Kotiolutta Kivistöstä: Shaved Black Beard

Tämän päivän olutmaistelussa on vuorossa työkaverin kotipanimosta peräisin olevaa ja jo aiemmin kotiolutkisoissa kunniaa niittänyt Black IPA: Shaved Black Beard!

 

Mustaparta valtaa tuopin nimensä mukaisesti mustana, hieman tummanruskeaa valoa läpivuotavana, vaaleanruskeahkolla tiheäkuplaisella vaahdolla varustettuna. Lasissa pyöritellessä vaahto jättää jälkeensä pitsiä. Olut vaikuttaa kovin tyyneltä, mutta heti kun sitä hieman härnää, se syöksee jostain syövereistään vihaisia parvia hiilihappokuplia. Pinnoja tässä pahassa pojassa etiketti tietää kertoa olevan vajaa 8%.

Tuoksultaan olut tekee IPAlle oikeutta: vahvaa hedelmäistä ja havuista humalointia. Taustalla tuoksuu makea ja paahteinen, suht tukevan oloinen mallas. Maultaan Black Beard on raikkaan humalainen ja kevyen paahteinen. IBUja oluesta löytyy 120, mutta oluen katkeruus ei ole kuitenkaan pistävä; vaan rukiinen tukeva runko ja vahvat prosentit leikkaavat humalan purua mukavasti.

Vahva runko, paahteisuus ja humalointi muistuttavat aika paljon portteria – Mikon mielestä jollekkin skaalalle asetettuna olut olisikin lähempänä portteria kuin IPAa.

Erinomainen olut, joka kelpaisi ehdottomasti kaupan hyllyille.

Sen piti olla Red Alea…

Syksyn pimetessä lokakuun viimeisinä päivinä päätimme ottaa askeleen kohti värikkäämmän oluen tekoa. Tarkoituksenamme oli tehdä Red Alea. Oikein suurella pensselillä maalattuna ajatuksemme projektista olivat kutakuinkin: “punainen, kirkas, aromikas ja raikas”.  Tähän mennessä olimme tehneet vain erilaisia pale aleja, sekä tummia stoutteja, joten tietotaitoa oluen värin kontrolloimisesta kohti punaista ei juurikaan ollut. Reseptiä suunnitellessamme tutkimme muiden kotiolutharrastajien tuotoksia ja sähläsimme erilaisten oluen värilaskureiden kanssa ja lopulta päädyimme seuraavanlaiseen mallaspohjaan:


  • 4 kg Maris Otter (UK) ~87%
  • 350 g flaked barley ~7,5%
  • 125 g viking crystal L50 ~2,5%
  • 125 g viking crystal L100 ~2,5%

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun mäskäsimme Grainfatherillamme omalla reseptillämme, joten päätimme testata laitteen ominaisuuksia ja suoritimme oluelle kolmivaiheisen mäskäyksen:


  • 20min @ 50°c
  • 90min @65°c
  • 10min @75°c

Siirtyessämme mäskäyksen jälkeen kohti maltaiden huuhtelua, olimme täynnä toivoa: vierre oli kuin olikin punaista – hurraa!

Maltaiden huuhtelun jälkeen vierre olikin muuttunut toivotun punertavasta enemmän oranssin meripihkaisen väriseksi. Tätä väriä kantaa myös lopputuote, josta tulikin nyt värinsä puolesta Amber Alea. Noh, ensi kerralla kokeillaan heittää sekaan enemmän punaista. 😉

Humaloinnissa lähdimme hakemaan maltillista katkeroa ja sitruksista aromia – pyrkimyksenä oli kuitenkin pitää humalointi suht mietona:


  • Magnum 0,4 g/l @60min
  • Magnum 0,4 g/l @50min
  • Amarillo 0,3 g/l @10min
  • Mosaic 0,3 g/l @10min
  • Amarillo 0,3 g/l @5min
  • Mosaic 0,3 g/l @5min
  • Mosaic 0,3 g/l @0min

Kun keittoaikaa oli jäljellä 10 minuuttia, lisäsimme vierteen sekaan 1½ teelusikallista Irish Mossia kokeillaksemme, josko se auttaisi oluen kirkkaudessa (spoiler: kyllä auttoi!).

Hiivana toimi tällä kertaa Mangrove Jack’s M15 Empire Ale  hiivaus hyvin ilmattuun 25°c vierteeseen

 

Kuvakollaasi Red Amber Alesta – 3/4 toteutui: punainen, kirkas, aromikas, raikas

Toveri-“Amberin” arvostelu tulee myöhemmin, stay tuned!

Kotiolutta: Häjy Cossun Imperial Stout

Viimeisen luukun takaa paljastuukin kotiolutta! Shokkiyllätys! Kyseessä siis ensimmäinen yrityksemme valmistaa kotikonstein stouttia. Olut nimettiin erään toverin appiukkoehdokkaan mukaan “Häjy Cossun Imperial Stout” :iksi. Kyseisen herran lempinimi on siis Cossu – Häjy puolestaan kuvaa stoutin jäykkää luonnetta.

