Põhjala – Jõuluöö

Voi pojat, Põhjala – vieläkään en ole täältä huonoa olutta saanut, ja mitä nyt olen lueskellut tuskin saan nytkään. Vuorossa siis Põhjalan Öö :stä  jouluisempi versio eli Jouluöö.

“Sametine Porter, Laagerdatud, Kakaoubade, Värskete Vaniljekaunade ja Tammekuubikutega” – Suora käännös olisi ”Samettinen Portteri, Kypsytetty Kaakaopapujen, Tuoreiden Vaniljatankojen ja Tammilastujen kera” tai sitten ihan vain kansankielellä ”herkkua, pjerkele”.

Oluessa vaikuttavia ainesosia ovat mm. Cara pale-, Cara 150-, Carafa Special II-, Munich ja jonkinsortin suklaamallas + kaura. Humalointi Columbus ja Goldings. Sopan kruunaa vaniljatangot, jotka tuovat suklaan lisäksi toisen vallitsevan elementin. Prosentteja löytyy 8%, pullo Alkosta ja parasta ennen 31.10.2017.

Olut on nautintahetkellä hieman yli huoneenlämmön, kylmänä ei tarjonnut niinkään suurta makuelämystä kuin olisi toivonut – siksipä hieroin lasia tovin käsissäni.

Vaahto oli melkoinen, avattuani hyppäsi maailmaan – lieneekö pullo kolissut matkalla. Väri on kauniin kahvimainen, ei jätä pitsiä ja katosi 5 minuutissa täysin. Tuoksuu siltä miltä mainostaakin – paljon suklaata, vaniljaa ja tammisuutta. Sen suurempia en osaa erotella.

Maultaan runsaan suklainen ja yllättävän vaniljainen tuoksuun nähden, kevyt katkeruus ajelee sitten ylitse ja hento tammen tuoksu jää suuhun vellomaan. Suutuntuma pehmeä, silkkinen, lämmin. Ei maistu alkoholi läpi pinnaakaan, mutta lämmittää mukavasti.

Tästä on oikeastaan hankalaa sanoa, että onko kyseessä hyvä jouluolut vai ihan vaan todella hyvä olut. Hyvä tumma portteri on erinomainen rauhallisesti nautittavaksi, mutta henkilökohtaisesti saattaisin kääntyä joulupöydässä raikkaampien ja vahvemmin humaloitujen tuotteiden puoleen, noin niinkuin vastapainoksi raskaalle ruokapöydälle.

Mielestäni jännää, että jouluisuus tarkoittaa niin usein raskaita makuja.


Ulkonäkö: 9/10

Tuoksu: 17/20

Maku: 19/20

Suutuntuma: 10/10

Kokonaisuus: 38/40

Yhteispisteet: 93/100

Ehdoton ostos, mutta kannattaa käyttää omaa harkintaa jos tahtoo tämän joulupöytään. Ansaitsee tulla nautituksi yksin, rauhassa ja ilman häiriötekijöitä.


 

Nøgne Ø – Rød Jul

rodol1

Nøgne Ø tarjoilee talven sesonkiin suuntäydeltä muutakin kuin Finno-Ugrilaiseen suuhuni taipumatonta oluen nimeään “Nøgne Ø Rød Jul”. Kyseessähän on siis 8-volttinen ilmeisesti aprikoosilla ja viikunalla (tuoteseloste Norjaksi ja allekirjoittanut ymmärtää sitä varauksella ja puhuu lähinnä aamuöisin) maustettu imperial IPA. “Rød, Röd, Red, Punainen” – no niinhän se onkin, vaikkei tämä ehkä kuvien kautta edukseen välity. Kaamos kurjine luonnonvaloineen teki kaikkensa kuvaussessioni sabotoimiseksi. Väri on kyllä sen verta mielenkiintoinen, että olut ansaitsee bonuskuvan boostatussa spottivalossa:

rodol2

Det er rødt

Röödjuul kerää päälleen maltillisen vaalean vaahdon, joka ei kuitenkaan viivy aattoon asti, vaan katoaa piakkoin tuopin ulkokehälle väijymään minimaalisena rinkulana. Tuoksussa puskee läpi voimakas hedelmän aromi – aprikos, kanskje? Tätä hedelmäistä, ehkä myös jopa luumuista tuoksua tukee monivivahteinen humalointi, jonka taustalta saattaa saada kiinni makeasta maltaisuudesta. Makupuolella Norjalainen vetelee oikeista naruista: alkua hallitsee hedelmäinen ja karamellisen maltainen pyörähdys, joka liukuu äkkiä havuisen humaloinnin kautta tiukkaan, pitkäkestoiseen katkeroon. Mielenkiintoinen.

Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 16/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 33/40

Arvosana: 80/100

St Peter’s – Winter Ale

Winter Ale 6,5%

Winter Ale 6,5%

St Peter’sin brittipanimon talviolut on yllättävän paksu ja tumma strong ale, josta valoa vasten vuotaa läpi hiukan tumman punaista. Panimo tunnetaan perinteisistä brittioluistaan ja kausittaisten hedelmien ja mausteiden käytöstä.

Winter Alen vahvin puoli on sen tuoksu; maltainen paahteisuus sekä kahvin ja suklaan aromit saivat minut vertailemaan tätä olutta maistamiini stoutteihin. Tuoksussa oli myös pieni pistävyys, mikä lupasi humalaisuutta. Maultaan strong ale oli makea, paahteinen, hiukan kahvinen, suklainen ja hapan. Jälkimaussa maistuu hiukan epämiellyttävästi alkoholi, mikä jää leijumaan.

Suutuntuma on vaahtoinen ja yllättävän täyteläinen, mutta ei välttämättä stoutiksi asti. Toverin kommentti asiaan olikin: “Tusinastoutti.”. Luumuhillo toimi hyvin Winter Alen kanssa, voisi siis olettaa että tähtitortut olisivat joulun paras pairing tämän oluen kanssa. Rapeakuoriseksi paistettu joulukinkkukin sopisi varmasti hyvin.

St Peter’s Winter Ale edustaa samaa linjaa jota panimolta on tähänkin asti nähty, olut on loistava ja omaa potentiaalin klassikoksi mutta ei kuitenkaan yllä parhaiden joukkoon.

Älkää juoko kylmänä, aukeaa paremmin lämmetessään.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 15/20

Maku: 13/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 29/40

Arvosana: 71/100

Lämmin “jouluinen” olut – hiihtoreissun jälkeen, mutta vain lääkkeeksi.


Schneider Weisse – Aventinus Weizen-Eisbock

Weizen-Eisbock 12%

Aventinus Weizen-Eisbock 12%

Eisbockin panemisprosessi on normista poikkeava: käymisprosessin loppuvaiheessa olutta jäähdytetään, jolloin nesteessä oleva vesi alkaa jäätyä ennen alkoholia. Seuraavaksi muodostuneet jäähileet poistetaan oluesta, jolloin olut menettää yleensä n. 7-10% vesimäärästään. Prosessia voisi kuvailla “Luonnolliseksi tislaamiseksi”. Näin eisbockin tuntomerkillinen vahvuus saavutetaan. Eisbockia kutsutaankin aidoksi talvilageriksi.

Schneider Weissen Aventinus Weizen – Eisbock kaatuu lasiin samean ruskeana, heikolla vaahdolla ja pitsillä. Oluen tuoksu on voimakas; vehnä ja sitrus ovat vahvasti edustettuina, ja tuovat happamuutta ja kitkeryyttä. Havaittuani tuoksussa hedelmäisyyttä, mieleeni tulivat hieman lasten piltti-ruoat.

Maussakin on vahvaa sitrusta ja hedelmäisyyttä. Jälkimaussa on alkoholia, mutta hiukan pehmeämmällä ja lämpimällä tavalla kuin mitä normaalisti oluessa maistaa. Suutuntuma muistuttaa paksua simaa. Tovereiden kommentteja: “Pehmeä banaani.”, “Simamainen ja muinaisoluen tapainen.”. Ruokasuosituksena jotain hyvin raskasta ja rasvaista, sillä muuten alkoholin maku puskee liian kovasti läpi. Parhaimmillaan Aventinus kuitenkin uppoaa itsekseen, hitaasti nautiskellen.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 12/20

Suutuntuma: 7/10

Kokonaisuus: 28/40

Arvosana: 68/100

Kiva lämmike talviyöhön!



Saimaan Juomatehdas – Marsalkka Talviolut Luomu

img-20161119-wa00261

Marsalkka Talviolut Luomu 4,6%

Päivän olut on Marsalkka -tuoteryhmästä, johon kuuluvat oluet ovat luomua ja kotimaisena käsityönä tehtyjä. Olut on väriltään meripihkainen ja samea amber ale kevyellä vaahdolla. Makuprofiilissa pääroolissa on maltaisuus, mutta meidän makustelujen kesken makua kuvaltiin myös heinäiseksi, tunkkaiseksi, olkiseksi ja kitkeräksi.

