Tovereiden Jouluomena

Tovereiden Jouluomena

Tämänvuotinen joulu-uutuutemme on uuden toverin toiveesta kehittynyt oatmeal stout, jossa on nimensä mukaisesti paljon omenaa, mutta myös kanelia ja kaurahiutaleita. Tällainen omenatoscaolut ei ehkä ole selkein maku joulupöytään, mutta meistä Tovereiden Jouluomena kuulosti liian herkulliselta olla heti tekemättä!

Panopäivä sujui aika suoraviivaisesti tummia maltaita lukuunottamatta; halusimme olueeseen tummaa paahdetta, mutta koitimme välttää liikaa kitkertyyttä rouhimalla maltaat etukäteen ja uuttamalla niitä kylmässä vedessä 24 tuntia, jonka jälkeen lisäsimme ne


Tämän satsin eräkoko on 10 litraa.

Maltaat

2 kg Simpson’s Golden Promise (57%)

0,5 kg Viking Munich Dark (14%)

0,5 kg Uunissa paahdettuja, isoja kaurahiutaleita (14%)

0,3 kg Simpson’s Roasted Barley (9%)

0,2 kg Simpson’s Chocolate Light (6%)

Vedensäätökemikaalit (Lisättiin mäskäyksen alussa)

3 tl Kipsi

3 tl Kalsiumkloridi

Mäskäys

68 ºc / 90 min

Humalat ja mausteet (60 min keittoaika)

1 g/l Styrian Golding pellettejä, 60 min kohdalla

2 Kanelitankoa, murskattuna, 30 min kohdalla

0,4 g/l Kardemumman siemeniä, murskattuna, 30 min kohdalla

1 g/l Styrian Golding pellettejä, 10 min kohdalla

70 g/l Uunissa paahdettua, soseutettua suomalaista omenaa, kun pullotukseen on 5 päivää aikaa

Hiiva

Mangrove Jack’s Empire Ale M15, 10 g


Tovereiden Jouluomenan valmistus sujui ongelmitta, vaikkakaan emme taaskaan päässeet ihan tarkalleen kohti tavoiteominaispainoamme. Opimme kuitenkin virheistämme ja lisäsimme tällä kertaa pullotussokeria vain 2/3 pale aleille ja muille vaaleille oluille lasketusta määrästä. Näin pääsimme lähemmäs kaurastoutille pehmeää suutuntumaa ja vältimme (lähes täysin) pullopommit.

Paahdettu kaura maistuu mielestäni havaittavasti oluessa, mutta valitettavasti aliarvioimme tarvittavan omenan määrän oluessa. Jos sen ei tietäisi sisältävän omenaa, en usko että monikaan sitä havaitsisi. Lisäksi kaneli ja kardemumma saisi olla enemmän läsnä. Omaan makuuni tämä on silti paras stout jonka olemme panneet, sivumakuja tai ylikaasuuntumista ei ole havaittavissa ja saavutimme vihdoin sellaista pehmeyttä stoutissa, jota olen tavoitellut.

Selkeästi myös muut toverit ovat oluesta pitäneet, varastossa on aika vähän tätä enää jäljellä. Kuten muissakin tekemissämme oluissa, pitää vielä tarkistaa maku viikon parin jälkeen, kun on ehtinyt muhia hetken lisää. Hyvään saumaan tämä kyllä onnistui, nyt pystyn soveltamaan oppimaamme tulevan pääsiäisen mämmistouttiin….


Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *