Omenasiideri osa 2

Ensimmäisessä osassa mainittu Campden oli eilen saanut vaikuttaa tarvitsemansa 24h, nirhaten rakkaasta omenamehustamme kaiken ei-toivotun elämän. Nyt hiivaus lienee turvallista ja käymisastiamme sisällön lopputulos tulee toivon mukaan olemaan priimaa tavaraa, ilman sen suurempia yllätyksiä.

troppeja

Lisäsimme siiderin joukkoon myös hieman pektolaasi -entsyymiä. Tämän pitäisi pilkkoa omenamehussa olevaa pektiiniä ja auttaa lopputuotteen kirkkauteen – käsittääkseni entsyymi luo myös hiivallekin kivemmat käymisoltavat. Hiivana käytyimme luovuuden huipulla nimettyä siiderihiivaa nimeltään siiderihiiva… Kauppiaan mukaan kyseessä on hyvä hiiva – uskotaan. Starttasimme hiivan ottamalla desinfioituun mittalasiin muutama desi tuota omenamehuamme ja kylmäverisesti lempattiin hiiva sekaan. Olimme kuitenkin sen verran hyvällä tuulella, että se sai seurakseen muutaman teelusikallisen hiivaravinnetta.

Samoihin aikoihin toinen torvi (lue toveri) mittaili mehun ominaispainon. Tiedemiehiemme mukaan mehussa oli sokereita sen verta, että siitä saattaisi irrota 3,9-volttista janojuomaa. Vaikkei tästä mitään omenakiljua pitänytkään tulla, niin lukema oli mieleemme liian kesy ja lisäsimme mukaan vajaa puoli kiloa panimosokeria, kunnes liuoksen alkoholipotentiaali kohosi niinkin hyväksyttäväksi, kuin 4,7% – tätähän voisi melkein koittaa kaupitella lähikauppaan. 😉

ompunominaispaino

Lopuksi vihainen vierteen ilmaus ja hiivastartteri omppumehun sekaan, kansi kiinni ja vesilukko päälle! Poika pulisee maltillisesti jo kirjoitushetkellä – parin viikon päästähän tuo varmaan jo pullotetaan. Täytyy katsoa, jos ehtisi saamaan tuohon siiderin rinnalle vielä pulputtamaan vaikka olutta… 🙂

 

siiderii

Omenasiideri osa 1

Tämä on omena.

Tämä on omena.

Syksy saapuu ja on aika aloittaa taas juomasetit. Saimme houkuttelevan tarjouksen kaverin äidin miehen vanhemmilta, että omenaa olisi Keravalla tarjolla kunhan vaan tulee noukkimaan. Sattui sopivasti, että siinä ihan holleilla Sipoosta löytyy mehustamo – ei tovereiden aivoissa kauaa tarvinnut raksuttaa, kun se otsikon mukainen idea sitten syntyikin: pistetäänpä pöntöllinen omenasiideriä kokeeksi porisemaan. Ensimmäistä kertaa kokeilussa tällainen sidukan valmistus, joten katellaan kuinka tämä sujuu. Käytännössähän tämän pitäisi olla simppeli homma.

omppupuu

Töiden jälkeen sitä tuli kolmen miehen voimin kaahailtua läpi ruuhkien Keravan periferialle, josta omenain haltijat löytyivät. Reipas kahdeksissakymmenissä oleva pariskunta, joka oli pistänyt meille kuusikymmentä viisi kiloa (kyllä 65kg!) omenoita valmiiksi laatikoihin! Huhhuh. Ja vielä veloituksetta – suuret kiitokset heille! Nämä omput, jotka meidän mukaan tarttuivat olivat ilmeisesti kolmesta eri puusta, kukin eri lajiketta – kaikki tosin erittäin maukkaita ja siistejä.

omppuja

Omenat pienen rupattelutuokion jälkeen autoon lastattua lähdimme matkaamaan kohti mehustusasemaa, jonne oli yllättävän helppo löytää. Hinnat eivät päätä huimanneet, omenakilon mehustus maksoi vain 0,45€ . Pienenä triviana meille selvisi, että kilosta omenaa irtoaa noin 60% painosta mehua, eli 1kg = ~6dl. Mehustamo tarjoaa lisäpalveluina myös muun muassa pastörointia ja c-vitamiinin lisäämistä, mutta siiderihommia silmällä pitäen kumpikaan näistä ei ollut tarpeen.

mehumyllystin

Itse mehustus oli yllättävän helppoa ja vaivatonta. Aikaa meillä kului noin 20minuuttia ja lopputuloksena oli 45 litraa pirun maittavaa omppumehua. Koko prosessi meni kutakuinkin näin; omenat pumppukärrylle, kipataan kaukaloon, josta ne kulkeutuvat mehumyllyyn. Sitten se pumpataan astioihisi. Mukavaa ja simppeliä. Selvittiin alta kolmella kympillä ja mehua on nyt yllinkyllin.

montamehua

Nyt mehu on käymisastioissa ja liuoitimme sinne sekaan Viinimaailmasta hankkimaamme Camden -valmistetta, jonka pitäisi 24h vaikutuksen jälkeen tappaa mahdolliset villihiivat mehusta. Huomisen jälkeen ei puhuta enää mehusta, vaan siideristä! Jatkoa seuraa…