Vaikka Marsalkan Talviolutta esitellään luomutuotteena, ei “Luomu” etiketissä aina tarkoita huippulaatua, sillä olut itsessään oli hyvin keskivertoa. Marsalkka -sarjan oluet tuntuvat jäävän aina kakkoseksi Saimaan Juomatehtaan Brewer’s Special -sarjan oluille. Luomu -nimike  kuulostaa korvaan toki kivalta.

Prosentteja 4,6% ja kustantanee kaupassa noin 2,5e / pullo. Pullon design on kiva.

Erään toverin kommentti oli, että Karhun kolmonen on parempi.


Ulkonäkö: 5/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 10/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 17/40

Arvosana: 47 /100

Lopullinen arvio Marsalkalle tällä kertaa: Pehmeä peruskalja.


Pyynikin – White Christmas

White Christmas 4,6%

White Christmas on kirkkaan ja meripihkan sävyinen, kevyen vaahtoinen pale ale. Se on Pyynikin käsityöläispanimon toinen jouluolut maitokauppojen hyllyille.

Tuoksultaan Valkoinen Joulu on vehnäinen, kevyen maanläheinen, ruohoinen ja hedelmäinen. “Pilsnerin ja vehnäoluen lehtolapsi.”, kommentoi eräs toveri. Maultaan olut on vahvasti maltainen, mutta jälkimaussa on kivasti leikkaava katkerohumalointi. Käteen oluesta ei valitettavasti paljon jäänyt, suutuntuma oli kovin vetinen, joka on eräs “Pyynikin helmasyntejä”. Maitokauppavahvuuksissa pysyminen on varmasti myös vaikuttanut asiaan.

Toisin kuin Pyynikin alkuperäinen Jouluolut, tämä ei tuo tovereille joulumieltä laisinkaan. Pale alena se kuitenkin upposi meihin paremmin kuin alkuperäinen. Ruokasuosituksena aprikoosi.


Ulkonäkö: 6/10

Tuoksu: 13/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 20/40

Arvosana: 56/100

“Ihan jees Pale Ale”


 

Pyynikin – Jouluolut

Jouluolut 4,3%

Pyynikin jouluolut on tumma pale ale, jonka läpi vuotaa mahonkinen väri valoa vasten. Kaataessa saimme runsaan vaahdon ja miellyttävän pitsin kaupan päälle.

Toverit havaitsivat tuoksussa ruohoista humalointia, paahteista mallasta sekä pientä suklaisuutta ja savuisuutta. Jouluoluen lämmetessä eräs toveri kuvaili sen tuoksun kehitystä tuhka-astiasta kahvin kautta humalaan. Maultaan Pyynikin Jouluolut muistutti laimeaa stouttia. Taustalla havaitsimme Black Malt -mallasta, karamellia ja pientä aromihumalointia. Suutuntumaltaan olut oli pehmeä, muistuttaen muita tummia oluita.

Sekä tuoksu että maku olivat lieviä pettymyksiä, mutta eräs toveri kuitenkin kiteytti asian näin: “Mieluummin tota kuin keskiverto-olutta.”. Ruokajuomaksi suosittelemme kinkun kanssa. Pyynikin Jouluoluesta voisi mahdollisesti myös tehdä hyvän kastikepohjan kinkulle.


Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 9/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 5/10

Kokonaisuus: 22/40

Arvosana: 54/100


Beer Hunter’s – Mufloni Huurupukki

Alkoholilain muututtua Huurupukki on palannut ruokakauppojen sesonkioluthyllyille vahvempana ja parempana? Otan tästä selvää uudessa arvioinnissa. Alempaa löydät vuonna 2016 tehdyn arvion.

Mufloni Huurupukki 5,5%

Aiemmin maistettu Huurupukki oli prosentin kevyempää. Tätä oli vissiin viime vuonna vain Alkon hyllyillä myynnissä? Lasissa uusi Huurupukki on tumma, samea, hyvin hiilihapotettu ja sen pinnalle muodostuu heikko, kermainen vaaleanruskea vaahto. Imelä, makea, mutta maukkaan oloinen mallaspohja tulee tuoksussa läpi. Taustalla on myös hennon paahteista, suklaista ja kahvista aromia.

Maultaan olut on vielä liian ohut ja öljyinen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Kokonaisuutena olut maistuu runsaahkolle, suklaiselle, kahvin vivahteella. Jälkimaussa paahteinen makea maltaisuus on verrattain voimakkaasti läsnä.

