen ohkainen makeus ja pieni imelyys juonnin jälkeen.

Kokonaisuutena olut on nimensä veroinen; Viima viilettää kurkusta alas ennen kuin edes huomaa. Musta Virta suosittelee porteriaan lihapataruokien ja juustolautasten kylkeen ja mielestäni se myös sopii varmasti joulupöytään kaveriksi!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 28/40

Yhteispisteet: 66/100

Mustalle Virralle jo toinen joulusuosikkini putkeen.


 

 

Ridgeway Brewery – Reindeer Droppings

Ridgeway Brewing – Reindeer Droppings 4.7%

Yhdysvaltojen markkinoita varten pantu, mutta valikoituihin Euroopan maihin myyntiin päätynyt english amber ale. Mallaspohjaan kuuluu ohran lisäksi vehnää, kauraa, ruista ja sokeria. Lyhyen valkoisen alle muodostuu lasissa erittäin kirjas ja pihkaisen välinen olut, jossa on välttävästi hiilihappoja.

Makea karamelli tulee ensimmäisinä sieraimiin olutta tuoksutellessa, mutta poronjätöksestä löytyy myös sitruksista katkeruutta joka leikkaa edellämainittua karkkisuutta hyvin. Taustalla tuoksuu myös jotain syvmpää ja mausteisempaa, kuten ruis- ja ehkä myös kristallimallas? Brittioluille tyypillinen makean keksinen maltaisuus saa veden kielelleni.

Maultaan Reindeer Droppings on odotettua reippaasti vähemmän makea. Paksuhko, vähän liian neutraali pohja pilkottaa esiin ensipuraisun katkeran ja sitruksisen humaloinnin jälkeen. En yleensä toivo paljoa karamellia oluisiini, mutta tässä kyseistä mallasta olisi voinut hyötykäyttää enemmän. Muutenkin on laitettu montaa mallasta, joten pieni muuntelu voisi pelastaa paljon. Suutuntumaltaan olut on hiukan polttava ja humalan katkero säilyy jälkimaussa pitkään. Lisäviljat tuovat lisäpaksuutta runkoon, mutta olut ei silti pääse pakoon liialta vetisyydeltä.

Ridgewayn amber ale menee ymmärrettävästi rapakon taakse markkinoille, se kun muistuttaa mielestäni rapsakoita kivasti humaloituja blondeja. Jouluolueksi vähän liian kevyt ja raikas mielestäni.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 24/40

Yhteispisteet: 64/100

Hyvä olut, muttei ehkä sesongille sopiva.


 

Ruosniemen Panimo – Jouluapulainen

Ruosniemi – Jouluapulainen 5.5%

Ruosniemen panimon jouluolut on tänä vuonna Jouluapulainen, joka on appelsiininkuorella ja neilikalla maustettu pale ale. Olut on hiukan samea, pihkaisen sävyinen, jonka pinnalle lyhyt valkoinen vaahto.

Neilikka pompsahtaa voimakkaiten oluen tuoksussa. Taustalla on myös mausteista sitruksisuutta, mutta neilikka on turhan läsnä ja peittää paljon alleen. Maultaan Jouluapulainen ei ole kovin tasapainossa ja jää vähän väljäksi. Suolainen, hapan, ohut, kitkerä, makean appelsiininen kuvaavat kaikki oluen makua, mutta eivät jotenkin sovi mielestäni yhteen. Pieni mausteinen ja happamahko jälkimaku on ainoa asia, joka muistuttaa juodusta oluesta.

Jouluapulaisesta jää mieleen hyvin vähän, ja se mikä vielä muistuu, on aika sekavaa. Mausteet eivät sekoitu tasapainoisesti eikä olut muutenkaan oikein toimi.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 3/10

Kokonaisuus: 20/40

Yhteispisteet: 48/100

Epätasapainossa.


 

Nokian Panimo – Keisari Talviolut

Nokian – Keisari Talviolut 5.5%

Nokian uusi Keisari Talvioluen resepti pohjautuu heidän vanhaan Året Runt-olueeseensa. Tämä itsessään huolestutti minua olutta maistellessa, sillä kyseinen Keisari -tuoteryhmän jäsen on ollut mielestäni niistä huonoin.

Lasissa Talviolut on hyvin tumma, mutta kirkas ja lyhyellä, lähes olemattomalla, vaaleanruskealla vaahdolla. Hiilihapot tuntuvat olevat vähän vähissä. Olut näyttää tumman punaiselta valoa vasten. Tuoksultaan olut on hyvin mitäänsanomaton, pienellä paahteisella makealla vivahteella.

Olut muistutti mielestäni lähiten kotikaljaa. Suussa olut on hapan, kitkerä, pistelevä ja vähän suolainen. Maistoin myös paahteista makeutta ja vähän lakritsiakin. Suutuntumaltaan olut on liian vähähappoinen. Olut ei ole kuiva, mutta ei myöskään tunnu kovin runsaalta. Jälkimaku on pääasiassa imelää makeutta.

Ihmettelen välillä, kuinka huonoja oluita päätyy Suomen talvisesongin tuotteiden sekaan. Keisari Talviolut on todella lässähtänyt ja mauton kokemus. Voi olla, että tämä menisi helpommin niille, jotka juovat erikoisoluita hyvin harvoin, mutta ainakin henkilökohtaisesti en suosittelisi kenellekään.


Ulkonäkö: 3/10

Tuoksu: 5/20

Maku: 8/20

Suutuntuma: 2/10

Kokonaisuus: 5/40

Yhteispisteet: 23/100

Mauton ja väsynyt.


 

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas – Kekri sadonkorjuuolut

Laitila on valmistanut tälle vuodelle sadonkorjuuta juhlistamaan maitokauppavahvuisen uutuuden: Kekrin.

Kekri on meripihkan värinen ja kirkas olut, joka luo päälleen kauniin vaahdon kuitenkin sen nopeasti kadottaen. Tuoksu tarjoaa lähinnä karamellimallasta ja oikein kevyttä humalaa josta ei ehdi saada juurikaan kiinni.

Maussa voi havaita katkeruutta ja maltaista makeutta, ensi huikalla maku yllättää positiivisesti mutta jo toinen huikka tuo esiin karvaan ja vähän mehumaisenkin tuntuman jossa karamelli dominoi olemuksellaan.

Olut on helposti juotavaa, mutta sadonkorjuuoluille epätyypilliseen tapaan melko kevyttä. Vahvempi runko olisi tehnyt ihmeitä sillä nyt olut ei paljoa tarjoa. Saunaoluena menettelee, mutta sadonkorjuuta juhlistaessani taidan hakea Saksalaisen vastineen.


Ulkonäkö 8/10

Tuoksu 8/20

Maku 10/20

Suutuntuma 5/10

Kokonaisuus 22/40

Yhteensä 53/100


Hyvä nähdä että tätäkin sesonkia on Suomessa ruvettu tuomaan esille oluttarjonnassa, mutta vielä on tekemistä.