Author: Juha

No comments

Juha

  By

Esittely: Parrakas köriläs, joka on maailmaa kohtaan katkerampi kuin bitter. Haluan kuvitella, että olen hyvällä – sarkasmin täyteisellä – huumorilla varustettu kaveri, joka harvoin jää hiljaiseksi. Tutustuttuani oluen panemiseen, yllätyin kuinka helppoa hommaa se on ja siitä, että se on myös hauskaa hommaa. Myös lopputuloksen laatu yllätti heti ensimmäisellä kerralla. Toivon mukaan homma jatkaa sujumistaan ja jonain päivänä on fasiliteetit tehdä olutta ihan aikuisten oikeasti kunnolla. Kyllä olutkulttuurille, ei holhoamiselle.

Lempioluet: Vaihtelee, päivitellään.

Lempioluttyyli: IPA ja muut voimakkaasti humaloidut alet

 

 

One Comment

Stadin Panimo – Gasometer Grapefruit IPA

  By ,

stadingasometer

Tänään tuoppiin kaatuu Stadin Panimon Gasometer – Greippi-ipa. Etiketti lupaa verigreipin kuorella maustettua, jenkkihumaloitua olutta – kuulostaa hyvältä. Alkoholia tästä löytyy 6,5 pinnaa. Useampia Stadin Panimon oluita nauttineena odotukset Gasometeria kohtaan ovat suht korkealla – onhan IPA kuitenkin eräs suosikki oluttyypeistäni ja humalista sitruksiset lajikkeet iskevät parhaiten.

Pian tuopista löytyy kirkas, kellertävä olut valkoisella vaahdolla. Ihan kivaltahan tuo näyttää, vaikka vaahto onkin niukan puoleinen. Oluen tuoksu on oikein mainio; makeaa maltaisuutta, sitruksista humalaa ja yllärinä – greippiä.

Maku puolestaan on valitettavana yllätyksenä vetinen. Ipalle tyypillistä humalapommia ei oikein löydy. Maun loppua kohden löytyy kuitenkin ihan kiitettävästi katkeroa ja greippikin maistuu. Onneksi maku paranee juotaessa ja oluen lämmettyä olen maistavinani myös vehnämallasta.

Ei tämä missään nimessä huono olut ole, mutta odotukseni olivat ehkä hieman korkealla. Eiköhän tätä tule toistamiseenkin maistettua.+

 

 

Tuomio:

Kelvollinen IPA, joka kaipaisi kuitenkin napakampaa humalointia.

 

 

3 Comments

Vappua juhlistamme työväen oluella – Bitterillä

  By ,

Vappuaaton riennoista selvinneinä, palaavat toverit juurilleen kattilan ääreen. Tänään valmistetaan ensimmäistä kertaa Bitteriä.

Lähdettiin kokeilemaan tällaisella simppelillä reseptillä, joka syntyi hybridinä interwebsien syövereistä inspiraatiota ammentavien bitter-ohjeiden innoittamana.

Maltaat:
3,2kg Viking Organic Pale ale
0,3kg Viking crystal L150
0,4kg Maissihiutaleet

DSC_0281DSC_0283

Mäskäys 70min 67c
Bittermaskays

Mäskäys sujui mukavasti ja lämpötila pysyi spekseissä tunnollisesti. Sivuhuomiona, että tämä on ensimmäinen kerta kun käytämme maissia keveyttämään (toivottavasti) oluen runkoa. Yllätyimme, kuinka voimakas tuoksu ja maku vierteeseen noinkin pienestä määrästä maissia irtosi. Katsellaan muutamien viikkojen päästä sitten miltä maistuu.

Humalointi
Fuggles 1,5g/l @60min
Goldings 0,75g/l @60min
Goldings 0,75g/l @15min

Humaliksi valikoitui pari perusbrittiä, jotka ovat tovereilla ensimmäistä kertaa testauksessa – tähän saakka ollaan ajettu lähinnä jenkkihumalilla.

Humalabaarimme
DSC_0296

Porinaa, immersiolauhdutin ja ominaispaino!
DSC_0291DSC_0298DSC_0303

Hiivana toimii Danstarin Nottingham Ale, hiivaus n. 25 -asteiseen ilmattuun vierteeseen.

Lopulta ominaispaino päätyi 1,070 :een. Tavaraa kertyi parisen litraa vähemmän kuin alunperin suunnittelimme (liekö keitossa haihtunut tai mäskäystehokkuus kussut), ja näin ABV tulee olemaan pykälän korkeampi kuin alunperin ajateltiin, mutta eipä tuo meitä masenna – päinvastoin! 😉

No comments

Historiaa: American Pale Ale vol. I

  By ,
Emalikattila, ja motonetin induktioliesi.

Emalikattila, ja motonetin induktioliesi.

Otimme viime syksynä ensiaskeleemme kohti laadukkaamman(?) kotioluen tekemistä ja päätimme suorittaa ensimmäisen kotimäskäyksemme. Aikaisemmin olimme muutamaan otteeseen uutteesta valmistaneet olutsatseja. Inspiraationa ja reseptinä käytimme Reittausblogin APA:a, minimaalisesti muokaten. Apuna prosessissa meillä oli Brewers Friend -softa, josta vakoilimme muun muassa tarvittavia lämpötiloja.

Alkuun lämmitimme hienossa emalikattilassamme 12 litraa vettä 72 asteiseksi. Vesi lämmitetään mäskäyslämpötilaa korkeammaksi, koska itse maltaat ovat huoneenlämpöisiä ja näin ollen viilentävät seosta. Heitettyämme maltaat veteen, seoksen lämpötila olikin toivottu 67c. Mäski sekoitettiin huolellisesti ja annettiin rauhassa hengailla levyllä 90 minuuttia. Meillä oli digitaalinen lämpömittari, jonka avulla monitoroimme, että mäskin lämpötila pysyy hyväksyttävissä spekseissä (olimme iloisia kun lämpötila pysyi välillä 66-68, tuosta jos kuumemmaksi menee, niin on paha).

Kun mäskäys oli noin puolessa välissä aloimme lämmittämään huuhteluvettä. Lämmitimme pienemmällä kattilalla useampaan otteeseen 12 litraa huuhteluvettä ja kikkailimme niin, että huuhteluvesi oli noin 80 -asteista, kun mäski piti huuhdella.

Hiivaus n. 20-asteiseen hyvin ilmattuun vierteeseen. Käyminen 2 vkoa, jonka jälkeen kuivahumalointi 5 vrk. Pullotukseen jälkikäymissokeria 6g/litra.

Koko prosessiin porukallamme upposi, kaikki säätäminen mukaanlukien, noin 7 tuntia. Suuri osa ajasta meni luonnollisesti odotellessa lämpötilojen nousuja ja laskuja. Kun olut oli porissut pari viikkoa lisäsimme humalasukassa sekaan vielä 15g Amarillo- ja 15g Cascade-humalaa. Annoimme Apan marinoitua vielä 5 vuorokautta, jonka jälkeen pullotimme oluen. Muutaman viikon pullossa kypsyttyään olut oli valmista ja oikein, oikein maukasta.

Reseptistä kaikki kunnia Reittausblogille: http://www.reittausblogi.info/2014/05/resepti-reittausblogin-apa.html