Olut on vastaus “haasteeseen” kun kerran ohimennen kuulimme Cossun voivottelevan ettei löydy stouttia, jossa on kunnolla makua: niinpä kaikessa hiljaisuudessa ja salaa aloitimme tämän projektin keväällä ja olut on siitä lähtien kypsynyt kellareiden pimennossa (onhan tämä kärsimättömyyden nimissä tosin muutamaan kertaan jo hyväksi todettua 😉 )

Olut pullotettiin 2015, ja prosentteja on arviolta < 9. Toveri jonka muistiossa tarkemmat speksit ovat, viettää joulua perheensä kanssa kuten kaikki oikeat ihmiset joten lisäilemme tarkemmat tiedot samaan postaukseen myöhemmin.

Häjy Cossun Imperial Stout on väriltään pikimustaa ja kerää päälleen ujon vaaleanruskean vaahdon. Tuoksusta löytyy paahteista mallasta, kahvia, suklaata, sitruksista humalaa ja hieman ruohoisuutta. Ehkä hieman alkoholikin sähisee läpi, tuoden stouttiin hieman cossuisuutta. Maultaan olut on paahteinen, kuiva, aavistuksen suklainen ja maanläheinen. Lämmittää matkallaan alas.

 

Pullotettu 27.2.2016

ABV: 8,8%

Käytetyt maltaat: Pale Ale, Flaked Barley, Viking Black, Viking Chocolate

Humalat: Magnum, Amarillo

 

Hyvää Jouluaattoa ja tolkuntäyteistä Joulua!


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 23/40

Yhteispisteet: 60/100


 

Kotiolutta Hyvinkäältä

Menneiden kuukausien aikana työpaikalla on tullut puheeksi oluen tekeminen ja sattui niinkin sopivasti, että erään työkaverini toinen puoliskokin harrastaa kotiolutta. Huhu Toveri-Ipasta kiiri Hyvinkäälle saakka ja pari pulloa tuotostamme lähetimme sinne maisteltavaksi. Kuuleman mukaan IPA upposi hyvin ja saimme vastapalvelukseksi kotipanimon tuotoksia Hyvinkäältä; Blonden ja Imperial stoutin. On aika ottaa oluet toverien syyniin!

Blonde

HyvinkääBlondeKullankeltainen olut valuu tuoppiin komeasti kuohuen. Lähes kirkasta, hieman hiivan tuomaa sameutta. Vaahto on valkoinen ja pysyvä. Aromissa ehkä eniten banaania, mitä on tullut vastaan – hennolla hiivaisuudella leikattuna. Banaanin alta on hankala poimia humalan aromeja. Maultaan olut on raikas, parhaimmillaan ehdottomasti kylmänä. Helppoa kesäjuotavaa. Vaikka mausta ei alkoholia löydykään, lämmittää juoma vielä pitkään – varmasti jokunen voltti eksynyt joukkoon.

Oikein hyvä kaunis ja raikas kesäjuoma, jonka runsas banaanisuus on sen ehdoton valtti.

BlondeHyvinkää


Imperial Stout

HyvinkääIStout

“Jumankauta on mustaa, ei vuoda yhtään valoa läpi!”

Tämä stoutti on väriltään mustempi kuin allekirjoittaneen vaatekaappi. Oluen pinnalle nousee nätti vaaleanruskea vaahto, joka jättää jopa hieman pitsiä lasinreunoille. Aromissa paahteisuutta, suklaista mallasta, sekä katkeraa humalaa. Suutuntamaltaan kermainen, maussa paljon tummapaahteista kahvia, joka loppua kohden muuttuu konvehtimaiseksi suklaaksi. Myös humalan katkero pilkistää loppumaussa. Tosi jees. Vaikka tämä onkin Imperial Stouttia, ei se kuitenkaan alkoholillaan lämmitä samaan tapaan kuin Blonde.

Maukas stoutti, jossa on maut kohdallaan. Ostaisin varmasti kaupastakin.

IStourHyvinkää


Näiden näytteiden pohjalta voi turvallisesti väittää, että mäskäysmela pysyy hyvin kädessä myös Hyvinkäällä päin. Molemmat oluet maittivat, suosikiksi näistä kahdesta nousi Imperial Stout. Jos Blonden maku olisi riittänyt tuoksun tasolle, olisi se puolestaan varmasti vienyt voiton. Kiitokset oluista, ehkä joskus toistekin! 😉

 


 

Kotiolutta: Toveri-IPA vol1.5

Toveri-IPA Nyt se viimein on valmista!

Huhtikuun alussa mäskäilimme Uuden Maailman tyyliin humaloidun IPA:mme.  Todellisuudessa tämä on toinen kerta, kun IPAa yritämme tehdä, mutta ensimmäinen, jossa onnistuimme (Jollain opilla ensimmäinen yrityksemme epäonnistui kurjasti ja siitä tulikin maailman parasta simaa).

Humalapotkua tässä mallaspommissa antaa viisi jenkkiläistä:

  • Centennial
  • Citra
  • Cascade
  • Columbus
  • Amarillo

Olut on sameaa, väriltään ruskean oranssia. Vaahto on luonnonvalkoista, tiivistä ja jättää lasinreunoille kermaista pitsiä. Tuoksusta löytyy vahvaa humalaa, kevyttä sitruunaisuutta, sekä kirpeää ananasta. Maultaan tämä on hedelmäistä, havuista, sekä kovin katkeraa. Huikan otettua olut kuivattaa mukavasti kielen ja kitalaen. Kyllä tämä kelvollinen IPA on, vaikka oma kehu haisisikin – hienoa nähdä, että kehitystä edellisestä yrityksestämme on tapahtunut

Linkki pullotukseen: https://oluttoverit.com/2016/04/28/ipaa/