Lopputulos on selkeästi parempi kuin edellisvuonna, mutta työsarkaa mielestäni yhä riittää Huurupukille.


Ulkonäkö: 8/10

Tuoksu: 12/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 4/10

Kokonaisuus: 23/40

Yhteispisteet: 58/100

Askel oikeaan suuntaan.


Mufloni Huurupukki 4,5%

Mufloni Huurupukki 4,5%

Beer Hunter’sin Huurupukki on maitokauppavahvuiseksi tehty porter, joka ei lunasta vahvempien lajitovereidensa tasoista makunautintoa.

Kaataessa Huurupukista muodostuu kevyt vaahto sekä pitsi. Väriltään olut on musta, josta vuotaa punertava heikko valo läpi. Tuoksu on tämän oluen paras puoli; paahteinen maltaisuus sekä kahvin ja suklaan aromit lupaavat hyvää. Maku ei kuitenkaan ole yhtä miellyttävä. Black Maltin tuttua makua lukuunottamatta Huurupukki on hyvin laimea ja suutuntuma katoaa nopeasti, jättäen mielikuvan vetisyydestä.

“Helvetin hyvää olutta, mutta vesitetty.”

“Kuin tumma Kozel, mutta huonompi.”

Ruokasuosituksena (varauksella) ruoat, mihin sopii heikko porter, kuten vaikkapa mutakakku. Tovereiden kesken harmittelimme kovasti sitä, mitä Mufloni Huurupukki olisi voinut olla, jos sitä ei olisi pakotettu ruokakauppojen normeihin…

Ulkonäkö: 7/10

Tuoksu: 14/20

Maku: 8/20

Suutuntuma: 3/10

Kokonaisuus: 20/40

Arvosana: 52/100

Vahvempi parempi.

Õllenaut – Punakuub

Punakuub 6,5%

Punakuub 6,5%

Õllenaut on tullut porukassamme tunnetuksi erikoisista oluistaan. Esimerkiksi Joonan Tallinnan saaliiseen kuuluva Õllenautin Punakuub on hyvin jouluinen, muttei perinteisen “vahvan maltaisella tavalla”.

Punakuub on miellyttävän hunajaisen värinen winter ale, josta mieleenpainuvinta on sen tuoksu. Tovereiden kesken havaitsimme maltaisuutta, kevyttä humalointia, ruohoisuutta ja mausteita, kuten kardemummaa ja neilikkaa. Helpoiten Punakuubin tuoksua kuvailisi glögimäiseksi. Täydellinen tuoksu ei kuitenkaan ollut, sillä yhtä toveria se lähinnä muistutti uimahallin tai saippuan tuoksusta.

Oluen maku on kevyen maltainen ja mausteinen, jälkimaussa havaitsimme katkeruutta ja happamuutta. Suutuntumaltaan Punakuub oli ensin täyteläinen, mutta muuttui nopeasti vetiseksi ja happamaksi.

Tuoksu lupaili erittäin jouluista olutta. Maku ja suutuntuma eivät kuitenkaan lunastaneet lupausta. Joulun ruokapöydässä Õllenautin winter ale olisi kuitenkin mielestämme paikallaan, etenkin laatikoiden ja rosollin kanssa.


Ulkonäkö: 5/10

Tuoksu: 16/20

Maku: 11/20

Suutuntuma: 6/10

Kokonaisuus: 23/40

Arvosana: 61/100

Öllenautin peruslinjaa, eri edelleenkin erikoisella tavalla maukasta.


Tovereiden jouluolutkalenteri

Joulukuun lähestyessä huomasimme, että sekä Suomessa että maailmalla oluita sisältävä joulukalenteri on räjähtänyt suosiossa. Jokavuotiseen suklaakalenteriin kyllästyneinä (ja ihan omasta halustamme) päätimme, että tuotamme sivuillemme oman jouluolutkalenterin. Jotain vastarintaakin näitä kalentereita kohtaan bloggareiden keskuudessa jo olikin ;).

Testasimme siis maitokaupoista, Alkosta sekä ulkomailta napattuja jouluisia tai talvikauden oluita ja julkaisemme ne joulukalenterin tyyliin päivittäin sivustollamme, heti puolenyön jälkeen. Ehkäpä löydätte suosituksistamme jotain omaan joulupöytäänne!

Maukasta joulun odotusta!

oluttonttu

 

Vähitellen kasvava lista: